Nämä kahdeksan asiaa kertovat, mitä metsille ja metsäalalle kuului vuonna 2019
forest.fi listasi joulun kunniaksi vuoden 2019 hyvät metsäuutiset. Niitä yhdistää kasvu: suomalaismetsissä on muun muassa suojelupinta-alaa ja lahopuuta enemmän kuin ennen. Lisäksi kasvaneet ovat ainakin metsävaratieto ja hiilivarasto.
Tiukasti suojellun metsän pinta-ala kasvoi
Suomessa on tiukasti suojeltua metsää enemmän kuin missään muualla Euroopassa, lähes Belgian pinta-alan verran. Vuoden 2019 sitä oli 145 000 hehtaaria enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. 145 000 hehtaarille mahtuisi koko pääkaupunkiseutu sekä Tampere.
Luonnonvarakeskuksen julkaiseman tilaston mukaan tiukasti suojellun metsä- ja kitumaan suojelupinta-ala on kasvanut 12 prosentista 13 prosenttiin, mikä selittyy pääosin talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteiden pinta-alan kasvulla.
Suurin osa metsä- ja kitumaan suojelualueista, lähes 80 prosenttia, sijaitsee Pohjois-Suomessa. Suojelupinta-alan kasvusta lähes kaksi kolmasosaa sijoittui kolmeen pohjoisimpaan maakuntaan.
Metsien uhanalaisten lajien osuus kaikista uhanalaisista laski
Maaliskuussa 2019 julkistetun lajien uhanalaisarvion mukaan metsälajien uhanalaisuus on säilynyt ennallaan verrattuna edelliseen, vuonna 2010 tehtyyn arvioon.
Metsien uhanalaisten lajien osuus kaikista uhanalaisista lajeista on laskenut viisi prosenttiyksikköä. Osa tästä selittyy sillä, että erityisesti tunturipaljakoiden lajien uhanalaisuus on ilmastonmuutoksen takia kasvanut paljon.
Lukumääräisesti eniten uhanalaisia lajeja on metsissä, mutta myös metsiä ja metsälajeja on Suomessa eniten. Metsien uhanalaisista 45 prosenttia elää lehdoissa, joita on metsäpinta-alasta kuitenkin vain vajaat 2 prosenttia. Harjuilla eläviä uhanalaisia on metsäuhanalaisista 9 prosenttia ja myös harjuja on maassa hyvin vähän.
Uhanalaisuuden muutosta kokonaisuudessaan kuvataan indeksillä. Metsälajien osalta indeksi on viime kymmenen vuoden aikana pysynyt käytännössä samana, heikennystä on vain 0,2 prosenttia.
Merkittävin syy metsälajien uhanalaisuudelle on metsien talouskäyttö. Muitakin syitä on, esimerkiksi metsästys ja lajien luontainen harvinaisuus. Luonnonhoitotoimilla on saatu parannettua lukuisien metsälajien tilannetta ja jopa 30 lajia on voitu tästä syystä poistaa uhanalaisluokista.
Suomen lajien uhanalaisuus -raportin eli Punaisen kirjan mukaan Suomessa elää kaikkiaan noin 48 000 lajia. Näistä noin 22 400 lajin uhanalaisuus pystyttiin arvioimaan. Nisäkkäitä Punaisella listalla seitsemäntoista, kolme lajia vähemmän kuin edellisessä arviossa. Esimerkiksi ilves arvioidaan nykyisin elinvoimaiseksi.
Metsien hiilivarasto jatkoi kasvua
Tilastokeskuksen joulukuussa julkistamien ennakkotietojen mukaan Suomen metsien hiilinielu pieneni vuonna 2018 edellisvuodesta peräti 43 prosenttia. Maankäytön ja metsien hiilinielu oli lähes 10 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin miljoonan suomalaisen hiilidioksidipäästöjä.
Vuonna 2019 hiilinielu on kasvanut, sillä hakkuiden määrä on laskenut useilla miljoonilla kuutiometreillä edelliseen vuoteen verrattuna. Kuutiometri puuta sitoo noin tonnin hiilidioksidia.
”Myös suometsät ovat nykyään hiilinieluja, sillä puustoon ja puista juuriston ja karikkeen kautta turpeeseen sitoutuva hiilimäärä on isompi kuin turpeen hajoamisessa vapautuva hiilimäärä”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Hiilinielun kasvaessa myös metsien hiilivarasto kasvaa enemmän kuin vuonna 2018. Suomalaismetsien hiilivarasto on kasvanut jo vuosikymmeniä, sillä hakkuut ovat olleet kasvua pienemmät.
Säästöpuiden, tekopökkelöiden ja lahopuun määrä kasvoi
Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus tutkivat vuonna 2019 valmistuneessa tutkimuksessa metsätalouskäytäntöjen vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen. Tulosten mukaan talousmetsien luonnonhoidon toimet ovat oikeansuuntaisia ja niillä on positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia.
Luonnonhoitoa on esimerkiksi säästöpuiden, tekopökkelöiden ja lahopuun lisääminen metsiin. Suomen Metsäkeskuksen mukaan päätehakkuissa jätettiin kaatamatta keskimäärin 25 säästöpuuta hehtaaria kohti.
Säästöpuiden jättämistä vaaditaan metsänomistajalle vapaaehtoisessa metsäsertifioinnissa. Säästöpuiden määrä oli huomattavasti suurempi kuin sertifioinnissa vaadittu kymmenen puuta avohakkuuhehtaaria kohti.
Hakkuiden yhteydessä metsiin tehdään myös tekopökkelöitä. Jo pari vuotta sitten laskettiin, että sadat tuhannet tekopökkelöt lisäävät pian talousmetsien lahopuuta. Pystyyn lahoavat puut eli pökkelöt ovat elintärkeitä monille kolopesijälinnuille, kuoriaisille ja kääville. Esimerkiksi Metsä Groupin tavoitteena on tehdä harvennuksissa ja uudistushakkuissa vähintään kaksi tekopökkelöä hehtaarille. Pökkelöpäätöksen tekee metsänomistaja.
Lisääntyneet luonnonhoitotoimet lisäävät myös useille uhanalaisille lajeille välttämätöntä lahopuuta. Valtakunnan metsien inventoinnissa lahopuun määrää on seurattu 1990-luvun lopulta lähtien. Etelä-Suomessa lahopuun määrä on 2000-luvulla lisääntynyt, mutta Pohjois-Suomessa lahopuu on vähentynyt.
Metsävaratieto on kattavampaa kuin koskaan
Digitaalinen metsävaratieto kattaa nyt jo lähes kaikki perheiden ja kansalaisten omistuksessa olevat yksityismetsät. Yksityismetsiä koskeva digitaalinen metsävaratieto ylitti viime elokuussa jo 95 prosentin osuuden kaikista yksityismetsistä.
Metsävaratieto hyödyttää ennen kaikkea metsänomistajaa, kun hän suunnittelee metsänsä hoitoa ja käyttöä. Kaikkiaan Suomessa on yksityismetsiä noin 14 miljoonaa hehtaaria ja siitä digitaalinen metsävaratieto kattaa siis jo 13,5 miljoonaa hehtaaria.
Metsävaratieto kertoo metsätalousmaan puuston koko- ja ikäluokat, puuston määrän ja kasvun, metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet. Tiedosta noin puolet on kerätty kaukokartoituksella, neljäsosa maastoinventoinnein ja loput metsätöiden yhteydessä.
Metsäpalojen määrä pysyi pienenä
Maailmalla riehuvien metsäpalojen pelättiin alkuvuodesta nousevan ilmiöksi myös Suomessa. Etenkin huhtikuussa oli kuivaa ja paloja esiintyi paljon. Tilanne kuitenkin rauhoittui ja paloja on ollut vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kokonaisuutena hälytysten määrä on vuonna 2019 laskussa. Viime vuonna hälytystehtäviä maastopalojen takia oli tammi-marraskuussa lähes 4200, tänä vuonna vastaava luku on 2900.
Tosin vuosi 2018 oli ennätyksellinen: maastopaloja lähdettiin sammuttamaan yli kaksi kertaa useammin kuin kolmena edellisenä vuonna keskimäärin. Palanutta pinta-alaa oli vuonna 2018 yhteensä 1200 hehtaaria, kun esimerkiksi Ruotsissa metsäpaloissa tuhoutui pelkästään kesän aikana 25 000 hehtaaria.
Vesistöjen pilkkomat metsäalueet, pienet metsäkuviot, hyvä palontorjuntavalmius ja tiheä metsäautotieverkko ovat syitä, miksi Suomessa uskotaan metsää palavan vähemmän. Viranomaiset ovat kuitenkin selvittäneet, voisiko palontorjuntavalmiutta tehostaa. Tuloksena Suomen metsäkeskuksen ja alueellisten paloviranomaisten yhteistyöhön on saatu tänä vuonna uusia keinoja.
Metsätalous on edelleen kannattavaa
Uutiset yksityismetsätalouden tuotoista eivät äkkiseltään kuulosta positiivisilta. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan yksityismetsätalouden tuotto laskee tänä vuonna viime vuoden ennätyksellisesti 157 eurosta hehtaarilta 123 euroon.
Pitkän aikavälin keskiarvo on runsaat 100 euroa hehtaaria kohti, eli kannattavuus on kuitenkin edelleen korkealla tasolla.
Syy tämän vuoden pudotukseen on puun myyntitulojen lasku. Yksityismetsistä myytiin viime vuonna puuta 2,3 miljardilla eurolla, tänä vuonna summa jäänee noin kahteen miljardiin. Lasku johtuu pienentyvistä hakkuumääristä ja alentuneista hinnoista. Tukkipuun osuus yksityismetsien kantorahatuloista on edelleen noin 70 prosenttia.
Ensi vuonna yksityismetsien tulot laskevan edelleen muutaman prosentin hakkuumäärän vähetessä. Hintojen uskotaan kuitenkin pysyvän ennallaan. Metsänhoidon kokonaiskustannukset pysyvät PTT:n mukaan tänä ja myös ensi vuonna ennallaan.
Metsäalalla työskentelee hyviä tyyppejä
Metsämiesten Säätiö on palkinnut vuoden 2019 alusta metsäalan työntekijöitä Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendeillä, joilla se haluaa nostaa esiin metsäalan osaavia ja motivoituneita työntekijöitä ja lisätä metsäalan työhyvinvointia.
Vuoden 2019 loppuun mennessä 500 euron arvoisia stipendejä on jaettu noin viisikymmentä. Metsämiestensäätiön kehityspäällikön Anne Mannerin mukaan huomion arvoista on se, että ehdottajia stipendin saajalle tarvitaan aina ainakin viisi.
”Stipendi tulee iloisena yllätyksenä ja yleensä sen yhteydessä järjestetään erityinen tilaisuus työpaikalla. Tämä hetki voi olla stipendiä merkittävämpi ja saada aikaan paljon hyvää mieltä ja motivaatiota työn tekemiseen – myös muille kuin stipendin saajalle.”