Metsien hoito on tasapainoilua – Karoliina Niemi luotsaa 5 miljoonaa hehtaaria valtion metsiä
Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtajan Karoliina Niemen mukaan ratkaisevaa metsänhoidossa on nyt kokonaisuuksien hallinta.
Se tarkoittaa puuntuotannon lisäksi metsäluonnon monimuotoisuuden, ilmaston ja vesistöjen vahvaa huomioon ottamista.
Metsänhoitaja ja filosofian tohtori Karoliina Niemi siirtyi Metsähallituksen tytäryhtiön Metsätalous Oy:n johtoon vuoden alussa. Kiinnostus luontoon syntyi hänellä jo lapsena.
”Äitini opetti minut lapsena keräämään sieniä, ja sitä kautta kiinnostuin samalla myös metsistä. Myöhemmin koko tutkijaurani rakentui sieniin, ja ne ovat edelleen lähellä sydäntäni”, sanoo Niemi.
Niemen vastuulla ovat nyt valtion laajat talousmetsät – noin viisi miljoonaa hehtaaria. Tausta metsänomistaja- ja puualan yrittäjäperheessä vahvisti kiinnostusta alaan.
“Kun on kasvanut lähellä metsää ja sahanpurun keskellä, ala jää osaksi ajattelua jo varhain”, hän pohtii.
Näköalapaikalla metsäpolitiikan ytimessä
Niemellä on poikkeuksellisen laaja kokemus metsäalalta: yliopistotutkijasta ministeriöön, MTK:hon metsäasiantuntijaksi ja Metsäteollisuus ry:hyn EU-metsäasioiden päälliköksi ja lopulta metsäjohtajaksi. Metsähallituksessa hän vastaa valtion talousmetsien hoidosta, käytöstä ja liiketoiminnasta.
“Tärkeintä on liiketoiminnan toteuttaminen eri tavoitteita yhteensovittaen. Puuntuotannon rinnalla huomioidaan metsien monimuotoisuus, vesistöt ja virkistyskäyttö sekä ilmasto saamelaiskulttuuri ja poronhoito”, Niemi sanoo.
Metsähallitus kutsuu metsätalouskäytössä olevia alueitaan monikäyttömetsiksi. Niissä tavoitteet kulkevat rinnakkain.
“Juuri tämä monien tavoitteiden yhtäaikainen huomioiminen tekee työstä erityisen vaativaa ja samalla niin kiinnostavaa.”
Valtion monikäyttömetsien monimuotoisuustoimia ohjaa lainsäädännön ja metsäsertifioinnin lisäksi vahvasti Metsähallitus Metsätalous Oy:n ympäristöopas. Yhdessä Metsätalous Oy:n metsänhoito-ohjeen kanssa ympäristöopas muodostaa kattavan ympäristöohjeistuksen.
“Esimerkiksi lahopuuta lisäämme aktiivisesti, emme kerää olemassa olevaa lahopuuta ja tuotamme tulevaa jättämällä säästöpuita ja tekopökkelöitä. Lahopuusta riippuvaisia lajeja on jopa 4 000–5 000”, Niemi kertoo.
Metsähallitus Metsätalous Oy:ssä on kolme lajistoasiantuntijaa, ja lajistokartoituksia tehdäänkin laajasti, hän jatkaa.
Vesikysymykset laajentuneet yksittäisistä kohteista kokonaisuuksiin
Vesistökysymykset ovat nousseet entistä vahvemmin osaksi kestävää maankäyttöä.
”Vesistöjen merkitys ja maankäytön vaikutukset vesistöihin nähdään nyt paljon laajemmin kuin 20 vuotta sitten”, Niemi sanoo.
Metsähallitus kehittää parhaillaan uutta valuma-aluesuunnittelun toimintamallia, joka on organisaation ympäristötavoite vuodelle 2026. Malli siirtää huomion yksittäisestä pistemäisestä vaikutuksesta koko valuma-alueen toimintaan.
Niemen mukaan valuma-aluetarkastelu tuo esiin uudenlaisia kysymyksiä.
“Miten löydetään yhteinen tahtotila alueilla, joilla on useita maanomistajia?”
Suomi on metsien lisäksi vesistöjen maa, ja se näkyy suoraan metsätalouden arjessa erilaisina toimenpiteinä ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja kiintoaineen kulkeutumisen estämiseksi.
Vesistöjen tila koskettaa niin pieniä puroja kuin suuria järviä ja lopulta myös Itämerta. Viime vuonna Metsätalous Oy perusti kolme uutta tehtävää virtavesienhoitoon. Virtavesienhoidon asiantuntijoiden päätehtävänä on virta- ja pienvesielinympäristöjen kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus.
Niemen mukaan yksi tämän hetkisistä erityisen merkittävistä teemoista ovat turvemaat.
Viime vuosituhannella tehdyt ojitukset ovat vaikuttaneet vesistöihin. Nyt katse kohdistuu kasvavasti siihen, miten näitä vaikutuksia voidaan vähentää osana turvemaiden metsätaloutta ja toisaalta palauttaen heikkotuottoisia kohteita kohti luonnontilaa.
Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava – ei vain hillittävä
Niemen ura on kulkenut tutkimuksesta edunvalvontaan ja edelleen metsäalan johtotehtäviin.
“Poliittisen päätöksenteon ymmärtäminen on ollut yksi tärkeimmistä opeista. Lisäksi globaalit markkinat heijastuvat suoraan suomalaiseen metsäsektoriin”, hän sanoo.
Ilmastonmuutoksen eteneminen nostaa esiin uusia kysymyksiä erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
“Ei riitä, että hillitsemme ilmastonmuutosta. Nyt on opittava sopeutumaan siihen.”
Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa entistä tarkempaa puulajivalintaa ja metsänhoidon suunnittelua. Sekapuustoisuuden lisääminen on tarpeen. Ratkaisut eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä.
“Kasvupaikan reunaehdot on edelleen tunnettava. Kaikki ratkaisut eivät sovi kaikkialle.”, Niemi sanoo.
Tutkimus ohjaa tulevaisuuden metsänhoitoa
Valtion metsissä sopeutumistyötä viedään eteenpäin myös tutkimuksen kautta. Mänty on valtion metsien valtapuu, ja siksi männyn tulevaisuuden sopeutumiskykyyn kohdistuu kasvavaa kiinnostusta. Juuri männystä Niemen tutkijan ura lähti käyntiin.
Kuusen Euroopan-laajuisista tuhoista on jo paljon keskusteltu, mutta miten on männyn sopeutumisen laita ilmaston lämmetessä?
”Tätä aihetta on vähemmän tutkittu, mutta nyt Metsähallitus Metsätalous Oy:n aloitteesta on käynnistetty usean vuoden tutkimushanke, jossa selvitetään, miten mänty pärjää muuttuvassa ilmastossa. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa, ja sen tuloksia voidaan viedä käytännön metsänhoitoon”, sanoo Niemi.
Metsätaloudessa tehdään päätöksiä vuosikymmeniksi eteenpäin, siksi tutkimus on välttämätöntä.
”Vaikka julkinen keskustelu on keskittynyt enemmän kuusen tuhoihin, kuten kirjanpainajaan ja juurikääpään, myös männyllä on omat riskinsä. Tyvitervastauti on tuttu erityisesti Kaakkois-Suomessa ja tervasroso pohjoisemmassa Suomessa. Lisäksi versosurma ja aivan uudet lajit ovat osa kokonaisuutta, joka vaatii jatkuvaa seurantaa”, kuvailee Niemi.
Ilmastonmuutos voi muuttaa tuholaisten esiintymistä ja leviämistä tavoilla, joita ei vielä täysin tunneta.
“Emme vielä tiedä kaikkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiin. Siksi männyn sopeutumiskykyä halutaan nyt tutkia intensiivisesti”, toteaa Niemi.
Metsäisen Suomen erityisasema EU:ssa
Suomen asemaa metsämaana osana EU:ta Niemi kuvaa ”erityiseksi”. Tämä näkyy myös EU-vaikuttamisessa, josta hänelle kertyi laaja kokemus Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan tehtävässä.
“Kun Suomi tekee työtä EU:ssa, mukana kulkee väistämättä se, että olemme metsäinen maa. Joillekin jäsenmaille maatalous tai autoteollisuus on erityinen sektori, mutta meille, Euroopan metsäisimpänä maana metsät ovat keskeinen osa taloutta ja arkea,” Niemi sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomen vahvuuksia ovat elinvoimaiset metsät: kuivuutta, metsäpaloja ja metsätuhoja on ollut vähemmän kuin monissa Keski‑Euroopan maissa. Hyvällä, pitkäjänteisellä metsänhoidolla on elinvoiman turvaajana osansa samoin kuin viileällä ilmastolla.
Suomalaisen metsäalan vahvuutena on myös keskustelukulttuuri
Ratkaisut metsätalouden tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin löytyvät yhteistyöstä, ei vastakkainasettelusta.
“Poliittiset tilanteet vaihtelevat. Tärkeintä on huolehtia samanaikaisesti sekä sektorin kilpailukyvystä että vastuullisesta metsänhoidosta”, Niemi sanoo.
“Yksikään toimija ei pysty ratkaisemaan alan haasteita yksin. Avoin vuoropuhelu ja yhteinen ymmärrys tavoitteista ovat tärkeämpiä kuin koskaan”, hän jatkaa.
Suomen etuna on matala hierarkia ja toimiva keskusteluyhteys: “Ympäristöjärjestöt, sidosryhmät ja päättäjät voivat käydä kriittistäkin keskustelua, mutta rakentavasti. Se ei ole itsestäänselvyys kaikkialla,” Niemi sanoo.
Erimielisyys metsäkysymyksissä ei Niemen mielestä ole ongelma. Päinvastoin, sillä siitä voi syntyä rakentavaa keskustelua.
“Niin kauan kuin metsistä puhutaan, se on hyvä asia. Erilaiset näkemykset kuuluvat asiaan, kunhan keskustelu pysyy asiallisena”, Niemi päättää.
