Selvitys: Suomen talousmetsien lajiston rikkaus yllätti tutkijat – katso jättilista
Suomen talousmetsien luonto on yllättävän monimuotoista, osoittaa Metsähallituksen ainutlaatuinen selvitys.
Metsähallituksen uudessa selvityksessä tehtiin yli seitsemän tuhatta lajihavaintoa, joista noin 1700 oli uhanalaisten lajien esiintymiä. Lajeja havaittiin yhteensä 133, joista 101 oli uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Talousmetsiä koskeneessa selvityksessä kartoitettiin elävillä puilla ja lahopuulla kasvavia jäkälä-, kääpä- ja sammallajeja
”Kokonaisuutena tulokset yllättivät positiivisesti. Lajeja löytyi runsaasti ja havaintoja niistä kertyi odotuksia enemmän. Saimme uutta tietoa lajeista ja niiden esiintymisestä talousmetsissä”, lajistoasiantuntija Tuomas Kallio Metsähallituksesta sanoo.
Tutkimus julkaistiin Metsähallituksen webinaarissa 15. toukokuuta. Kartoitettua lajistoa käytetään yleisesti metsien luonto- ja suojeluarvojen indikaattorina. Kallion mukaan kyseessä on keskeinen osa metsälajistoa, jonka on arvioitu taantuneen metsien käytön seurauksena.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Valtionmetsiä hallinnoiva Metsähallitus kartoitti uhanalaisten lajien esiintymistä 230 talousmetsäkohteella Lapissa, Kainuussa ja järvi-Suomessa kahden edellisen vuoden aikana.
”Talousmetsistä ei ole kerätty laajamittaisesti tietoa uhanalaisten lajien esiintymisestä. Tieto on tärkeää, kun arvioidaan, mitä lajistoa talousmetsissä voidaan ylläpitää ja miten metsien luonnonhoidossa on onnistuttu”, Kallio sanoo.
Keskeinen osa metsälajistoa mukana
Kallion mukaan uhanalaisia ja muita niin sanottuja punaisen listan lajeja esiintyy monenlaisissa metsissä, myös tavallisilla talousmetsäkohteilla.
”Talousmetsät eivät ole niin sanottuja lajityhjiöitä. Talousmetsien luonnonhoidon avulla voidaan ylläpitää lajiston elinmahdollisuuksia ja tukea suojelualueita. Lajien esiintymisen edellytyksenä on, että metsässä on lajeille tärkeitä puuston rakennepiirteitä kuten lahopuuta, vanhoja puita ja lehtipuita”, Kallio toteaa.
Kallion mukaan osa punaisen listan lajeista on yleisiä, mutta suurin osa niistä kuitenkin melko harvalukuisia.
”Kaikki lajit eivät ole erityisen vaateliaita ja voivat menestyä monenlaisissa metsissä. Osalla vaateliaista lajeista esiintyminen on selvästi painottunut vanhoihin metsiin, ja niitä löytyy talousmetsistä vain harvakseltaan.”
Kohteet valittiin arpomalla
Selvityksen kohteet olivat satunnaisesti valittuja metsäkuvioita. Niistä yli puolet (64 prosenttia) oli alle 80-vuotiaita metsiä, reilu viidennes (22 prosenttia) 80–20-vuotiaita. Yli 120-vuotiaita metsiä oli niitäkin tutkimuksessa 14 prosenttia.
”Suurin osa kohteista oli niin sanottua normaalia talousmetsää, millä tarkoitetaan tavanomaisten uudistamis- ja harvennushistorian läpikäyneitä metsiä”, Kallio kertoo.
Kallion mukaan kartoitettuja lajeja esiintyi kaikenikäisissä metsissä, mutta lajimäärä kasvoi metsikön valtapuuston iän mukana.
”Talousmetsien luontokohteet olivat lajirikkaita kohteita ja niiden merkitys monimuotoisuuden suojelussa on suuri. Luontokohteilla oli enemmän ja vaateliaampaa lajistoa kuin tavallisilla talousmetsäkohteilla.”
Pääosa lajihavainnoista oli puiden rungoilla ja oksilla kasvavia epifyyttijäkäliä. Lahopuulajistoa havaittiin vähemmän. Vanhojen puiden ja lehtipuiden esiintyminen yllätti tutkimuksessa myönteisesti.
”Lahopuuta talousmetsäkohteilla oli yleensä niukasti, minkä vuoksi lahopuulla elävistä lajeista tehtiin vähemmän havaintoja kuin elävien puiden rungoilla ja oksilla kasvavista lajeista. Esimerkiksi uhanalaisia kääpiä löydettiin vain muutamalta kohteelta”, Kallio toteaa.
Oppeja metsänhoitoon
Tuomas Kallio muistuttaa selvityksen nojalla, että esimerkiksi säästöpuiden määrään ja laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota hakkuiden yhteydessä.
”Vanhojen puiden säästäminen on erityisen tärkeää. Lehtipuustoa tulee säilyttää kaikissa metsänhoidon vaiheissa, turhaa raivaamista tulee välttää. Ja olemassa olevan lahopuuston säästäminen on kustannustehokas keino lisätä metsien monimuotoisuutta”, Kallio sanoo.
Kartoitus oli Metsähallitus Metsätalous Oy:n projekti, jossa lajistokartoituksia tekivät Metsähallituksen omat lajistoasiantuntijat sekä ulkopuoliset lajiasiantuntijat. Hankkeelle myönnettiin tällä viikolla Metsähallituksen ympäristö- ja innovaatiopalkinto.
