Selvitys: Suomen talousmetsien lajiston rikkaus yllätti tutkijat – katso jättilista

15.5.2024 / Artikkeli
Rusokantokääpä. Kuva: Anna Kauppi
Useimpia punaisen listan lajeja havaittiin ainoastaan yhdeltä tai kahdelta kohteelta. Yleisimpiä olivat sirppikääpä ja rusokantokääpä (kuvassa), joita havaittiin yli kymmeneltä kohteelta. Kuva: Anna Kauppi

Suomen talousmetsien luonto on yllättävän monimuotoista, osoittaa Metsähallituksen ainutlaatuinen selvitys.

Metsähallituksen uudessa selvityksessä tehtiin yli seitsemän tuhatta lajihavaintoa, joista noin 1700 oli uhanalaisten lajien esiintymiä. Lajeja havaittiin yhteensä 133, joista 101 oli uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Talousmetsiä koskeneessa selvityksessä kartoitettiin elävillä puilla ja lahopuulla kasvavia jäkälä-, kääpä- ja sammallajeja

”Kokonaisuutena tulokset yllättivät positiivisesti. Lajeja löytyi runsaasti ja havaintoja niistä kertyi odotuksia enemmän. Saimme uutta tietoa lajeista ja niiden esiintymisestä talousmetsissä”, lajistoasiantuntija Tuomas Kallio Metsähallituksesta sanoo.

Tutkimus julkaistiin Metsähallituksen webinaarissa 15. toukokuuta. Kartoitettua lajistoa käytetään yleisesti metsien luonto- ja suojeluarvojen indikaattorina. Kallion mukaan kyseessä on keskeinen osa metsälajistoa, jonka on arvioitu taantuneen metsien käytön seurauksena.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Punaisen listan lajien määrä kartoituskohteilla lajiryhmittäin. Lähde: Monikäyttömetsien lajistoselvitys 2023, Metsähallitus
Punaisen listan lajien määrä kartoituskohteilla lajiryhmittäin. Kuva: Tuomas Kallio / Metsähallitus. Monikäyttömetsien lajistoselvitys 2023, Metsähallitus

Valtionmetsiä hallinnoiva Metsähallitus kartoitti uhanalaisten lajien esiintymistä 230 talousmetsäkohteella Lapissa, Kainuussa ja järvi-Suomessa kahden edellisen vuoden aikana.

”Talousmetsistä ei ole kerätty laajamittaisesti tietoa uhanalaisten lajien esiintymisestä. Tieto on tärkeää, kun arvioidaan, mitä lajistoa talousmetsissä voidaan ylläpitää ja miten metsien luonnonhoidossa on onnistuttu”, Kallio sanoo.

Keskeinen osa metsälajistoa mukana

Kallion mukaan uhanalaisia ja muita niin sanottuja punaisen listan lajeja esiintyy monenlaisissa metsissä, myös tavallisilla talousmetsäkohteilla.

”Talousmetsät eivät ole niin sanottuja lajityhjiöitä. Talousmetsien luonnonhoidon avulla voidaan ylläpitää lajiston elinmahdollisuuksia ja tukea suojelualueita. Lajien esiintymisen edellytyksenä on, että metsässä on lajeille tärkeitä puuston rakennepiirteitä kuten lahopuuta, vanhoja puita ja lehtipuita”, Kallio toteaa.

Kallion mukaan osa punaisen listan lajeista on yleisiä, mutta suurin osa niistä kuitenkin melko harvalukuisia.

”Kaikki lajit eivät ole erityisen vaateliaita ja voivat menestyä monenlaisissa metsissä. Osalla vaateliaista lajeista esiintyminen on selvästi painottunut vanhoihin metsiin, ja niitä löytyy talousmetsistä vain harvakseltaan.”

Kohteet valittiin arpomalla

Selvityksen kohteet olivat satunnaisesti valittuja metsäkuvioita. Niistä yli puolet (64 prosenttia) oli alle 80-vuotiaita metsiä, reilu viidennes (22 prosenttia) 80–20-vuotiaita. Yli 120-vuotiaita metsiä oli niitäkin tutkimuksessa 14 prosenttia.

”Suurin osa kohteista oli niin sanottua normaalia talousmetsää, millä tarkoitetaan tavanomaisten uudistamis- ja harvennushistorian läpikäyneitä metsiä”, Kallio kertoo.

Kallion mukaan kartoitettuja lajeja esiintyi kaikenikäisissä metsissä, mutta lajimäärä kasvoi metsikön valtapuuston iän mukana.

”Talousmetsien luontokohteet olivat lajirikkaita kohteita ja niiden merkitys monimuotoisuuden suojelussa on suuri. Luontokohteilla oli enemmän ja vaateliaampaa lajistoa kuin tavallisilla talousmetsäkohteilla.”

Vanhoja kuusia. Kuva: Metsähallitus
Lajien esiintymisen edellytyksenä on, että metsässä on lajeille tärkeitä puuston rakennepiirteitä kuten lahopuuta, vanhoja puita ja lehtipuita. Tuomas Kallio / Metsähallitus. Monikäyttömetsien lajistoselvitys 2023, Metsähallitus

Pääosa lajihavainnoista oli puiden rungoilla ja oksilla kasvavia epifyyttijäkäliä. Lahopuulajistoa havaittiin vähemmän. Vanhojen puiden ja lehtipuiden esiintyminen yllätti tutkimuksessa myönteisesti.

”Lahopuuta talousmetsäkohteilla oli yleensä niukasti, minkä vuoksi lahopuulla elävistä lajeista tehtiin vähemmän havaintoja kuin elävien puiden rungoilla ja oksilla kasvavista lajeista. Esimerkiksi uhanalaisia kääpiä löydettiin vain muutamalta kohteelta”, Kallio toteaa.

Oppeja metsänhoitoon

Tuomas Kallio muistuttaa selvityksen nojalla, että esimerkiksi säästöpuiden määrään ja laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota hakkuiden yhteydessä.

”Vanhojen puiden säästäminen on erityisen tärkeää. Lehtipuustoa tulee säilyttää kaikissa metsänhoidon vaiheissa, turhaa raivaamista tulee välttää. Ja olemassa olevan lahopuuston säästäminen on kustannustehokas keino lisätä metsien monimuotoisuutta”, Kallio sanoo.

Kartoitus oli Metsähallitus Metsätalous Oy:n projekti, jossa lajistokartoituksia tekivät Metsähallituksen omat lajistoasiantuntijat sekä ulkopuoliset lajiasiantuntijat. Hankkeelle myönnettiin tällä viikolla Metsähallituksen ympäristö- ja innovaatiopalkinto.

Lue lisää: Pronssijalosoukko kykenee tappamaan kaikki koivut Euroopasta – esimerkki kylmää: ”Tuho voi olla jopa totaalista”

Lue lisää: Puun määrä suomalaisessa metsässä lisääntyi

Nämä lajit löytyivät

Harmaanokijäkälä – Acolium inquinans

Aarninokijäkälä – Acolium karelicum

Punatiplu – Agyrium rufum

Korpiluppo – Alectoria sarmentosa

Raidanpiilojäkälä – Arthonia incarnata

Lahopiilojäkälä – Arthonia vinosa

Koivunpisteikäs – Arthopyrenia analepta

Kuusenhäivelö – Arthothelium scandinavicum

Kanadanluppo – Bryoria fremontii

Lepännyppyjäkälä – Buellia disciformis

Salonyppyjäkälä – Buellia erubescens

Kelonuppijäkälä – Calicium adspersum

Männynnuppijäkälä – Calicium denigratum

Pajunnuppijäkälä – Calicium salicinum

Palosuomujäkälä – Carbonicola anthracophila

Kastanjansuomujäkälä – Carbonicola myrmecina

Purppurapyöröjäkälä – Catinaria atropurpurea

Rusopyöröjäkälä – Catinaria neuschildii

Lahoneulajäkälä – Chaenotheca brachypoda

Viherneulajäkälä – Chaenotheca chlorella

Varjojäkälä – Chaenotheca gracilenta

Hentoneulajäkälä – Chaenotheca gracillima

Siloneulajäkälä – Chaenotheca laevigata

Sauvaneulajäkälä – Chaenotheca sphaerocephala

Jauheneulajäkälä – Chaenotheca stemonea

Kuusenneulajäkälä – Chaenotheca subroscida

Mustaneulat – Chaenothecopsis

Koturineula – Chaenothecopsis epithallina

Keloneula – Chaenothecopsis fennica

Pikkuneula – Chaenothecopsis nana

Norjantorvijäkälä – Cladonia norvegica

Hongantorvijäkälä – Cladonia parasitica

Raidanhyytelöjäkälä – Collema furfuraceum

Takkuhankajäkälä – Evernia divaricata

Jauhehankajäkälä – Evernia mesomorpha

Sinilimijäkälä – Fuscopannaria praetermissa

Ryväsjäkälä – Hertelidea botryosa

Kultahavujäkälä – Japewia subaurifera

Ruskohavujäkälä – Japewia tornoënsis

Petäjänkehräjäkälä – Lecanora cadubriae

Pihlajanlaikkajäkälä – Lepra opthalmiza

Samettikesijäkälä – Leptogium saturninum

Raidankeuhkojäkälä – Lobaria pulmonaria

Kalliokeuhkojäkälä – Lobaria scrobiculata

Aarnikaihejäkälä – Lopadium disciforme

Aarnityynyjäkälä – Micarea hedlundii

Kantoparakka – Microcalicium ahlneri

Kuusenparakka – Microcalicium disseminatum

Pihlajanpisteikäs – Naetrocymbe punctiformis

Silomunuaisjäkälä – Nephroma bellum

Jauhemunuaisjäkälä – Nephroma parile

Nukkamunuaisjäkälä – Nephroma resupinatum

Haavankermajäkälä – Ochrolechia pallescens

Karstajäkälä – Parmeliella triptophylla

Anturanahkajäkälä – Peltigera malacea

Kelmunahkajäkälä – Peltigera membranacea

Karstanahkajäkälä – Peltigera praetextata

Kehrälaikkajäkälä – Pertusaria carneopallida

Katajanlaikkajäkälä – Peltigera cf. membranacea

Sammallimijäkälä – Protopannaria pezizoides

Aarninappu – Pseudographis pinicola

Männynmurujäkälä – Pycnora xanthococca

Suonirustojäkälä – Ramalina sinensis

Kelohurmejäkälä – Ramboldia elabens

Raidannappijäkälä – Rinodina cinereovirens

Kätköhyytelöjäkälä – Rostania occultata var. occultata

Härmähuhmarjäkälä – Sclerophora coniophaea

Jauhenaava – Usnea cf. fulvoreagens

Silonaava – Usnea glabrescens

Lapinnaava – Usnea perplexans

Pikkuviirujäkälä – Xylographa trunciseda

Lähde: Monikäyttömetsien lajistoselvitys 2023. Metsähallituksen Metsätalouden julkaisuja 77.

Tero Karjalainen

2 kommenttia “Selvitys: Suomen talousmetsien lajiston rikkaus yllätti tutkijat – katso jättilista”

No sitten luonnonsuojelijat olkaa hyvät ja selvittäkää mitän äistä löydätte niin sanotuista luonnonmetsistä. ja paljonko ja mitä löytyy lisää.

Vastaa

Tärkeä tieto on, että juuri ytalousmetissä luonto kukoistaa monipiuolisesti. Tämä tulee saattaa laajalti julki ja erityisesti EU:n ja Suomenkin päättäjien tietoon.
Suomalainen metsätalous on jo lähtökohdissaan ja luontaisesti parasta ja realistisinta luonnon, ympäristön ja maiseman vaalimista.

Vastaa

Kirjoita kommentti