FAO:n apulaispääjohtaja Zhimin Wu kehuu: ”Suomi on kestävän metsäpohjaisen biotalouden edelläkävijä”

Suomen tapa hoitaa laajoja metsiään on nousemassa globaaliksi kestävyyden esikuvaksi, sanoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn apulaispääjohtaja ja metsäosaston johtaja Zhimin Wu.

Helsingin Säätytalossa pidetyssä mediatilaisuudessa FAO:n johtaja kehui Suomen korkeatasoista metsänhoitoa. Hänen mukaansa maa tarjoaa vahvan esimerkin metsien kestävästä käytöstä ja sillä on paljon annettavaa muille maille.

”Suomen vierailuni on ollut intensiivinen oppimiskokemus”, Zhimin Wu sanoi tavattuaan korkean tason päättäjiä, tutkijoita ja teollisuuden edustajia kolmipäiväisen vierailunsa aikana.

”Kolme keskeistä vaikutelmaa on noussut erityisesti esiin: kestävyys, yhteistyö ja innovaatio.”

Metsäpohjaisen biotalouden edelläkävijä

FAO:n johtaja nosti erityisesti esiin Suomen vahvan aseman puupohjaisten tuotteiden innovoinnissa. Kun puun ja metsäpohjaisten tuotteiden globaali kysyntä kasvaa, tarve kestävälle ja innovatiiviselle tuotannolle lisääntyy nopeasti.

”Metsäpohjainen biotalous on yksi keskeisistä poluista kohti kestävää tulevaisuutta”, Wu sanoi.

”Tässä Suomi on selvästi eturintamassa.”

Metsäbiotalous on myös FAO:n tiekartan painopiste. Sen tavoitteena on edistää kestävää tuotantoa ja kulutusta, tehokkaampia arvoketjuja ja ilmastonkestäviä ruokajärjestelmiä.

Vierailunsa aikana Wu tutustui konkreettisiin esimerkkeihin suomalaisesta biotalousosaamisesta, kuten uusiin puupohjaisiin rakennusmateriaaleihin, ristiinliimattuun massiivipuuhun (CLT) ja laminoituun viilupuuhun (LVL). Näitä materiaaleja käytetään yhä enemmän vähähiilisinä vaihtoehtoina teräkselle ja betonille.

”Nämä materiaalit edustavat teknologista harppausta”, hän sanoi.

”Ne ovat vahvoja, kevyitä ja yhä kilpailukykyisempiä biomateriaaleja.”

Hän viittasi puheessaan myös alan nopeaan kehitykseen.

”Kun edelleen puhumme perinteisistä metsäalan tuotteista, kuten kuitulevystä,” Wu totesi, ”uusia biomateriaaleja myös syntyy, jotka muovaavat rakentamista ja teollista tuotantoa täysin uudella tavalla.”

Rakentamisen lisäksi Suomi kehittää uusia ratkaisuja myös pakkaus-, tekstiili- ja muilla uusiutuvien materiaalien aloilla. Wu:n mukaan tämä osoittaa, miten kestävästi hoidetut metsät voivat tukea modernia ja vähähiilistä taloutta.

”Suomi on johtava metsänomistajamaa”

Wu totesi, että Suomi on yksi maailman merkittävimmistä metsämaista. Noin 74 prosenttia maan pinta-alasta on metsän peitossa, mikä on enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa ja merkittävä osuus myös maailmanlaajuisessa vertailussa. Mikä tärkeintä, Suomi yhdistää laajat metsävaransa pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen metsänhoitoon.

Suomen metsät myös kasvavat vuosittain enemmän kuin niistä poistuu puuta, mikä on kestävän käytön peruslähtökohta.

Monissa osissa maailmaa ylikorjuu heikentää edelleen metsien tilaa, Wu painotti. Suomen malli kuitenkin osoittaa, miten käytön ja uudistumisen tasapainottaminen voi turvata metsien tilan pitkällä aikavälillä.

Wu nosti esiin myös muutoksen globaalissa metsäpolitiikan ajattelussa. Vaikka metsien tuottavia ja suojelevia tehtäviä on painotettu eri tavoin ennen ja jälkeen 1990-luvun, tasapainoinen lähestymistapa on viime vuosina saanut laajaa hyväksyntää. Suomi osoittaa, että taloudellinen käyttö ja ympäristön kestävyys voivat kulkea rinnakkain.

”Jos ihmiset eivät näe metsien arvoa, he eivät myöskään suojele niitä”, Wu totesi Forest.fi:lle.

Suomen noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa, hän lisäsi, ovat auttaneet yhdistämään taloudelliset kannustimet pitkäjänteisiin kestävyystavoitteisiin.

Osallistava ja vuorovaikutteinen hallintomalli

Toinen keskeinen havainto liittyi Suomen osallistavaan ja vuorovaikutteiseen metsäpolitiikan hallintamalliin.

”Monissa maissa metsähallinto on vahvasti valtiovetoista”, Wu sanoi.

”Suomessa se on aidosti osallistavaa ja inklusiivista.”

Hän viittasi laajaan ja hyvin koordinoituun toimijaverkostoon, joka osallistuu metsäpolitiikan valmisteluun ja käytännön toteutukseen. Onnistumisen taustalla on hänen mukaansa monitoimijainen yhteistyö, johon osallistuvat niin viranomaiset, ministeriöt, tutkimuslaitokset, metsänomistajat kuin alan järjestöt.

”Sen sijaan, että päätöksenteko keskittyisi yhdelle taholle, Suomessa vastuu jakautuu eri sidosryhmien kesken. Hallitus antaa strategisen suunnan ja tarvittavan tuen, kun taas muut toimijat vastaavat käytännön toteutuksesta”, Wu kuvailee.

Hän korosti myös Suomen metsäkeskustelun avoimuutta ja sitä tukevia foorumeita. Erityisen kiitoksen häneltä sai Päättäjien Metsäakatemia, joka vahvistaa tiedonvaihtoa päättäjien ja metsäalan asiantuntijoiden välillä.

Kun politiikanteko pohjautuu tutkittuun tietoon ja asiantuntemukseen, päätökset heijastavat paremmin käytännön todellisuutta.

FAO:n johtajan mukaan Suomelle tyypillinen monitoimijainen lähestymistapa vahvistaa sekä metsäpolitiikan legitimiteettiä että sen vaikuttavuutta. Se varmistaa, että politiikka perustuu käytännön kokemukseen ja että toteuttajat ovat mukana koko prosessin ajan.

”Tämä jaettu vastuu on todennäköisesti yksi Suomen kestävän metsänhoidon menestyksen avaintekijöistä”, Wu sanoi.

Mitä Suomi voi opettaa maailmalle

Vaikka Suomen metsänhoitomallia ei voi sellaisenaan siirtää muihin maihin, sen periaatteet ovat Wu:n mukaan laajasti sovellettavissa.

”Yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole”, hän sanoi. ”Mutta kestävä metsänhoito, metsien selkeä arvo, yhteisöjen osallistuminen, monitoimijainen yhteistyö ja inklusiivinen hallinto ovat yhteisiä elementtejä kaikille maille.”

Wu korosti myös Suomen pitkää perinnettä jakaa osaamistaan kansainvälisesti sekä kahdenvälisesti että monenvälisissä foorumeissa.

”Suomi näyttää jo vahvaa esimerkkiä”, hän totesi. ”Mutta se myös jatkaa oppimista ja kehittymistä, ja se on ehkä tärkein oppi.”