Sadat tuhannet tekopökkelöt turvaavat pian talousmetsien lahopuulajistoa

24.2.2017 / Artikkeli

Hakkuumäärien kasvaessa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yhä merkittävämpi osa talousmetsien hoitoa. Pystyyn lahonneet puut eli pökkelöt ovat elintärkeitä monille kolopesijälinnuille, kuoriaisille ja kääville. Niitä tehdään suomalaisiin talousmetsiin nyt urakalla.

Metsäalan suurimmat toimijat ovat ryhtyneet katkaisemaan metsiin tekopökkelöitä. Muutaman metrin korkeudesta sahattava elävä puu lahoaa nopeasti mutta pysyy pystyssä.

Aiemmin lahopuun syntymistä metsään on varmistettu päätehakkuissa kaatamatta jätettävillä säästöpuilla, mutta tekopökkelöillä lahopuuta on alettu tuottaa myös harvennushakkuiden yhteydessä.

”Tekopökkelöiden avulla metsiin saadaan eri-ikäistä ja siten monimuotoisempaa lahopuuta. Tekopökkelö lahoaa parissa vuodessa, säästöpuulla siihen menee kymmenestä viiteentoista vuotta”, toteaa Metsä Groupin ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo.

Lisäksi hakkuuaukoille kasvamaan jätetyt säästöpuut kaatuvat helposti myrskyssä. Tärkeää lahopuuta niistä silloinkin syntyy, mutta esimerkiksi hömötiainen tarvitsee pesäkolon kaivertamiseen juuri pystyyn kuolleen puun, kuten tekopökkelön.

Tekopökkelöt. Kuva: Sami Karppinen
Mitä paksumpi ja korkeampi tekopökkelö, sitä enemmän siinä on tilaa lahopuulajistolle. Kuva: Sami Karppinen

Soimasuo painottaa, että lahopuuta tarvitaan metsän kaikissa kasvuvaiheissa. Metsä Group kysyy metsänomistajilta jo harvennushakkuiden yhteydessä heidän halukkuuttaan tekopökkelöiden tekemiseen. Uusi luonnonhoitotoimi on otettu hyvin vastaan: viime lokakuusta lähtien 70 prosenttia metsänomistajista on antanut yhtiölle puukaupan yhteydessä luvan niiden tekemiseen.

”Tekopökkelöillä voidaan samalla merkitä tulevia säästöpuuryhmiä ja riistatiheikköjä. Kun tekopökkelöt sijoitetaan näihin puuryhmiin, esimerkiksi kolopesijät hyötyvät suojapuustosta”, Soimasuo sanoo.

Kaksi pökkelöä hehtaarille

Tekopökkelöt lasketaan säästöpuihin, joiden jättäminen on yksi metsäsertifioinnin edellytys. Puiden katkaiseminen lahopuiksi ei ole uusia asia: vuosituhannen alussa puhuttiin paljon eurokannoista.

Parhaillaan Suomessa on menossa oikea tekopökkelöbuumi. Metsä Group, Suomen suurin puunostaja, on ilmoittanut tekevänsä metsänomistajan suostumuksella kaksi tekopökkelöä harvennus- ja päätehakkuuhehtaaria kohti. Metsähallitus aikoo tehdä tänä vuonna 100 000 tekopökkelöä ja juurruttaa toimintamallin pysyväksi.

Lisäksi metsänomistajia edustavat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitto SLC ovat sopineet Energiateollisuuden kanssa lahopuun lisäämisestä sähkölinjojen vierimetsiin. Tekopökkelöiden tekemistä testataan pilottihankkeissa yhdessä sähköverkkoyhtiöiden kanssa. Samalla kartoitetaan metsänomistajien kiinnostusta hankkeeseen, sillä lahopuun lisäämisestä päättää lopulta aina maanomistaja.

Ensimmäisenä talkoisiin ehtinyt Metsä Group ryhtyi toteuttamaan toimintamalliaan lokakuussa 2016. Soimasuon mukaan idea sai alkunsa, kun yhtiössä pohdittiin talousmetsien luonnonhoidon kehittämistä ja sitä, missä metsien ikävaiheessa lahopuuta on vähiten. Huomattiin, että puutetta lahopuusta on etenkin nuorissa metsissä ja erityisesti pulaa on pystyyn kuolleesta puusta.

Aktiivista luonnonhoitoa

Myös Metsähallituksessa tavoitteena on juuri lahopuun monipuolistaminen. Tähän asti tekopökkelöitä on tehty valtion talousmetsiin lähinnä merkitsemään samalla esimerkiksi kulttuuriperintökohteita.

”Tekopökkelöt ovat hyvä esimerkki aktiivisemmasta luonnonhoidosta. Säästöpuita ja riistatiheikköjä jätetään, mutta pökkelöitä tehdään”, toteaa Metsähallitus Metsätalous Oy:n ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen. ”Parhaassa tapauksessa samasta puusta syntyy tekopökkelö ja puun latvus jää maahan lahoamaan.”

Pökkelöiden teko-ohjeissa on organisaatioiden välillä hienoisia eroja. Lehtipuu on kuitenkin aina parempi lahoamaan kuin havupuu ja latva kannattaa katkaista 2–5 metrin korkeudelta.

”Pökkelöimällä luonnolle arvokkaita mutta usein taloudellisesti vähäarvoisempia puita voidaan monimuotoisuuden turvaaminen yhdistää kustannustehokkaasti talousmetsien käsittelyyn”, toteaa MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä.

Lahopuulajien kerrostalo

Mitä paksumpi ja korkeampi tekopökkelö, sitä enemmän siinä on pinta-alaa ja tilavuutta eli tilaa lahopuulajistolle.

Kun Metsäntutkimuslaitos (nykyinen Luonnonvarakeskus) tutki vuosituhannen vaihteessa kuudentoista tekopökkelön lajistoa, pökkelöistä tavattiin noin 250 lahopuusta riippuvaista kovakuoriaislajia. Samoihin aikoihin tehdyn yliopistotutkimuksen mukaan hakkuuaukeiden kuolleissa puissa esiintyi enemmän harvinaisia ja uhanalaisia lajeja kuin metsässä.

Kovakuoriaisten lisäksi tekopökkelössä viihtyvät erityisesti hyönteiset, käävät ja jäkälät. Kolopesijät, kuten Suomessa vaarantuneeksi lajiksi luokiteltu hömötiainen, tekevät pesänsä pökkelöiden huipulle.

Lahopuulla elävät lajit vaihtuvat lahoamisen edetessä ja maahan kaatuneilla rungoilla elää eri lajeja kuin pystypuissa. Yhteensä Suomen metsälajeista noin neljännes eli jopa 5000 lajia on riippuvaisia lahopuusta.

Luonnonsuojelujärjestöt kritisoivat talousmetsiä vähäisestä lahopuun määrästä. Lahopuun määrän väheneminen on yli 100 metsälajin uhanalaistumisen tärkein syy.

Lahopuuta on talousmetsissä keskimäärin reilu kolme kuutiota hehtaarilla. Monimuotoisuuden kannalta riittäväksi määräksi on usein sanottu 20 kuutiota, kun taas luonnonmetsissä lahopuuta voi hyvin olla satakin kuutiota hehtaaria kohti.

Anna Kauppi

2 kommenttia “Sadat tuhannet tekopökkelöt turvaavat pian talousmetsien lahopuulajistoa”

Kiinnostaisi kovasti tietää tutkimusviitteitä tämä kovasti markkinoidun ”tekopökkelön” oikeasta lahopuupotentiaalista ja todellisesta vaikutuksesta metsäluontoon. Vai onko tämäkin vain yksi metsäteollisuuden markkinointijippo?

Vastaa

Hei, olemme kirjoittaneet asiasta myös täällä. Artikkelissa on siteerattu Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitosta. Hän on tutkinut asiaa perusteellisesti jo kauan.

Vastaa

Kirjoita kommentti