Metsien monimuotoisuuden turvaamiseen etsitään yhteistä tahtotilaa ja konkreettisia keinoja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johtamassa keskustelufoorumissa.
Suomen metsissä pelätään myrskyä. Samaan aikaan kun hakkuita lisätään, suojelurahoja leikataan, mikä näkyy julkisessa keskustelussa biotalouden ja biodiversiteetin vastakkainasetteluna.
Keinoja metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi etsitään nyt ainutlaatuisen laajalla joukolla. Keskustelufoorumissa on mukana lähes kolmekymmentä tahoa metsänomistajista, metsä- ja ympäristöjärjestöistä, teollisuudesta, tutkimuksesta ja hallinnosta.
Yhteistä tahtotilaa on etsitty viime keväästä lähtien maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen kutsusta. Juuri ministerin kutsun uskotaan tällä kertaa saaneen metsäalan ja esimerkiksi ympäristöjärjestöt saman pöydän ääreen.
Merkittävistä tahoista puuttuu vain Greenpeace, joka kutsusta huolimatta ei metsävastaavansa Matti Liimataisen mukaan osallistu keskusteluihin, joilla ei ole tavoitteita eikä toimivaltaa päättää konkreettisista suojelutoimista. Järjestö on juuri aloittamassa omaa Suojellaan metsät -kampanjaa.
Keskusteluista tekoihin
”Metsiin liittyy paljon tunnetta ja tahtoa. Vaikka tavoitteet olisivat samat, keskustelussa ollaan usein poteroiduttu”, toteaa UPM:n johtaja Timo Lehesvirta. Hänen mukaansa uudelle keskustelufoorumille ja sen mahdollistamalla vuoropuhelulle on ollut Suomessa selkeä tarve. Kun foorumissa ovat kaikki mukana, keskusteluista ja kohtaamisista syntyy myös tekoja.
Suomen luonnonsuojeluliittoa keskusteluissa edustaa puheenjohtaja Risto Sulkava. Hän painottaa tasapainon löytymistä suojelun ja talouskäytön välillä.
”Tästä se pitää lähteä. Jos biotaloudessa on tarkoitus lisätä puun käyttöä, on pakko lisätä myös luonnonsuojelua ja tehostaa talousmetsien luonnonhoidon hyviä käytäntöjä. Tämä kolmikko sitten toimii yhdessä tai kaatuu”, Sulkava toteaa.
Kaikki Metson puolesta
Pyöreän pöydän osallistujat ovat olleet erityisen yksimielisiä siitä, ettei hallituksen olisi pitänyt leikata monimuotoisuuden toimintaohjelman Metson rahoitusta. Keväällä 2016 ministeri Tiilikaiselle esitetty vetoomus ohjelman puolesta syntyi juuri pyöreän pöydän jäsenten keskuudessa.
WWF:n pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan pyöreän pöydän keskustelulla pitäisikin vaikuttaa juuri siihen, että hallitus palauttaisi Metso-rahoituksen aikaisemmalle tasolle. ”Sen takana ovat kaikki. Metso-rahoitus on kuitenkin verrattain pientä verrattuna esimerkiksi moniin haitallisiin tukiin.”
Seuraavaksi metsää ollaan suojelemassa vapaaehtoisin lahjoituksin Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Ajatus on, että yksityiset metsänomistajat voivat lahjoittaa maitaan suojeluun, ja valtio laittaa vastaavasti mukaan oman panoksensa.
Kuinka paljon, mitä ja missä lahjoitetaan, selviää syksyn kuluessa, mutta suuria pinta-alat eivät liene. Tavoitteeksi on mainittu sata hehtaaria per maakunta.
forest.fi:n haastattelemat pyöreän pöydän osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi 100 -suojelukampanjalla on suurta symbolista arvoa. Metsähallituksen kehitys- ja ympäristöpäällikkö Antti Otsamo tosin huomauttaa, että itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi on jo päätetty perustaa kansallispuisto Suomussalmen Hossaan.
Etsinnässä markkinalähtöisiä ratkaisuja
Yhteisen keskustelun lisäksi pyöreän pöydän tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja sekä metsien suojeluun että metsätalouden kestävyyteen. Tapaamisissa on käsitelty muun muassa lahopuun lisäämistä sekä Monimetsä-hanketta, jossa etsitään ratkaisuja talousmetsän luonnonhoidon pullonkauloihin.
”Round table antaa pohjan kehittää hankkeita laajan sidosryhmäjoukon kanssa ja vaihtaa tietoa parhaista käytännöistä”, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo sanoo. Salon mukaan foorumi antaa arvokkaan mahdollisuuden peilata omaa ohjelmaa muuhun metsäluonnosta käytävään keskusteluun. Samassa pyöreän pöydän kokouksessa on keskusteltu muun muassa Metsäteollisuuden metsäympäristöohjelman ja monimetsähankkeen yhtymäkohdista.
MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mielestä keskustelu kaipaisi lisää rohkeutta ja etunojaa. ”Hyvien, jo tehtävien asioiden lisäksi on löydettävä uusia, raikkaita tapoja, joilla metsäluonnon monimuotoisuutta voidaan viedä eteenpäin.”
”Jos valtiolla ei ole varaa, löytyisikö suojeluun markkinalähtöisiä keinoja” Hakkarainen kysyy. Mahdollisina ratkaisuina hän mainitsee ekosysteemipalvelujen tuotteistamisen, habitaattipankit sekä säätiön, johon myös metsättömillä kansalaisilla ja yrityksillä olisi mahdollisuus sijoittaa metsäluonnon suojelemiseksi.
”Valtiolla on tärkeä rooli monimuotoisuuden suojelussa, mutta se ei sulje pois yksityisten roolia.”
Juttuun on haastateltu myös Stora Enso Metsän yritysvastuujohtajaa Pekka Kallio-Mannilaa sekä Tornatorin toimitusjohtajaa Sixten Sunabackaa.
forest.fi arkisto 17.5.2016: Metsäala kehittää työkaluja luonnonhoitoon Monimetsä-hankkeessa
forest.fi arkisto 6.4.2016: Luonnonarvopankki liito-oravalle?
forest.fi arkisto 12.4.2016: Metso-ympäristötukea enää joka neljännelle hakijalle
Mukana lähes kolmekymmentä tahoa
- Bioenergia ry
- Birdlife
- Energiateollisuus ry
- Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys
- FSC Suomi
- Helsingin yliopisto
- Itä-Suomen yliopisto
- Kuntaliitto
- Luonnonvarakeskus Luke
- Luonto-Liitto
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
- Metsähallitus
- Metsäliitto
- Metsäteollisuus ry
- Natur och Miljö
- PEFC Suomi
- Sahateollisuus ry
- Stora Enso
- Suomen luonnonsuojeluliitto
- Suomen metsäkeskus
- Suomen Metsäyhdistys
- Suomen ympäristökeskus
- Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC
- Tornator
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- UPM
- Ympäristöministeriö
- WWF Suomi
