Metsäluonnon monimuotoisuutta tuetaan sadoilla tekopökkelöillä joka päivä – hyödyn saavat monet metsälajit

13.3.2020 / Artikkeli
Tekopökkelo on 3–4 metrin korkeudelta katkaistu puu. Kuva: Keijo Kallunki
Tekopökkelo on 3–4 metrin korkeudelta katkaistu puu. Kuva: Keijo Kallunki

Jopa neljä viidestä metsänomistajasta haluaa tehdä metsiinsä hakkuun yhteydessä tekopökkelöitä, jos mahdollisuutta vain tarjotaan. Tekopökkelöiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle on suuri ja se jatkuu pitkään.

Tekopökkelö syntyy, kun puun runko katkaistaan 2–4 metrin korkeudelta ja pystypökkelö jätetään metsään. Niiden tarkoitus on tuottaa metsään lahopuuta siitä riippuvaisille lajeille.

”Tekopökkelöt ovat monelle lajille kuin pelastusrengas. Niiden turvin lajit voivat selvitä hakkuun jälkeen niin kauan, että metsä on enemmän tai vähemmän palannut ennalleen”, sanoo tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta.

Tekopökkelöiden merkityksen selvittämiseksi on verrattava vaikutusta hakkuisiin, joissa pökkelöitä ei tehdä. Tekopökkelöiden merkitystä on selvitetty paljon varsinkin Ruotsissa ja tulos voi yllättää.

Jo 2000-luvun alun monimuotoisuustutkimuksessa selvisi, että useiden elinvoimaisten ja myös joidenkin uhanalaisten kovakuoriaislajien ja -yksilöiden määrä suorastaan räjähtää säästetyillä lahopuilla avohakkuun jälkeen. Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa (Monta) -tutkimushankkeen mukaan kasvu on selvästi suurempi kuin vaikkapa poimintahakkuun jälkeen.

Parhaat tekopökkelöt syntyvät järeistä puista ja lehtipuista. Hehtaaria kohti tehdään tavallisesti 2–4 pökkelöä. Kuva: Keijo Kallunki
Parhaat tekopökkelöt syntyvät järeistä puista ja lehtipuista. Hehtaaria kohti tehdään tavallisesti 2–4 pökkelöä. Kuva: Keijo Kallunki

Hakkuun vaikutus myös säilyy melko pitkään. Esimerkiksi lajimäärä kasvoi heti avohakkuun jälkeen jopa 50 prosenttia ja oli vielä kolmen vuoden kuluttua 25–35 prosenttia korkeampi kuin ennen avohakkuuta. Toki jotkut vanhan metsän lajit myös katosivat metsästä.

Erityisesti harvinaiset lajit runsastuvat, jos hakkuun yhteydessä tehdään myös tekopökkelöitä. Kovakuoriaisten lisäksi myös muiden lahopuusta riippuvaisten lajien määrä kasvoi. Harvinaisten lajien lajimäärä oli useimmissa tapauksissa suurimmillaan kymmenen vuotta hakkuun jälkeen.

Metsä Group kaksinkertaisti pökkelöiden määrän

Kääville tekopökkelö ei ole niin hyvä pelastusrengas kuin kovakuoriaisille, koska pökkelöt ovat niille liian kuivia.

”Mutta jos pökkelöä tehtäessä myös latvus on jätetty maahan, se kyllä kelpaa kääville”, Siitonen sanoo.

Tikka tekee mielellään pesäkolon tekopökkelöön ja syö siitä jääräntoukkia.

”Näin myös tikan pesäkoloa myöhemmin käyttävät lajit hyötyvät”, Siitonen sanoo.

Metsäyhtiö Metsä Group alkoi tarjota metsänomistajille mahdollisuutta tehdä hakkuualueille tekopökkelöitä vuonna 2016. Mahdollisuutta tarjotaan sekä harvennus- että päätehakkuille.

”Päätarkoituksemme on luoda lahopuujatkumoa metsiin. Yritämme saada lahopuuta ensisijaisesti nuoriin metsiin, missä siitä on suurin pula”, sanoo kestävän kehityksen päällikkö Janne Soimasuo Metsä Groupilta.

Lahopuujatkumon tavoittelulla tarkoitetaan sitä, että metsään pyritään saamaan pysyvästi ja riittävästi kaiken asteisesti lahonnutta puuta. Näin eriasteisesta lahopuusta riippuvaiset lajit pystyvät vaivattomasti siirtymään uuteen puuhun, kun oma lahopuu on lahonnut lajin kannalta liian pitkälle.

Aluksi Metsä Group teki kaksi tekopökkelöä hehtaaria kohti. Tämän vuoden alussa määrä nostettiin neljään. Yhtiön hakkuissa syntyy satoja tekopökkelöitä joka päivä.

”Ennen vuotta 2020 tekopökkelöitä tehtiin ehkä 250 000 kappaletta vuodessa, nyt 500 000”, sanoo Soimasuo.

Tekopökkelöiden jättäminen on metsänomistajalle vapaaehtoista, mutta Metsä Group tarjoaa sitä aina. Soimasuon mukaan neljä viidestä metsänomistajasta hyväksyy tarjouksen.

Metsänomistajalle hankkeesta koituu kustannuksia menetetyn puun hinnan verran. Koska kyseessä ei ole tukkipuu ja pyrkimyksenä on tehdä pökkelöt taloudellisesti vähäarvoisemmista puista, kuten lehtipuista tai huonolaatuista puista, kustannuskin jää korkeintaan euroon hehtaaria kohti.

Soimasuon mukaan Metsä Group suunnittelee aloittavansa selvityksen tekopökkelöiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen parin vuoden kuluttua, kun ensimmäiset pökkelöt alkavat olla riittävän lahoja.

Metsähallitus tekee ainakin 100 000 tekopökkelöä vuodessa

Metsähallitus julkisti vuoden 2017 alussa tavoitteen tehdä 100 000 tekopökkelöä vuodessa. Sittemmin toiminta on viety Metsähallituksen ympäristöoppaaseen, ja tekopökkelöiden teosta on tullut normaalia toimintaa.

Metsähallitus tekee tekopökkelöitä sekä pääte- että kasvatushakkuilla.

”Hakattujen hehtaarien määrästä voi päätellä, että 100 000 vuotuisen tekopökkelön määrä saavutetaan hyvin”, sanoo ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen Metsähallituksesta.

Metsähallituksella ei ole seurantaa tekopökkelöiden vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen.

”Voi olla, että se ei vielä ole suurensuuri, eiväthän puut välttämättä kolmessa vuodessa paljon lahoa. Toisaalta tavoitteena on tehdä pökkelöitä ensisijaisesti nopeammin lahoavista koivusta ja haavasta”, Kaukonen sanoo.

Siitosen mukaan käynnissä on häiriödynamiikkahanke, jossa on kerätty laaja aineisto tekopökkelöillä elävästä kovakuoriaislajistosta erityyppisillä hakkuilla, mutta näitä aineistoja ei ole vielä käsitelty.

Ruotsissa tutkimusta on tehty huomattavasti enemmän. Siitosen mukaan näiden tutkimusten tuloksia voidaan hyvin soveltaa Suomenkin oloihin.

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti