Harvinaisen liskon kanta vahvistui täsmätoimilla – ”Tulokset ovat olleet loistavia”
Kokosimme metsäyhtiöiden kuusi käytännön ponnistusta talousmetsän luonnonhoidon eteen.
1. Hietasisiliskon elinolot turvattiin
Stora Enso tiedotti syyskuussa 2021, että Euroopassa uhanalaiseksi luokitellun hietasisiliskon kantaa onnistuttiin vahvistamaan Värmlannissa Keski-Ruotsissa. Hyönteisiä syövä, täysikasvuisena noin 20-senttinen hietasisilisko lisääntyy hiekkaisissa paikoissa, jotka imevät lämpöä auringosta.
Yhtiön toteuttamassa päätehakkuussa hietasisiliskoja varten tehtiin 30 hehtaarin alueelle 30 uutta hieta-aluetta ja raivattiin jo olemassa olevia elinympäristöjä. Samalla liskojen munia siirrettiin uusiin paikkoihin, ja alueelle syntyi kokonaan uusia hietasisiliskopopulaatioita.
Odotamme toimenpiteiden lisäävän hiekkaliskojen määrää alueella sadasta kahteensataan prosenttia.
”Tulokset ovat olleet loistavia”, sanoi Sven-Åke Berglind Värmlannin lääninhallituksesta Stora Enson tiedotteessa.
“Odotamme toimenpiteiden lisäävän hiekkaliskojen määrää alueella sadasta kahteensataan prosenttia.”
Stora Enso suojeli liskoja yhdessä lääninhallituksen, Ruotsin metsähallituksen ja Karlstadin hiippakunnan kanssa.
2. Metsän sekaviljely tuplaantui
Männyn ja kuusen sekaviljely tuplaantui vuodessa, metsäyhtiö Metsä Group kertoi syyskuussa. Sekaviljeltyjen kohteiden määrä nousi kymmenennekseen yhtiön toteuttamissa metsänviljelyissä.
Sekaviljelyssä kuusi istutetaan ja mänty kylvetään tai istutetaan yhtä aikaa samalle alalle.
Menetelmän odotetaan vähentävän hirvituhoja ja ilmastoriskiä verrattuna puhtaaseen kuusikkoon. Kuuset turvaavat riittävän tiheän metsikön, vaikka hirvet söisivätkin osan männyntaimista.
Useat metsänomistajat ovat siirtyneet kokonaan sekaviljelyyn tuoreen kankaan kasvupaikoilla.
Sekaviljelyn nousevan suosion taustalla on yhtiön mukaan metsänomistajien kiinnostus.
”Useat metsänomistajat ovat siirtyneet kokonaan sekaviljelyyn tuoreen kankaan kasvupaikoilla, jotka soveltuvat sekä kuusen että männyn kasvatukseen. Itsekin olen tehnyt niin”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala kertoi tiedotteessa.
Yhtiö alkoi tarjota metsänomistajille männyn ja kuusen sekaviljelyä syksyllä 2019. Päätöksen tukena oli Luonnonvarakeskuksella teetetty tutkimus. Puulajit kasvavat tasatahtiin, kun käytetään jalostettua alkuperää olevaa kuusta ja mäntyä.
”Hoidetuissa nuorissa kuusi-mäntysekametsissä kuusikin pystyy nopeaan varhaisvaiheen kehitykseen, eikä jää männyn jalkoihin taimikkovaiheessa”, totesi erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.
3. Jatkuvapeitteistä kasvatusta korpimetsissä
Metsäyhtiö UPM ilmoitti syksyllä 2021 siirtyvänsä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen ojitetuissa ja rehevissä korpimetsissä. Samalla se lisää lehtipuiden osuutta vähentämällä kuusen istutustiheyttä.
”Jatkossa toteutamme yhtiön tilojen korpikohteilla poiminta-, pienaukko- ja kaistalehakkuita. Tämä mahdollistaa entistä paremmin myös näillä kohteilla elävien lajien huomioimisen”, kertoi UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri tiedotteessa.
UPM uudisti omien metsiensä taimikonhoito- ja harvennusohjeet pari vuotta sitten. Se asetti tavoitteen kasvattaa lehtipuiden osuutta viidennekseen puuston tilavuudesta kuusta vähentämällä.
”Varaudumme ilmastonmuutokseen lisäämällä lehtipuiden määrää, koska se vähentää tuhoriskejä sekä lisää metsän monimuotoisuutta”, Viiri sanoi.
Varaudumme ilmastonmuutokseen lisäämällä lehtipuiden määrää, koska se vähentää tuhoriskejä sekä lisää metsän monimuotoisuutta.
Hänen mukaansa lehtipuuosuuden kasvattaminen on myös taloudellisesti kannattavaa.
”Sopiva lehtipuusekoitus parantaa havupuidenkin kasvua”, hän totesi.
UPM uskoo kykenevänsä sovittamaan yhteen puunhankinnan, hiilensidonnan ja lajien suojelutoimet, kuten kuukkelin ja aarnisammaleen vaatimukset elinympäristölle.
Talousmetsän luonnonhoidon keinoja ovat esimerkiksi säästöpuut, lahopuun lisääminen, vesistöjen suojavyöhykkeet, riistatiheiköt, eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen menetelmät ja sekametsien suosiminen.
”Toki suojeluakin tarvitaan, ja myös UPM:n omistamissa metsissä toteutetaan esimerkiksi METSO- ja HELMI-ohjelmien suojelua”, Viiri kertoi.
4. Stora Enso maailman luonnonsäätiön ohjelmaan
Metsäyhtiö Stora Enso tiedotti kesäkuussa liittyvänsä Maailman luonnonsäätiön WWF:n uuteen yhteistyöohjelmaan. Forests Forward -ohjelman tavoite on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja metsien ennallistamista.
”Vastuullinen metsätalous ja luonnon monimuotoisuus ovat Stora Ensolle metsänhoidon ytimessä”, sanoi Stora Enson yritysvastuujohtaja Annette Stube.
Ohjelmaan liittyneet yritykset sitoutuvat vastuulliseen ja parempaan metsänhoitoon ja liiketoimintaan, metsien uudistamiseen, ekosysteemien ennallistamiseen sekä luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja elvyttämiseen.
WWF:n ohjelmassa pyritään parantamaan metsänhoitoa 150 miljoonalla hehtaarilla metsää maailmanlaajuisesti kuluvalla vuosikymmenellä.
Stora Enso on tehnyt WWF:n kanssa yhteistyötä yli 20 vuotta, mukaan luettuna WWF Venäjä. Yhtiön tiedotteen mukaan Venäjällä oli vuosi sitten jo yli 1,3 miljoonaa hehtaaria Stora Enson sertifioimia metsiä.
5. Kuukkelin etu edellä Heinävedellä
UPM sovittaa yhteen kuukkelireviirin suojelun ja puunhankinnan Heinävedellä. Yhtiö kertoi kesäkuussa suunnitelleensa tunnetun biologin Risto Sulkavan kanssa metsätalouden toimenpiteet kahdella omistamallaan metsätilalla.
Tilat ovat yhteensä kooltaan vajaat 800 hehtaaria eli vajaat kahdeksan neliökilometriä. Alueilla on useita tunnettuja kuukkelireviirejä.
Tiloilla noudatetaan metsäsertifioinnin vaatimuksia ja toteutetaan luonnonhoitotoimia. UPM Metsän ympäristöasiantuntijan Juha-Matti Valosen mukaan metsiä on Heinävedellä säilytetty peitteisenä ja vanhaa korpea on ennallistettu.
”Tämä tarkoittaa muun muassa kuusialikasvoksen huomioimista sekä soiden ja kankaiden vaihettumisvyöhykkeiden erityiskäsittelyä”, Valonen sanoi tiedotteessa.
Kuukkelille ja metsäkanalinnuille tärkeitä metsän piirteitä ylläpidetään muuttamalla metsänhoidon menetelmiä.
Varislintu kuukkeli on eteläisessä Suomessa harvinainen laji. UPM kertoo suojelleensa linnun ydinreviireitä lähes 300 hehtaaria. Sulkavan mukaan toimenpiteillä tavoitellaan kuukkelin säilymistä.
”Kuukkelille ja metsäkanalinnuille tärkeitä metsän piirteitä ylläpidetään muuttamalla metsänhoidon menetelmiä ja samalla korpia palautetaan luonnontilaan”, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana tunnetuksi tullut Sulkava kertoi.
Sulkava sanoi toivovansa, että hankkeella pystyttäisiin osoittamaan, etteivät taloudelliset syyt estä kuukkelin suojelua.
6. Luonnonhoitoa ja suojelua lehdoille
Metsä Group tiedotti lokakuussa ottavansa tarkasteluun omistajajäsentensä metsissä sijaitsevat lehdot.
”Omistajajäsenten talousmetsien lehdoille suosittelemme ensisijaisesti luonnonhoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua”, sanoi Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä tiedotteessa.
Talousmetsien lehdot ovat yleensä pienialaisia saarekkeita, joita kangasmetsät ympäröivät. Lehdot ovat metsistä viljavimpia, joten lehdon taloudellinen arvo voi olla merkittävä yksittäiselle metsänomistajalle.
Metsä Groupilla luonnonhoidon suosittelu tarkoittaa, että lehtojen käsittelyssä painotetaan puunkasvatuksen sijaan monimuotoisuutta parantavia hoitotoimia.
”Lehtoja on Suomen metsien pinta-alasta vain yhdestä kahteen prosenttia, mutta noin 45 prosenttia uhanalaisista metsälajeista elää ensisijaisesti lehdoissa”, Mäntylä kertoi.
Noin 45 prosenttia uhanalaisista metsälajeista elää ensisijaisesti lehdoissa.
Mäntylä korosti samalla, että päätöksen käsittelystä tekee aina metsänomistaja. Metsä Groupin emoyhtiöön, Metsäliitto Osuuskuntaan, kuuluu noin 100 000 suomalaista metsänomistajaa. He omistavat noin puolet Suomen yksityismetsistä.
Lehtojen hoito liittyy Metsä Groupin vuonna 2020 käynnistämään talousmetsien ekologisen kestävyyden ohjelmaan. Tavoitteena on kasvattaa metsien hiilinieluja, turvata luonnon monimuotoisuutta ja suojella vesistöjä.
