FAO:n metsäjohtaja Zhimin Wu: Kestävästi tuotetun puun kysyntä kasvaa – metsien elinvoima voidaan turvata puun tehokkaalla käytöllä ja oikeilla ohjauskeinoilla
Ilmastoystävällisten materiaalien, kuten kestävän puun, kysyntä kasvaa nopeasti. FAO:n apulaispääjohtajan ja metsäjohtajan Zhimin Wun mukaan metsien kestävää käyttöä ja hallintoa on vahvistettava, jotta kasvavaan tarpeeseen voidaan vastata metsien elinvoimaa vaarantamatta.
Ilmastoystävälliset materiaalit ovat merkittävä osa ilmastonmuutoksen hillintää. Siksi keskeinen kysymys kuuluu: miten maat voivat tasapainottaa kasvavan puunkysynnän ja samalla turvata metsien suojelun ja säilymisen?
Suomessa juuri vierailleen Zhimin Wun mukaan tasapaino on mahdollinen, kun puunkäyttöä tehostetaan ja hukkaa vähennetään koko arvoketjussa. Jo olemassa olevien innovaatioiden ansiosta voidaan hyödyntää aiempaa laajempi kirjo puulajeja ja myös heikompilaatuista puuta, mikä lisää tuottavuutta hehtaaria kohden, hän sanoo.
Wu nostaa esiin myös metsäbiotalouskeskusteluissa usein käytetyn termin, kaskadikäyttö. Tässä sama kaadettu puu palvelee useita käyttötarkoituksia elinkaarensa aikana. Käytännössä puubiomassa ohjataan ensin korkeamman jalostusasteen tuotteisiin ja vasta elinkaarensa lopussa energiakäyttöön.
”Kestävyys edellyttää vastuullisesti hoidettuja metsiä, toimivia ja laillisia toimitusketjuja sekä johdonmukaista politiikkaa metsien, ilmaston, biodiversiteetin, rakentamisen ja kaupan välillä”, Wu kertoi Forest.fi:lle.
Metsä-, ilmasto-, biodiversiteetti-, rakentamis- ja kauppapolitiikan yhteensopivuus sekä kannustimet, jotka suosivat vastuullisesti tuotettuja metsäpohjaisia materiaaleja, ovat hänen mukaansa keskeisiä edellytyksiä tasapainon löytämiselle metsien suojelun ja tuotannon välillä.
Kannustimet ohjaavat metsänomistajia kestävään hoitoon
FAOn metsäjohtaja korostaa, että metsänomistajien kannustaminen kestävään metsänhoitoon vaatii monipuolisia ohjauskeinoja. Näitä ovat esimerkiksi ekosysteemipalveluista maksettavat korvaukset, pääsy ilmasto- ja vihreään rahoitukseen, riskienjakoinstrumentit sekä markkinapohjaiset kannustimet, jotka palkitsevat vastuullisesta toiminnasta.
Yksityismetsänomistajille ja esimerkiksi paikallisyhteisöille erityisen tärkeitä ovat selkeät metsien käyttöoikeudet, oikeudenmukainen hyötyjako ja parempi pääsy markkinoille. Kannustimien laajentaminen edellyttää Wun mukaan myös julkisia ja yksityisiä hankintakäytäntöjä, jotka suosivat kestävästi tuotettuja ympäristöystävällisiä puupohjaisia tuotteita, sekä vahvaa tiedonvaihtoa ja osaamisen kehittämistä.
Metsäbiotalous voi kasvaa vain luonnon kantokyvyn rajoissa
Vierailullaan FAO:n johtaja nosti esiin myös Suomen vahvan aseman puupohjaisten tuotteiden innovoinnissa. Kun puun ja metsäpohjaisten tuotteiden globaali kysyntä kasvaa, tarve kestävälle ja innovatiiviselle tuotannolle lisääntyy nopeasti.
”Metsäpohjainen biotalous on yksi keskeisistä poluista kohti kestävää tulevaisuutta. Tässä Suomi on selvästi eturintamassa”, Wu totesi Forest.fi:lle.
Metsäbiotalous on myös FAO:n tiekartan keskeisiä painopisteitä.
Kysyttäessä FAO:n metsäjohtajalta, miten metsäbiotalous voi laajentua ylittämättä luonnon kantokykyä, hän painottaa ekologisten rajojen kunnioittamista. Korkean jalostusarvon tuotteet, tehokas resurssien käyttö ja luotettavat kestävyyden mittarit ovat keskeisiä.
”Tarvitsemme johdonmukaista politiikkaa, luotettavaa dataa, paikallisiin oloihin sovitettua innovaatiota ja osallistavaa hallintoa, joka varmistaa hyötyjen oikeudenmukaisen jakautumisen”, Wu sanoo.
”Kun nämä ehdot täyttyvät, metsäpohjaiset ratkaisut voivat tukea ilmastotyötä ja talouskehitystä ilman, että metsien ekosysteemit heikkenevät.”