Lista: 6 metsäyhtiöiden käytännön tekoa talousmetsien luonnonhoidon hyväksi
Kokosimme kuusi konkreettista luonnonhoitotekoa, joilla metsäyhtiöt Metsä Group, UPM ja Stora Enso parantavat talousmetsien tilaa.
Talousmetsien luonnonhoito on tärkeää, koska suurin osa Suomen metsistä on talousmetsiä. Esittelemme metsäyhtiöiden Metsä Groupin, UPM:n ja Stora Enso:n kuusi käytännön tekoa luonnon hyväksi.
1. Paahdelajien elinympäristöjä parannettiin
Metsänomistajayhtiö Tornator ja Stora Enso paransivat uhanalaisten paahdelajien elinympäristöjä Ruokolahden Huuhanrannan alueella Itä-Suomessa.
Toimenpiteistä ovat hyötyneet muiden muassa kangasvuokko, kangasajuruoho ja hietaneilikka. Keinoja olivat kulotus sekä harvennus- ja pienaukkohakkuut.
Metsätalousyhtiö Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhäsen mukaan Huuhanrannan kaltaisilla kohteilla elää seitsemän prosenttia Suomen kaikista uhanalaisista metsälajeista.
”Paahdekohteita hoitamalla voidaan edistää suuren lajijoukon elintilaa, eikä hoito tapahdu rahalla vaan moottorisahalla. Avainsana on puuston poistaminen. Maanpinnan rikkominen ja kulotus parantavat tilannetta entisestään”, Myöhänen sanoo tiedotteessa.
Huuhanrannan paahdeympäristöistä löytyneisiin lajeihin kuuluvat isokelokärsäkäs (Platyrhinus resinosus) ja koivukelokärsäkäs (Gonotropis dorsalis), leppäkauniainen (Dicerca alni), piilopääaatukainen (Phytobaenus amabilis), kaljurikkaseppä (Trixagus leseigneuri) ja karvasieniäislaji (Mycetophagus ater).
Juttu jatkuu videon jälkeen. Video käsittelee paahdeympäristön luonnonhoidollista kulotusta.
”Metsien monimuotoisuutta ja niiden sisältämää lajikirjoa varjellaan suojelualueilla, mutta tämä ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös aktiivisia täsmätoimia talousmetsissä eli talousmetsien luonnonhoitoa”, toteaa tiedotteessa ympäristöpäällikkö Taru Timonen Stora Enson Suomen puunhankinnasta.
2. Turvemailla jatkuvasti puustoa
Metsäyhtiö Metsä Group maksaa puusta paremman hinnan, mikäli metsänomistaja valitsee rehevälle turvemaalle peitteisen metsänkäsittelymenetelmän. Peitteisellä menetelmällä tarkoitetaan pienaukko– tai poimintahakkuita.
Yhtiön Plussaksi nimeämässä hoitomallissa turvemaalla kasvatetaan jatkuvasti puuta. Turvemaalla puut haihduttavat vettä, jolloin veden pinta pysyy ilmasto- ja vesistöpäästöjen kannalta edullisena.
Yhtiö muistuttaa, että avohakkuu ja kunnostusojitukset aiheuttavat turvemailla suurimman osan metsätalouden vesistö- ja ilmastokuormituksesta.
Vuoden 2023 aikana Metsä Groupin turvemailla toteuttamista metsän uudistumiseen tähtäävistä hakkuista jo noin neljännes pinta-alasta tehtiin peitteisillä menetelmillä.
3. Suoelinympäristöjä ennallistetaan
UPM tavoittelee vähintään 3 000 hehtaarin suoelinympäristöjen ennallistamista vuoteen 2030 mennessä. Ennallistaminen kuuluu yhtiön uuteen elinympäristöohjelmaan.
”Kunnostettaviksi elinympäristöiksi on valittu soita, metsien pienvesiä, lehtoja sekä paahde- ja paloalueita”, kertoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara tiedotteessa.
Luonnonhoidon toimenpiteitä tehdään vähintään sadassa kohteessa. Tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta yhtiön metsissä Suomessa, parantaa vesien luonnontilaisuutta ja edistää hiilensidontaa.
Ensimmäinen ennallistamiskohde on170 hehtaarin laajuinen Sulkueenneva Virroilla. Lisäksi UPM esimerkiksi lisää lehtipuiden osuutta talousmetsissä, jotta ne muistuttaisivat enemmän luonnonmetsiä.
Karan mukaan potentiaalisia ennallistamiskohteita on kartoitettu jo 20 000 hehtaarin alueelta.
”Haluamme pysäyttää luontokadon ja palauttaa metsäteollisuuden hyödyntämää luontoa takaisin luonnontilaan,” Kara toteaa.
4. Suositus paahderinteille
Metsä Group suosittelee metsän luonnonhoidollista käsittelyä paahderinteillä, joilla on edellytyksiä paahdelajien elinympäristöksi. Edustavimmilla paahderinnekohteilla yhtiö suosittelee vapaaehtoista suojelua.
Edustavia paahde-elinympäristöjä on jäljellä Suomessa vain joitain tuhansia hehtaareja, mutta niissä elää runsaasti uhanalaisia lajeja.
Mäntyvoittoisia paahderinteitä löytyy etelän-lännen suuntaisilta harjuilta, joiden maaperä on usein hiekkaa ja soraa. Kasvupaikkoina paahderinteet ovat lämpimiä ja kuivia.
Paahderinteitä hoidetaan esimerkiksi rikkomalla maanpintaa ja raivaamalla umpeen kasvaneita kohteita. Uudistushakkuut yhtiö suosittelee tekemään siemenpuu– tai pienaukkohakkuina.
5. Metsää kulotettiin Muuramessa
UPM kulotti metsää Muuramessa tarjotakseen elinympäristöjä lajeille, joista on Suomessa tullut aiempaa uhanalaisempia.
Kulotuksella tarkoitetaan tulen tarkoituksellista hyödyntämistä metsien luonnonhoidossa. Se vapauttaa ravinteita maaperään ja luo tilaa uusille lajeille, joista osa on harvinaisia tai uhanalaisia.
Palaneesta puusta riippuvaisten lajien harvinaistuminen metsäpalojen vähäisestä määrästä Suomessa.
Kulotus toteutettiin Muuramessa osana keväällä julkaistua UPM Luonnonhoitopalvelut -kokonaisuutta, joka antaa metsänomistajalle vaihtoehtoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Kulotuksessa UPM auttaa kohteen valinnassa, hakee sille taloudellista tukea (Metka), vakuuttaa kohteen, toteuttaa hakkuun ja järjestää kulotuksen aina poltosta jälkisammutukseen.
6. Kuusia istutetaan vähemmän
Stora Enso istuttaa jatkossa aiempaa vähemmän kuusia hehtaaria kohden parantaakseen metsien monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta. Hehtaarille aletaan istuttaa 1600 kuusentainta aiemman 1800:n sijasta.
Muutos antaa Suomen luontaisille puulajeille, kuten männylle ja koivulle, entistä paremmat mahdollisuudet kasvaa kuusentaimikon sekaan. Sekametsä lisää luonnon monimuotoisuutta, ja sen odotetaan kestävän paremmin lämpenevää ilmastoa, kuivuutta ja myrskytuhoja.
”Sekametsä on yksi ratkaisu ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä käytännön monimuotoisuusteko”, sanoo metsänhoitopäällikkö Antti Rantanen Stora Enson Suomen puunhankinnasta.
Lue lisää: Forbes noteerasi suomalaisten metsäyhtiöiden luonnonhoitotoimet
