Maastopalot vähenivät Euroopassa viime vuonna – yli kolmasosa paloista oli suojelualueilla

Biotalous

Yksi Suomen metsien monimuotoisuusongelmista on metsäpaloista elävien lajien harvinaistuminen. Niitä pyritään auttamaan kulottamalla metsää keinotekoisesti. Kuva: Lauri Saaristo
Yksi Suomen metsien monimuotoisuusongelmista on metsäpaloista elävien lajien harvinaistuminen. Niitä pyritään auttamaan kulottamalla metsää keinotekoisesti. Kuva: Lauri Saaristo

Eniten maastoa paloi viime vuonna Portugalissa, Ruotsissa, Britanniassa, Italiassa ja Espanjassa. Paloja esiintyi useammassa maassa kuin aiemmin.

Tänä vuonna Euroopan maastopalotilanne ei näytä niin pahalta kuin viime vuonna. Etenkin metsien palamisen haitallisuutta on viime vuosina alettu korostaa yhä enemmän ennen muuta ilmastonmuutoksen takia: metsät ovat hyvä hiilivarasto, mutta metsäpalon sattuessa varasto katoaa savuna ilmaan.

Vasta valmistuneet Euroopan unionin tilastot kertovat, että viime vuonna maastopalot tuhosivat Euroopan unionin alueella 178 000 hehtaaria. Määrä on kuitenkin vain kuudesosa vuoden 2017 määrästä ja vähemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo.

Suomessa pelastustoimi lähti vuonna 2018 sammuttamaan maastopaloja useammin kuin kolmena edellisenä vuonna keskimäärin. Silti palanutta pinta-alaa oli vain 1228 hehtaaria.

Ruotsissa viime vuosi oli Euroopan unionin raportointihistorian pahin: maastoa paloi yhteensä yli 21 605 hehtaaria maata, mikä oli toiseksi eniten Euroopassa. Tämä oli poikkeuksellista siksikin, että yleensä paloja on eniten Etelä-Euroopassa.

Suomi on tehostanut palontorjuntavalmiutta

Euroopan maastopaloissa tuhoutui 50 000 hehtaaria suojelualueita, kuten Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Niistä lähes puolet tuli yhdestä ainoasta palosta Portugalissa.

Palojen osuus suojelualueiden pinta-alasta oli kuitenkin pieni. Vain Portugalissa palojen osuus suojelualueiden pinta-alasta oli yli prosentin.

Komission ympäristöosaston johtaja Daniel Calleja Crespo pitää tilannetta siitä huolimatta vakavana. ”Nämä katastrofit tuhosivat vuosikymmenten työn arvokkaiden elinympäristöjen ja lajien suojelussa”, sanoo Calleja Crespo vasta valmistuneen raportin esipuheessa.

Suomesta ei raportoitu yhtään suojelualueille sattunutta paloa vuonna 2018.

Vaikka maastopalotilanne ei Suomessa ole paha, viranomaiset ovat selvittäneet, voisiko palontorjuntavalmiutta tehostaa. Tuloksena Suomen metsäkeskuksen ja alueellisten paloviranomaisten yhteistyöhön on saatu ”uutta ryhtiä”, sanoo neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

”Metsäkeskus on jo pidempään tarjonnut karttatietoa suurimman paloriskin metsistä pelastuslaitosten käyttöön. Yhteistyötä pilotoitiin pari vuotta sitten Pohjois-Karjalassa ja nyt se on saatu kunnolla alulle”, sanoo Torniainen.

Torniaisen mukaan myös eri viranomaisten yhteystietojen ajantasaisuutteen on kiinnitetty aiempaa suurempaa huomiota kuin aiemmin.

Huono metsänhoito on suuri syy paloihin

Unionin edellisen komission ympäristökomissaari Karmenu Vella painottaa metsien merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. ”Metsiä uhkaa suurempi tuho kuin koskaan aikaisemmin”, Vella sanoi komission tiedotteessa.

Unioni on parantanut varautumista metsäpaloihin monin tavoin, muun muassa luomalla palontorjuntaan tarkoitetun ilmalaivaston kesällä 2019. Unionin komissio haluaisi myös tehostaa toimenpiteitä metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä vastaan.

”Sääolot eivät ole ainoa syy metsäpaloille. Tavallisten ihmisten huolimaton tulenkäyttö on usein osasyy”, sanoo Crespo.

Crespon mukaan kestämätön metsien käyttö yhdessä ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden kanssa on paha yhdistelmä. ”Ne yhdessä aiheuttivat suurimmat paloriskit vuonna 2018 ja myös tänä vuonna”, sanoo Crespo.

Tänä vuonna palot ovat lisääntyneet – paitsi Suomessa

Tänä vuonna metsäpalokausi alkoi aikaisin kuivan ja tuulisen sään ja korkeiden lämpötilojen vuoksi. Näin oli myös Suomessa.

”Hälytystehtävät maastopalojen takia hyppäsivät ylös jo huhtikuussa 514:ään, kun määrä edellisvuonna oli vain 87”, sanoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäasiainministeriöstä.

Kokonaisuutena hälytysten määrä on tänä vuonna laskusuunnassa edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna hälytystehtäviä maastopalojen takia oli tammi-marraskuussa 4183 kappaletta, tänä vuonna vastaava luku on 2899.

Muualla Euroopassa tilanne on pahempi: metsäpalojen määrä tänä vuonna oli jo maaliskuuhun mennessä suurempi kuin koko vuoden keskiarvo viime kymmenen vuoden ajalta.

Unionin komission Yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Centre) tuottaa vuosittain raportin metsäpaloista Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.


Komission metsäpaloraportti

Tilastotietoa Suomen metsäpalohälytysten lukumäärästä


 

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

Kirjoita kommentti