Metsäala sai oman tekoälyassistentin – asiantuntijatieto varmistaa luotettavat vastaukset
Uusi metsäalalle kehitetty tekoälyassistentti tuo varmennetun asiantuntijatiedon helposti saataville. Palvelu hyödyntää keskustelupohjaista käyttöliittymää, jonka avulla metsäalaa koskevaa tietoa voi hakea luonnollisella kielellä.
Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä Pulp & Beyond 2026 -tapahtumassa esitelty ratkaisu on osa Puunjalostusinsinöörit ry:n kehittämää ForestBioFacts-oppimisympäristöä. Se toimii asiantuntijatiedon tietopankkina ja oppimisen tukena.
ForestBioFacts on yksi maailman laajimmista metsäbiotalouden digitaalisista oppimisympäristöistä. Se sisältää noin 1 700 artikkelia 16 teemasta ja kattaa koko metsäalan arvoketjun. Palvelu on lisenssipohjainen, ja sitä käyttävät yritykset ja oppilaitokset sekä metsäalan opiskelijat, tutkijat ja ammattilaiset. Käyttäjiä on yli 50 organisaatiosta sekä tuhansia yksittäisiä käyttäjiä eri puolilta maailmaa.
Uusi AI-agentti tuo kokonaisuuteen keskusteluun perustuvan käyttöliittymän. Metsäalaa koskevaa tietoa voi hakea suoraan tekoälyassistentilta, mikä tekee tietopankista aiempaa vuorovaikutteisemman.
”Tiedonhaku ei enää perustu pelkkiin hakusanoihin, vaan keskusteluun. Käyttäjä voi kysyä, tarkentaa ja syventää ymmärrystään kuin asiantuntijan kanssa”, sanoo Puunjalostusinsinöörit ry:n kehityspäällikkö Vera Hallikainen.
Tiedon luotettavuus on AI-agentin ytimessä
Ratkaisun keskeinen lähtökohta on tiedon luotettavuus. ForestBioFactsin sisältö perustuu laajaan asiantuntijaverkostoon. Sen kehityksessä on ollut mukana noin 200 asiantuntijaa yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista Suomessa ja kansainvälisesti.
Tietopohjaan sisältyy myös laaja Papermaking Science and Technology -kirjasarja. Yhdessä nämä muodostavat laadunvarmistetun tietokokonaisuuden, jonka varaan AI-agentti rakentuu.
”Tavoitteena on tarjota nopeasti saavutettavaa mutta samalla luotettavaa ja kontekstoitua tietoa”, Hallikainen painottaa.
Hänen mukaansa tekoäly parantaa myös tiedon löydettävyyttä.
”Käyttäjä voi esittää kysymyksiä luonnollisella kielellä yksittäisistä termeistä laajoihin kokonaisuuksiin, ja samalla rakentaa itselleen sopivia oppimispolkuja.”
Metsäalan oma ”ChatGPT”
Uuden tekoälyagentin toimintaperiaate muistuttaa monille tuttuja tekoälypalveluja, kuten Microsoftin Copilot-ohjelmaa sekä ChatGPT:tä, mutta ratkaiseva ero näissä on tietolähteissä. Uusi metsäalan AI-assistentti etsii tietoa yksinomaan ForestBioFacts-oppimisympäristön sisällöistä, ei avoimista verkkolähteistä.
”ForestBioFactsin mallissa vastaukset perustuvat kuratoituun sisältöön, ja käyttäjä näkee aina, mihin lähteisiin tieto pohjautuu”, Hallikainen täsmentää.
”Näin varmistetaan vastausten luotettavuus ja tiedon alkuperä. Rekisteröitynyt käyttäjä voi kysyä kysymyksiä metsäalan teknologioista, tuotteista ja prosesseista ja saa vastaukseksi asiantuntijoiden tuottamaa tietoa, johon sisältyvät myös linkit lähteisiin”, hän jatkaa.
Luotettavuushaasteet korostuvat tekoälykeskustelussa
Metsäteollisuuden digitalisaatio kiihtyy ja tiedon määrä kasvaa nopeasti. Samalla generatiivisen tekoälyn luotettavuus on noussut viime vuosina laajasti esiin mediassa. Esimerkiksi Nature on raportoinut, että suuret kielimallit voivat tuottaa uskottavan kuuloisia mutta virheellisiä väitteitä ilman lähdeviitteitä. MIT Technology Review on puolestaan kuvannut ilmiötä “hallusinaatioiksi”, joissa tekoäly täydentää puuttuvaa tietoa omilla arvauksillaan. Lehden mukaan tämä on yksi keskeisistä esteistä chatbotien laajemmalle käyttöönotolle.
Hallusinaatiot eivät ole pelkkä tekninen yksityiskohta, vaan niillä voi olla konkreettisia seurauksia. Keväällä Suomessa raportoitiin tapauksesta, jossa Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat julkaisivat virheellisen drooniuutisen. Medioiden mukaan virhe johtui tekoälytyökalun tuottamasta virheellisestä tiedosta.
Kalevan mielipidekirjoituksessa psykiatrian erikoislääkäri ja dosentti Jorma Laitinen arvioi, että kyse voi olla laajemmasta ilmiöstä kuin yksittäisistä virheistä.
”AI-agentit ovat jo niin kehittyneitä lajityyppinsä edustajia, ettemme valvonnan tehostamisesta ja työkalujen korjauksista huolimatta voi koskaan olla täysin varmoja siitä, toimivatko ne kaikissa tilanteissa yksinomaan tavoitteidemme mukaisesti”, Laitinen kirjoittaa Kalevassa.
Tätä taustaa vasten ForestBioFactsin suljettuun tietopohjaan perustuva metsäalan AI-assistentti edustaa erilaista lähestymistapaa. Sen vastaukset pohjautuvat rajattuun, asiantuntijoiden tarkistamaan sisältöön, ja jokaisen vastauksen yhteydessä esitetään lähteet. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja vastaa suoraan tekoälyn luotettavuuteen liittyviin huoliin.
Tukea osaamisen kehittämiseen ja tiedon saavutettavuuteen
Vastaavat rajattuun ja laadunvarmistettuun tietokantaan perustuvat ratkaisut ovat Euroopassa vielä harvinaisia. Useimmat tekoälypalvelut nojaavat avoimiin verkkolähteisiin, mikä lisää virheiden riskiä.
Ratkaisu heijastaa laajempaa kehitystä, jossa tekoälyä yhdistetään yhä useammin rajattuun ja luotettavaan tietopohjaan. Tällainen lähestymistapa on tärkeä erityisesti aloilla, joilla virheellisellä tiedolla voi olla merkittäviä seurauksia.
Tekoälyä hyödynnetään metsäteollisuudessa jo prosessien tehostamisessa ja tuotannon optimoinnissa, mutta sen rooli kasvaa myös tiedonhallinnassa, tutkimuksessa ja innovaatioissa. ForestBioFactsin AI-agentti on esimerkki siitä, miten tekoäly voi tukea asiantuntijatyötä ja päätöksentekoa.
Jatkossa tekoälyn odotetaan vahvistavan erityisesti jatkuvaa oppimista. Oppiminen yksilöllistyy ja tietoa voidaan räätälöidä käyttäjän tarpeisiin, mutta asiantuntijuus säilyy keskiössä.
AI-agentin kehitystyö jatkuu, Hallikainen sanoo.
”Seuraavaksi tietopohjaa laajennetaan kattamaan myös historiallisia julkaisuja ja oppimateriaaleja. Syksyllä kokonaisuuteen lisätään noin 113 000 sivua uutta sisältöä, joka tulee tekoälyn haettavaksi”, hän sanoo.