Tässä on EU:n neljä pahinta harhakäsitystä Suomen metsistä – uusi ministeri Antti Kurvinen suomii Brysselin päättäjiä ”silkasta tietämättömyydestä”

12.5.2022 / Artikkeli
”Käsitykseni on, että unionin pöydissä on silkkaa tietämättömyyttä”, uusi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen sanoo. Kuva: Johannes Erkkilä / Keskusta
”Käsitykseni on, että unionin pöydissä on silkkaa tietämättömyyttä”, uusi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen sanoo. Kuva: Johannes Erkkilä / Keskusta

Suomen uuden maa- ja metsätalousministerin Antti Kurvisen mielestä Euroopan komissio ja parlamentti ovat tietämättömiä Suomen metsistä ja metsäpolitiikasta. Suomen kannan mukaan biotalous jää liian vähän huomiolle.

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan uutta metsästrategiaa, ja Suomen kannan mukaan biotaloutta ei oteta tarpeeksi huomioon.

Puun vastuullinen käyttö ja puupohjaiset tuotteet jäävät liian vähälle painotukselle verrattuna ilmasto- ja biodiversiteettikysymyksiin.

Toukokuun alussa työnsä aloittanut uusi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) ei kommentoi Suomen kantaa, mutta sanoo, ettei EU:ssa tiedetä riittävästi suomalaisesta metsänhoidosta ja metsäpolitiikasta.

Hän ottaa esimerkiksi metsän uudistamisen hakkuiden jälkeen.

”Suomessa ei vain kaadeta puita ja jätetä metsänpohjaa siihen, vaan metsä uudistetaan aina istuttamalla taimia tai kylvämällä”, sanoo tiedotustilaisuudessa haastateltu, tiede- ja kulttuuriministerin paikalta uuteen tehtäväänsä toukokuun alussa siirtynyt Kurvinen.

Ministerin mukaan hakkuista välitetään unioniin yksipuolista tietoa.

”Käsitys voi olla EU:ssa, että suomalaiset hakkuut ovat metsän hävittämistä, minkä jälkeen metsäala vain jätetään raiskioksi, jolle ei tehdä yhtään mitään”, Kurvinen sanoo.

Metsälaki vuodelta 1886

Suomessa säädettiin vuonna 1886 metsälaki, joka velvoittaa hakkuun jälkeiseen metsän uudistamiseen. Suomalaista metsähoitoa Kurvinen kuvaa vastuulliseksi.

”Meillä metsä uusiutuu, eikä avohakkuu tarkoita metsäkatoa. Meillä metsäkatoa aiheuttaa vaikkapa infran rakentaminen, kuten ohituskaista tai asfalttipiha”, Kurvinen sanoo.

EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Suomi tukee kunnianhimoista tavoitetta. Samaten Suomi on sitoutunut valmisteilla olevaan biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista.

Meillä metsä uusiutuu, eikä avohakkuu tarkoita metsäkatoa.

Tiukan suojelun piiriin tulisi 10 prosenttia ja väljemmän suojelun piiriin 20 prosenttia alueista. Prosenttiosuuksien oletetaan valuvan maakohtaisiin tavoitteisiin, joiden on oletettu vaativan suojelualueiden määrän huomattavaa lisäystä.

Kurvinen ei ota kantaa lukuihin, mutta pitää tärkeänä, ettei EU sanele miten Suomen tulisi metsiään käyttää.

”Sellaiset unionin uhkakuvat täytyy torjua, jotka ihan selvästi uhkaavat suomalaista elämänmuotoa maaseudulla ja suomalaista teollisuutta. Suomen uusiutuvia luonnonvaroja pitää voida käyttää viljellen ja varjellen, viisaalla ja kestävällä tavalla niin, että tulevilla sukupolvilla on upeaa metsäluontoa”, ministeri linjaa.

Nuoret metsät hiilinielu

Yksi asia, jota ei Antti Kurvisen mukaan EU:ssa ymmärretä, on että nuoret metsät toimivat merkittävänä hiilinieluna.

”Käsitykseni on, että unionin pöydissä on silkkaa tietämättömyyttä”, Kurvinen sanoo.

Kun metsä toimii hiilinieluna, siihen sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. Hyvänä hiilinieluna voidaan pitää nuorta, nopeasti kasvavaa metsää.

Käsitykseni on, että unionin pöydissä on silkkaa tietämättömyyttä.

Euroopan unionin pöytiin Kurvinen aikoo lähteä ”kansanvalistajaksi” kertomaan Suomen metsistä ja metsätaloudesta.

”Kysymys on ihan laajasti komissiosta ja Euroopan parlamentista, että onko siellä ymmärrystä meidän tavastamme toimia. Olemme Euroopan metsäisimpiä maita”, Kurvinen sanoo ja sivaltaa samalla muuta Eurooppaa:

”Meillä ei ole keskiajalla hakattuja metsiä”, Kurvinen sanoo.

Teams-putki kollegoiden kanssa

Metsät peittävät yli kolme neljännestä Suomen maapinta-alasta. Kurvinen kertoo jo käynnistäneensä Teams- ja puheluputken keskeisten eurooppalaisten kollegoidensa kanssa.

”Meillä on tehokas metsätalous ja toimivat puumarkkinat, jota metsäteollisuus ja energia-ala tarvitsevat. Asiat eivät sulje toisiaan pois, ja ovat sovitettavissa yhteen viisaalla metsäpolitiikalla, jota Suomessa on tehty”, Kurvinen sanoo.

Omistan metsää naurettavan vähän.

Samalla hän nostaa esiin myös metsän luontoarvot.

”Meillä on myös upeaa metsäluontoa, jota voi käyttää virkistyskäytössä, ja jonka yhteyteen voidaan kehittää matkailua”, Kurvinen sanoo.

Omista metsistään uusi metsäasioista vastaava 35-vuotias ministeri ei kysyttäessä paljoa puhu.

”Omistan metsää naurettavan vähän. Niin vähän, etten viitsi sanoa, mutta ihan pikkuisen muiden kiinteistöjen yhteydessä. En ole mikään iso metsänomistaja, Kurvinen toteaa.

Tero Karjalainen

5 kommenttia “Tässä on EU:n neljä pahinta harhakäsitystä Suomen metsistä – uusi ministeri Antti Kurvinen suomii Brysselin päättäjiä ”silkasta tietämättömyydestä””

Hieman hämmentävää tekstiä. Näinkö hyvin meppimme ovat pitäneet kanssaveljensä ja -sisarensa tietoisena maamme merkittävimmän luonnonvaran käytöstä ja hoidosta, sekä metsien merkityksestä Suomelle?

Vastaa

Populistista ylilyöntiä taas tuolta henkilöltä.
Mitäköhän ruotsalaiset tuosta ajattelevat?

Vastaa

Suomessa on suuri joukko asiantuntijoita jotka seuraavat EUn metsäkeskusteluja erittäin huolestuneesti. Kirjallisia kommentteja löytyy mm. seuraavista epävirallisista asiakirjoista:
– ”Weaknesses in EU Regulation on Forest”. Non-paper 22 March 2022. Markku Simula (Ardot.fi);
-”Proposed EU Regulation on Nature Restoration – Need for Rethinking”. Discussion Paper 4 May 2022. Markku Simula (Ardot.fi) and Erkki Tomppo (Helsingin Yliopisto).
Näistä, ja ylläolevien ja muiden Suomalaisten metsäasiantuntijoiden faktoista ja mielipiteistä voisi olla paljon hyötyä Ministeri Kurviselle, sekä myös Suomen (ja muiden jäsenmaiden EU virkamiehille (tietyille viimeksimainituille ylläoevat kirjoitukset on jo, tietääkseni, välitetty).

Vastaa

Miksi sellaista viestiä ei ole saatu sinne, että viime vuosiin saakka metsiemme kuutiomäärä on kasvanut hakkuista huolimatta? Tai sitä, että kun puu tulee tarpeeksi vanhaksi, se ei enää toimi hiilinieluna ja kun se lahoaa ja kaatuu, niin päinvastoin. Kannattaisiko yrittää hyödyntää eurooppalaista mediaa asien perillemenon edistämiseksi.

Vastaa

Menestystä ministerille metsäasioiden hoidossa, varsinkin EU:ssa, jossa tyhmyys metsäasioissa perusteellisesti tiivistyy.
Tasmennys metsän kasvusta eri kasvun vaiheissa: nopeinta kasvu on 3. Harvennuksen jälkeen , kun metsä on harvennettu (hoidettu) tukkikasvatusvaiheeseen ja tarvittaessa myös lannoitettu (tuhkalantaa turvemaille ja typpeä kangasmetsiin). Tukin hinta on myös 3-4 kertainen pinotavaraan verrattuna, eli metsää kasvaa myös rahaa oikeasti tässä kasvun vaiheessa. Myös puun oksien ja juurien sekä varpujen kasvu on nopeita nuoressa tukkikasvatusvaiheessa, jopa puolet puuainesta ja vielä lisäksi touta muuta biomassaa toinen puoli. Eli hiiltä sitoutuu (tarvitaan kasvuun) yli 10 tonnia per hehtaari joka kesä!!

Vastaa

Kirjoita kommentti