Artek osti sekametsää Suomesta – yhtiö jakaa asiantuntijoiden näkemyksen jatkuvasta kasvatuksesta
Artekin kalusteet voidaan valmistaa vain pohjoisessa kasvaneesta rauduskoivusta, jonka tarvetta oma jatkuvan kasvatuksen metsä täyttää. Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan sovi kaikkialle, minkä yhtiö tiedostaa.
Design-yritys Artek hankki sekametsätilan Heinävedeltä tyydyttääkseen raaka-aineen tarpeensa. Maailmankuulun suomalaisarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemat puuhuonekalut valmistetaan kotimaisesta, A-laatuisesta rauduskoivusta.
”Parhainta laatua saamme sekametsissä, mahdollisimman oksattomana 50–80 vuotta kasvaneista koivuista”, Artekin tuotepäällikkö Riku Rehell kertoo.
Yhtiön tavoitteena on hankkia[AK1] tulevaisuudessa omistukseensa kaksisataa hehtaaria metsää, joka riittää kattamaan noin kymmenyksen koivuntarpeesta. Metsäpinta-ala vastaa pitkälti kolmattasataa jalkapallokenttää.
”Omasta metsästä huolimatta olemme yhä varsin riippuvaisia muista metsänomistajista, joiden sekametsissä kasvaa rauduskoivua.”
Artek on tunnettu designyritys. Se perustettiin vuonna 1935 markkinoimaan ja myymään Alvar Aallon (1898–1976) ja hänen puolisonsa Aino Aallon (1894–1949) suunnittelemia huonekaluja, valaisimia ja tekstiilejä erityisesti kansainvälisille markkinoille.
Artek tarvitsee vaaleaa koivua
Artek käyttää koivua noin tuhat kuutiota vuodessa. Yhtiön liiketoiminta riippuu kunnollisen raaka-aineen saannista. Valtaosa Artekin huonekaluista valmistetaan erityisen vaaleasta ja kestävästä koivusta. Sitä saadaan vain pohjoisten leveysasteiden metsistä, joiden kasvukausi on lyhyt.
Samaan aikaan ilmastonmuutos on muuttanut metsien kasvua ja puun laatua kaikkialla maailmassa.
Yhtiön mukaan rauduskoivuja kasvaa Suomen metsissä vain neljä prosenttia kaikista puulajeista. Sekametsissä koivu itää pioneerilajina itsestään ja kasvaa suorana ja korkeana valoa etsien.
Mitä on sekametsä? Määritelmä vaihtelee maittain. Suomessa sekametsällä tarkoitetaan metsää, jossa kasvaa vähintään kahta puulajia, eikä yhtä puulajia enempää kuin 75 prosenttia. Ruotsissa vastaava prosenttiosuus on 65 prosenttia.
Jatkuva kasvatus ei yleispätevä ratkaisu
Yhtiö aikoo hoitaa metsiään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Jatkuvassa kasvatuksessa puita kaadetaan valikoidusti. Kun säästettäviä puita ja myös lahopuita jätetään metsään enemmän, Artek sanoo varmistavansa, että luonnon monimuotoisuus säilyy jaksollista metsänhoitoa tehokkaammin. Jaksollisessa metsänhoidossa puiden kiertoaika päättyy valtaosin päätehakkuuseen.
Jatkuvan kasvatuksen taloudellista kannattavuutta yhtiö pitää ”rohkaisevana”. Artekin tavoitteena on osoittaa sen olevan teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa, ja yritys toivoo muiden suomalaisten metsänomistajien liittyvän mukaan.
Asiantuntijat kuitenkin korostavat, että metsien jatkuva kasvatus ei ole yleispätevä ratkaisu metsänhoitoon. Jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmä toimii parhaiten tietyillä kasvupaikoilla, kuten rehevät turvemaat, mutta ei kaikkialla.
”Meillä on sama käsitys (asiantuntijoiden kanssa), että jatkuvan kasvatuksen menetelmä toimii paremmin tietyntyyppisissä metsissä”, Rehell kertoo.
Artek etsiikin yhteistyökumppaniensa kanssa metsätiloja, joilla kasvaa sekametsää, ja jotka maapohjaltaan soveltuvat parhaiten jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Aalto-huonekalut valmistetaan yhä Suomessa, ja niissä käytetään 50–80-vuotiaista kotimaisista koivuista saatavaa puutavaraa.
Yhtiön mukaan jotkut sen tuotteet ovat jopa hiilinegatiivisia. Tämä tarkoittaa, että ne varastoivat käyttöikänsä ajan enemmän ilmakehästä poistunutta hiiltä, kuin mitä niiden tuotannosta syntyy.