Pakurikääpä voi tuoda kymmenientuhansien eurojen hehtaarituoton, osoittaa Riina Karvosen uutuuskirjan esimerkkilaskelma.
Luonnontuoteala tukee Euroopan vihreää siirtymää ja uutta biotaloutta, mutta suurin osa Suomen metsien sadosta jää hyödyntämättä. Euroopan metsäisimmän maan Suomen metsämarjoista poimitaan vain alle kymmenesosa.
(Esimerkkilaskelmat luonnontuotteiden tuotoista tämän jutun lopussa.)
Kuusenkerkkää voitaisiin kerätä vuosittain yli 80 miljoonaa kiloa, mutta määrästä yli 99 prosenttia jää metsiin.
Runsaasti C-vitamiinia ja antioksidantteja sisältävästä kuusenkerkästä saadaan esimerkiksi mehua, hilloa ja jauhetta. Kuusenkerkkä on hennonvireä verso, joka kasvaa puuhun keväällä.
Loppukesästä kypsyvät marjat ja sienet voidaan Suomessa kerätä yli 90 prosenttisesti luomuksi luokiteltavilta alueita, mutta vasta pieni osa alueista on sertifioitu.
Metsäkeskuksen Tulevaisuuskatsaus: luonnontuotteet -julkaisun mukaan Suomesta löytyy 6,9 miljoonaa hehtaaria luomukeruualueita, mutta enempäänkin olisi mahdollisuus.
”Voisimme helposti tuplata luomukeruualan. Puhtaat metsät voivat olla meille erityinen kilpailuetu”, yrityspalvelujen asiantuntija Risto Mulari Suomen metsäkeskuksesta sanoo.
Luomulle riittää kysyntää
Luomua kysytään nyt Euroopassa ja Aasiassa. Vuonna 2020 luomuluonnontuotteita vietiin myyntiin 60 miljoonalla eurolla, kun koko elintarvikkeiden vienti oli vuonna 2021 arvoltaan 1,8 miljardia euroa. Suurimmat vientimaat ovat Kiina, Ruotsi, Viro ja Saksa.
Jalostajia kiinnostavat marjat, sienet sekä erikoisemmat luonnontuotteet, kuten kuusenkerkät, koivunlehdet, pihka, pakuri ja mahla.
Raaka-aineita käytetään muun muassa kemianteollisuudessa, elintarvikkeissa, kosmetiikassa, lääkkeissä ja käsitöissä. Eniten kysytään kuusenkerkkää ja mahlaa.
Myönteinen tuore tutkimustieto kertoo, että suomalaisille kulttuurisesti ja kaupallisesti tärkeä metsämarja mustikka on Luonnonvarakeskuksen tuoreen inventoinnin mukaan runsastunut reilussa neljännesvuosisadassa. Aiempi tutkimus oli osoittanut mustikan taantuneen 1950-luvun jälkeen.
Luomusertifikaatti siivittää vientiä
Luomulla tarkoitetaan valvottua laatujärjestelmää, jolla pystytään osoittamaan tuotteen alkuperä ja puhtaus.
Suomalainen pitää metsänantimia yleensä itsestään selvästi luomuna, mutta keskieurooppalainen vaatii sertifioinnin, ja sen hankkiminen siivittää vientiä.
Sertifikaattia ei tarvita, jos ostat tutulta lähipitäjän tuottajalta lääkinnällisiä ominaisuuksia sisältävää pihkaa. Mitä kauemmaksi tuote menee valmistajasta, vaikka Saksaan, tietoa kaivataan enemmän.
”Sertifikaattia ei tarvita, jos ostat tutulta lähipitäjän tuottajalta lääkinnällisiä ominaisuuksia sisältävää pihkaa. Mitä kauemmaksi tuote menee valmistajasta, vaikka Saksaan, tietoa kaivataan enemmän”, Mulari sanoo.
Mularin mukaan luomusertifioinnin hankkiminen on ollut vähän jäykkää Suomessa, mutta helpottamisen eteen työskennellään koko ajan.
”Luomusertifikaatti ei saa olla liian monimutkainen ja vaikea hankkia”, Mulari toteaa.
Metsävaratietoa kannattaa hyödyntää
Suomessa vallitsevat jokamiehen oikeudet, ja metsänantimien hyödyntäminen perinteisesti tukenut kotitalouksien omavaraisuutta. Kuka tahansa voi maksutta poimia metsistä marjoja, sieniä ja ruohovartisia kasveja, kuten nokkosta ja horsmaa.
Kuusenkerkkää, koivunlehtiä, pihkaa, pakuria ja mahlaa saa kerätä vain maanomistajan luvalla.
Metsänomistajan kannattaisi olla tietoinen, että hänen metsistään voi olla mahdollista kerätä erikoisluonnontuotteita, kuten pihkaa ja pakurikääpää. Luonnontuotteet huomioiva metsäsuunnitelma olisi jo iso askel eteenpäin.
Keräystulo on pääosin verovapaata, ellei tuloa voida pitää palkkana ja tulo jää alle 15 000 euron. Tarkemmat ohjeet kannattaa tarkastaa verottajalta.
Risto Mulari kehottaa hyödyntämään avointa metsävaratietoa, jonka avulla voidaan löytää erikoisluonnontuotteiden sopivat keruupaikat.
”Metsänomistajan kannattaisi olla tietoinen, että hänen metsistään voi olla mahdollista kerätä erikoisluonnontuotteita, kuten pihkaa ja pakurikääpää. Luonnontuotteet huomioiva metsäsuunnitelma olisi jo iso askel eteenpäin”, Mulari sanoo.
Luomuleima ei estä metsätaloutta
Prosessissa sertifioidaan kerättävät tuotteet, ei tukkipuuta. Sertifioinnissa osoitetaan, että raaka-aineet on kerätty metsästä, jossa ei ole käytetty luomussa kiellettyjä menetelmiä, lannoitteita tai torjunta-aineita.
Sertifioitavalla alueella ei saa tehdä kiellettyjä toimenpiteitä kolmeen vuoteen. Luomuleiman estävät esimerkiksi metsänlannoitus ja juurikäävän torjunta urealla, jolle löytyy luonnonmukainen vaihtoehto harmaaorvakkasienestä tehdystä liuoksesta.
Sertifioidussa metsässä voi tehdä toimenpiteitä ja palauttaa se taas luomukeruualueeksi kolmen vuoden päästä. Luomussa kiellettyjen toimien tekeminen on Suomessa vähäistä, vaikka kaikista yksityisesti tehdyistä toimenpiteistä ei ole tilastotietoa.
Esimerkiksi pihkasato voidaan ottaa talteen puun kylkeä pikkuisen naarmuttamalla ennen puukauppaa.
Metsätalouskaan ei estä luomutuotteiden keruuta.
”Esimerkiksi pihkasato voidaan ottaa talteen puun kylkeä pikkuisen naarmuttamalla ennen puukauppaa. Se tuo metsänomistajalle lisätilin. Pihkan keruu ei alenna sahatavaran tai kuitupuun laatua”, Mulari sanoo.
Luonnontuotteet työllistävät tuhansia
Suomessa luonnontuoteala on kasvanut viime vuosina, ja sen arvioidaan työllistävän lähes 3 000 henkeä vuodessa.
Ulkomaalaisten kausityöntekijöiden osuus on Suomessa merkittävä. Thaimaalaisia marjanpoimijoita saapui Suomeen viime vuonna noin 3000.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Ukrainasta on tullut aiempina vuosina Suomeen 500–1 000 luonnonmarjojen kerääjää, joista osa on toiminut sivutoimisesti kerääjinä ja päätoimisesti maa- ja metsätaloudessa.
Tähän mennessä yli 35 000 ukrainalaista oli hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta, ja osan heistä odotettiin olevan kiinnostunut luonnontuotteiden keräämisen tarjoamista lisäansioista.
Luonnontuotealan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2020 lähes 780 miljoonaa euroa.
Näin luonnontuotteilla voi tienata
- Metsämarjat: Mustikka 1–1,5 e / kg, puolukka 1,4–1,6 e / kg ja hilla eli lakka 10,5 e / kg.*
- Pihka: 50 e / kg. Jos pihkaa valutetaan hehtaarin alueella 300 männystä ja 300 kuusesta, niin männyistä pihkaa irtoaa 100 kg ja kuusikosta 27 kg. Pihkan arvoksi muodostuu yhteensä 6350 e.
- Kuusenkerkkä: 6–7 e / kg. Hehtaari varttunutta taimikkoa tuottaa 500–800 kg kerkkää, jolloin tulo on 3000–5600 e.
- Koivunmahla 0,40 e / l: Yksi koivu tuottaa mahlaa 5 litraa / vrk. Keruukausi kestää 15 päivää. 40 puusta saadaan täten 3000 litraa mahlaa. Tuloksi muodostuu 1200 e.
- Ympätty eli istutettu pakurikääpä 40 e / kg: 400 koivuun hehtaarin alueelle laitetaan kuhunkin neljä ymppiä, joista kolme itää. Jokainen itänyt ymppi tuottaa kilon pakuria kahdeksassa vuodessa. Voittoa kertyy istutuskulujen jälkeen 44 320 euroa. Ympätyt koivut kelpaavat viljelyn jälkeen vielä klapeiksi tai energiapuuksi.
Lähde: Riina Karvonen: Kuusenkerkistä koivunmahlaan. Lisäansioita omasta metsästä. Tapio 2022. Laskelmat ovat suuntaa antavia. Erikoisluonnontuotteista maksettava hinta vaihtelee roskaisuuden, laadun käyttötarkoituksen mukaan.
*Lähde: Tulevaisuuden luonnontuoteala -raportti. Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Marjojen poimijahinnat voivat vaihdella vuosittain.
