Puurakentaminen vahvistaa asemaansa kasvualana – suomalaisen tukkipuun kilpailukyky paranee kansainvälisesti
Metsä Woodin toimialajohtajan Jussi Noposen mukaan suomalaisen tukkipuun kilpailukyky on vahvistumassa kansainvälisillä markkinoilla. Puurakentaminen hakee kasvua datakeskuksista, halleista ja julkisista rakennuksista.
Noponen kertoi Äänekoskella, että Keski-Euroopassa hyvälaatuisen tukkipuun saatavuus on heikentynyt. Hänen mukaansa tämä parantaa suomalaisen puuraaka-aineen asemaa maailmalla, kun laadukasta raaka-ainetta on muualla aiempaa vähemmän tarjolla.
”Myös pohjoisen havusellun kysyntä säilyy vakaana, vaikka globaalin havusellumarkkinan kasvu on kääntynyt lieväksi laskuksi”, Noponen totesi.
Puurakentaminen nähdään merkittävänä kasvualana
Noposen mukaan rakentamisen kiristyvät päästövähennystavoitteet lisäävät puun kysyntää tulevina vuosina. Hän korosti, että puu toimii uusiutuvana materiaalina ja varastoi hiiltä rakennuksen koko elinkaaren ajan.
”Rakennukset aiheuttavat noin kolmanneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Puurakenteisiin voidaan varastoida hiiltä rakennuksen koko elinkaaren ajaksi,” Noponen sanoi.
Suomessa puurakentamisen osuus on edelleen pieni erityisesti kerrostalorakentamisessa. Ruotsissa noin viidennes kerrostaloista rakennetaan puusta, kun Suomessa osuus on noin kaksi prosenttia.
Noposen mukaan ero selittyy pitkälti rakentamisen teollistumisella. Ruotsissa rakentaminen perustuu enemmän tehdasvalmisteisiin puuelementteihin, kun taas Suomessa kerrostalorakentaminen on edelleen vahvasti työmaapainotteista.
Teollinen puurakentaminen voisi parantaa tuottavuutta
Noponen arvioi teollisen puurakentamisen tarjoavan merkittävää potentiaalia koko rakennusalan tuottavuuden parantamiseen.
”Työn tuottavuus on noin kymmenkertainen teollisessa puurakentamisessa verrattuna perinteiseen työmaarakentamiseen”, hän sanoi.
Hän viittasi OECD:n arvioihin, joiden mukaan rakentamisen tuottavuuden kasvu on jäänyt jälkeen muista toimialoista pitkällä aikavälillä, ja kasvu on monissa kehittyneissä talouksissa ollut erittäin hidasta 1970-luvun jälkeen. Lisäksi Aalto-yliopiston selvityksen mukaan jopa 80 prosenttia työmailla tehtävästä työstä on tehotonta.
Noposen mukaan puun käytön lisääminen ei tarkoita vastakkainasettelua muiden rakennusmateriaalien kanssa.
”Puhutaan hybridirakentamisesta, jossa eri rakennusmateriaaleja yhdistetään tarkoituksenmukaisesti”, hän sanoi.
Puurakentamisen merkittävin kasvupotentiaali löytyy hänen mukaansa suurista kohteista, kuten datakeskuksista, halleista ja julkisista rakennuksista, joissa toistuva ja standardoitu rakentaminen yhdistyy kiristyviin hiilijalanjälkivaatimuksiin ja investointien kasvavaan vastuullisuusvaatimuksiin.
“Uudet puutuotteet mahdollistavat pitkiä jännevälejä ja kevyempiä rakenteita.“
Metsä Group investoi 300 miljoonaa euroa Äänekoskelle
Noponen nosti esiin myös Metsä Groupin uuden LVL-tehdasinvestoinnin Äänekoskelle. Noin 300 miljoonan euron investoinnin arvioidaan työllistävän noin 130 henkilöä ja kasvattavan yhtiön LVL-tuotantoa noin 50 prosentilla. Tuotannon on määrä käynnistyä syksyllä.
Kerto LVL on havupuuviiluista valmistettava rakennusmateriaali, jota käytetään muun muassa kantavissa rakenteissa, katoissa, lattioissa ja seinäelementeissä. Metsä Group valmistaa tuotteita jo Lohjan ja Punkaharjun tehtailla.
Rakennusteollisuudessa LVL nähdään vähähiilisenä vaihtoehtona betonille ja teräkselle. Noposen mukaan materiaalin etuna ovat erityisesti materiaalitehokkuus ja rakenteellinen suorituskyky.
”Kertopuulla voidaan saavuttaa samat lujuusominaisuudet jopa 50 pienemmällä materiaalimäärällä kuin perinteisillä ratkaisuilla”, Noponen sanoi.
Hänen mukaansa puurakenteet myös varastoivat hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan.
”Siinä missä yksi neliömetri betonilattiaa aiheuttaa noin 105 kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä, vastaava LVL-rakenne voi toimia hiilinieluna koko käyttöikänsä ajan”, Noponen sanoo.
