Tavallisessa suomalaisessa metsässä voidaan kasvattaa puita, huolehtia luonnon monimuotoisuudesta, harjoittaa hiilensidontaa, retkeillä, marjastaa ja metsästää. Metsien monikäytön turvaa lainsäädäntö sekä jokaisenoikeudet.
Puu on uusiutuva luonnonvara, jolla on merkittävä rooli suomalaisessa biotaloudessa. Puu voidaan hyödyntää kokonaan. Myös sen jalostuksen sivuvirroista saadaan arvokkaita raaka-aineita, ja niistä kehitetään uusia fossiilisia raaka-aineita korvaavia ratkaisuita. Lyhytikäisimpienkin puupohjaisten tuotteiden, kuten paperin ja kartongin, kierrättäminen on tehokasta.
Suomi on Euroopan metsäisin maa. Sen pinta-alasta metsää on 76 prosenttia, maa-alasta peräti 86 prosenttia. Puuta metsissä kasvaa 2,5 miljardia kuutiometriä. Suurimman osan metsistä omistavat yksityiset ihmiset.
Metsätaloudessa metsiä pyritään hoitamaan ja käyttämään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Metsänhoidosta päättää metsänomistaja, joka voi painottaa talouden, luonnon, virkistyksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteita.
Metsäsektori on Suomessa tärkeä työllistäjä ja vientiala. Metsäalalla tarkoitetaan metsiin liittyviä elinkeinoja, kuten puun ja metsien kasvatusta ja korjuuta, metsäteollisuutta, metsänomistajille suunnattuja palveluita, luontomatkailua ja metsäntutkimusta.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta on tullut pysyvä osa talousmetsien hoitoa. Luonnonhoidon ja ennallistamisen keinoja ovat esimerkiksi lahopuun lisääminen ja purojen kunnostus. Monimuotoisuuden kannalta kaikkein merkittävimmät luontokohteet on suojeltu lailla.
Metsiin ja puutuotteisiin sitoutuu ja varastoituu hiiltä ilmakehästä. Siten metsänhoidolla ja puunkäytöllä voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Toisaalta ilmaston kuten lämpötilan muutokset voivat vaikuttaa metsien kasvuun ja lajeihin.
