Mitä Ukrainan sodan mahdollisesta päättymisestä voi seurata metsäalalle? Kolme asiantuntijaa vastaa

Kolme metsäalan asiantuntijaa arvioi, mitä Ukrainan sodan mahdollisesta päättymisestä voi seurata metsäalalle.

Julkisuudessa on arvioitu, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voisi päättyä tänä vuonna. Forest.fi pyysi kolmelta asiantuntijalta arviota, mitä rauhasta voisi mahdollisesti seurata metsäalalle EU:ssa.

Haastateltavina ovat johtaja, pääekonomisti Maarit Lindstörm Metsäteollisuus ry:stä, metsäekonomisti Marjo Maidell Pellervon taloustutkimus PTT:stä ja metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta MTK:sta.

Kaikki haastateltavat korostivat tilanteen epävarmuutta ja mahdollisia nopeita muutoksia. Vastaukset on annettu maaliskuun toisella viikolla vuonna 2025.

Marjo Maidell, PTT:

”Ukrainan jälleenrakentaminen vaatii valtavia investointeja. Kun jälleenrakentaminen käynnistyy, se lisää rakentamiseen käytettävän puutavaran kysyntää selvästi. Kuitenkin esimerkiksi rauhanehdot voivat vaikuttaa siihen, miten tämä kysyntä kohdistuu suomalaiseen puutavaraan.

Entä mikä on Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden kohtalo? Kun uusia pakotteita tuli voimaan vuonna 2022, raakapuun tuonti Venäjältä loppui. Tämä on kiristänyt puun saatavuutta ja vaikuttanut puumarkkinoihin Suomessa mutta myös laajemmin Itämeren ympäristössä.

Yhdysvaltojen ja Venäjän keskusteluyhteys tai edes rauhan solmiminen ei automaattisesti tarkoita, että Eurooppa luopuu pakotteista. Jos rauhanehdot eivät ole sellaiset, jotka puoltavat pakotteista luopumista, tärkeään asemaan nousee EU:n yhtenäisyys.

Jos pakotteista jossain vaiheessa luovutaan, joko osittain tai kokonaan, venäläistä puuta voidaan periaatteessa alkaa taas tuoda Suomeen. Ei kuitenkaan voida olettaa, että tuonti palautuisi samanlaiseksi kuin ennen pakotteita.

Entä mikä on Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden kohtalo? Kun uusia pakotteita tuli voimaan vuonna 2022, raakapuun tuonti Venäjältä loppui. Tämä on kiristänyt puun saatavuutta ja vaikuttanut puumarkkinoihin Suomessa mutta myös laajemmin Itämeren ympäristössä.

Markkinat ovat kehittyneet reilun kolmen sotavuoden aikana. Esimerkiksi ensi vuonna voimaan astuva metsäkatoasetus asettaa uusia vaatimuksia tuonnille. . Lisäksi, vaikka pakotteista luovuttaisiinkin, raakapuun tuontiin liittyisi muitakin kysymysmerkkejä. Puunhankinnan organisaatioiden rakentaminen vie aikansa ja luottamuksen rakentuminen varmasti vielä kauemmin. 

Kun pakotteet astuivat voimaan vuonna 2022, metsäteollisuustuotteiden kauppavirrat muuttuivat. Esimerkiksi venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran ja vanerin tuonti päättyi. Niillä tyydytettiin merkittävä osa EU-maiden tarpeesta. Jos pakotteista joskus luovutaan, sahatavaran ja vanerin tuonti Venäjältä Eurooppaan saattaa jatkua. On kuitenkin epätodennäköistä, että sekään tuonti palautuisi lähelle sotaa edeltävää tasoa.”

Maarit Lindström, Metsäteollisuus ry:

”Ukraina sai Euroopan unionin jäsenehdokasmaan aseman 23.6.2022. Samalla Ukrainalle annettiin lista uudistuksista, jotka sen on toteutettava säilyttääkseen ehdokasasemansa. Uudistusten toteuttaminen mittaa Ukrainan tahtoa ja kyvykkyyttä jäseneksi.

Ukrainalla on useita haasteita ilman sotaakin. Maata on vaivannut korruptio. Infrastruktuuria tulee kohentaa ja miinoja raivata Ukrainan omin ponnistuksin mutta myös EU:n tuella.

Metsäalasta puhuttaessa Suomella ja muilla EU-mailla on tarjottavanaan osaamista, tukea ja koulutusta. Tärkeitä aiheita ovat hallinnon uudistaminen, metsävaratiedon hyödyntäminen, metsien inventointi, metsien uudistaminen ja käyttö, metsäteiden rakentaminen sekä metsäpalojen torjunta. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä investointien houkuttelemiseksi maahan.

Länsi-Ukrainan metsävarat tarjoavat mahdollisuuksia metsäalan kehittämiselle ja investoinneille. Tällä hetkellä Ukrainassa on voimassa raakapuun vientikielto, joka olisi huomioitava EU-prosessin kriteereissä. Sen purkaminen olisi tärkeä askel kaupan vapauttamiseksi sekä viennin kehittämiseksi – ja jos ja kun suomalaisia metsäalan yrityksiä halutaan kohentamaan puuta jalostavan teollisuutta maassa.

Länsi-Ukrainan metsävarat tarjoavat mahdollisuuksia metsäalan kehittämiselle ja investoinneille. Tällä hetkellä Ukrainassa on voimassa raakapuun vientikielto, joka olisi huomioitava EU-prosessin kriteereissä. Sen purkaminen olisi tärkeä askel kaupan vapauttamiseksi sekä viennin kehittämiseksi – ja jos ja kun suomalaisia metsäalan yrityksiä halutaan kohentamaan puuta jalostavan teollisuutta maassa.

Raakapuun vientikiellon tarkoitus on ollut lisätä jalostusta omassa maassa. Suomalaisten yritysten näkökulmasta puun viennin vapauttaminen toisi maahan vientituloja. Se myös loisi pohjaa investointien valmistelulle sekä sisämarkkinoiden kartoitukselle, jotka ovat edellytyksiä mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden investoinneille.

Ukrainan puuvarojen käyttöönotto vaikuttaisi myönteisesti Euroopan kiristyneeseen puumarkkinatilanteeseen, joka on seurausta Venäjän hyökkäyssodasta.

Infrastruktuurin rakentaminen ja puuvarojen hyödyntäminen ovat edellytyksiä sille, että Ukrainaan kehittyy talouskasvua tuottavaa puunjalostusteollisuutta.

Sodan aikana EU:n jäsenmaista muun muassa Saksa, Puola, Ruotsi, Tanska ja jossain määrin myös Suomi ovat olleet aktiivisia toimijoita Ukrainassa. Ne ovat kartoittaneet markkinoita uudelleenrakentamisen näkökulmasta.

Arviot Ukrainan jälleenrakennuksen kustannuksista vaihtelevat, mutta ne liikkuvat yli 500 miljardin eurossa.

Jälleenrakennuksen voidaan arvioida kasvattavan rakennusmateriaalien, kuten sahatavaran ja CLT-/LVL-tuotteiden kysyntää. Ukrainan tavoitteena on rakentaa maata uudelleen “Build Back Better” -mentaliteetilla, mikä voi tarjota mahdollisuuksia ekologiselle puurakentamiselle ja betonin korvaamiselle puulla.

Rahoitusta on saatavilla kansainvälisiltä toimijoilta, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:ltä ja EU:lta. Suomen suunnitelmissa taloudellista tukea voisi olla saatavissa esimerkiksi vientirahoittaja Finnveralta ja kehitysrahoittaja Finnfundilta.

Tällä hetkellä ilmapiiri on kuitenkin varovainen ja odottava. Siirtyminen konfliktialueelle tuo merkittäviä riskejä, joita yritykset joutuvat arvioimaan.

Maailmanpoliittinen tilanne tuo myös epävarmuutta.  Donald Trump on luonut toisella presidenttikaudellaan epävarmuutta kansainvälisiin kauppavirtoihin, mikä on myrkkyä talouskasvulle. Geopoliittiset jännitteet vaikeuttavat yritysten päätöksentekoa.

Suomi on vienyt metsäteollisuuden tuotteita Ukrainaan koko Venäjän hyökkäyssodan ajan. Vuonna 2023 viennin arvo oli 47,3 miljoonaa euroa. Suurin tuoteryhmä on ollut kartonki ja paperi.

Vaikka Ukrainan talous romahti 30 prosenttia vuonna 2022, maa on saavuttanut talouskasvua vuoden 2022 lopulta lähtien. Venäjä on pommittanut puolet maan energiantuotantokapasiteetista ja aiheuttanut voimakasta inflaatiota Ukrainassa. Talous tuskin palaa entiseen kokoonsa hetkeen. Työvoimapula on pahentunut.

Ukraina on menettänyt noin neljänneksen työvoimastaan helmikuun 2022 jälkeen. BKT saavuttaisi nykyisellä noin 4 prosentin kasvuvauhdilla sotaa edeltävän tason vuonna 2030. Uudelleenrakennuksesta ei tule helppoa.

Entä mitä tapahtuu Venäjän pakotteille? Jos pakotteet puretaan, markkinoille saattaa palata venäläistä sahatavaraa ja vaneria. Ennen sotaa Eurooppaan tuotiin Venäjältä muun muassa 1,3 miljoonaa kuutiota koivuvaneria vuodessa. Tämä vaikuttaisi Euroopan markkinoihin ja kauppavirtoihin.”

Marko Mäki-Hakola, MTK:

”Jos rauhansopimus tuo vakautta ja uskoa tulevaan, niin metsäala voi hyvinkin lähteä kasvuun Ukrainassa. EU:n päättäjien kannattaa panostaa biotalouden toimintaedellytyksiin. Jälleenrakennus kirittää alaa, mutta EU:n suhde Venäjään säilyy jännitteisenä.

Uskon, että EU yhtenäistyy ja panostaa omavaraisuuteen ja ulkopuoliseen riippumattomuuteen. Tähän vaikuttaa myös Yhdysvallat, eli myös metsäalan näkökulmasta tilanne on globaali. Ukrainan jälleenrakentaminen varmasti näkyy myös Suomessa.

Suomen erityisyys on ollut suuri puun tuonti Venäjältä. Haluan kovasti uskoa, että suomalainen metsäteollisuus kantaa vastuunsa eikä aloita puunhankintaa uudelleen itärajan takaa. Lisäksi veikkaan, että Suomen metsäosaamiselle on kysyntää, kun Ukraina lähtee kehittämään metsätalouttaan.”

Lue lisää: Suomalaisesta sellusta ratkaisu ammuspulaan Ukrainassa?