Näin kierrätät kolmioleivän pakkauksen – EU:n suuri merkintäuudistus koskettaa pian kaikkia kuluttajia
EU haluaa yhtenäistää pakkausmerkinnät helpottaakseen kuluttajapakkausten lajittelua, sillä tällä hetkellä ohjeistus on varsin kirjavaa. Lisäksi sama pakkaus saatetaan lajitella eri jäteastiaan EU-maasta riippuen, mikä on taas haastanut tuotteiden pakkaajia.
Usealla maalla EU:n alueella on tällä hetkellä omat kierrätysmerkintänsä ja -ohjeensa.
”Nämä pakolliseksi asetetut merkinnät häiritsevät EU:n sisämarkkinoita, koska eri maiden merkinnät on lisättävä monikansallisiin pakkauksiin”, sanoo pakkausasiantuntija Heli Nykänen Sense n Insightilta.
Nykäsen mukaan nykytilanteessa symbolien ja ohjeistuksien määrä on kasvanut helposti niin suureksi, että ”pakkausten pinta-ala uhkaa loppua kesken”.
Pakkausmerkintöjä uudistetaan osana Pakkaus- ja pakkausjäteasetusta (PPWR. EU 2025/40). Tavoitteena on yhdenmukaistaa merkinnät koko EU:n alueella, selkeyttää kuluttajien lajittelua ja varmistaa, että pakkaukset päätyvät oikeaan jäteastiaan.
Pakolliset kierrätysmerkinnät on tarkoitus ottaa käyttöön 12.8.2028 mennessä, mikäli täytäntöönpanosäädös etenee suunnitellusti.
“Aikataulu kuitenkin elää, tällä hetkellä ei voida sanoa mitään tarkkaa sen osalta”, toteaa Nykänen. ”Kun lopullinen päätös tulee, siirtymäaikaa on 24 kuukautta.”
”Vaikka uuden järjestelmän ytimessä on materiaali, jonka perusteella merkinnät laitetaan pakkaukseen, tärkeintä on, että merkinnät osoittavat kuluttajalle mihin pakkausmateriaali laitetaan omista käsistä”, Nykänen selventää.
Kun jatkossa sama merkintä on sekä pakkauksessa että jäteastiassa, kuluttaja pystyy toimimaan intuitiivisesti ja johdonmukaisesti.
”Tällöin eri jäsenvaltioiden toisistaan eroavat kierrätysjärjestelmät eivät vaikeuta yksittäisen kuluttajan lajittelukäyttäytymistä”, Nykänen sanoo.
Uusilla kierrätysmerkinnöillä toivotaan selkeyttä EU:n kierrätyskäytäntöihin
Suomessa kartonkipakkausten kierrätys toimii hyvin, mutta EU-tasolla tilanne vaihtelee: kierrätysjärjestelmät, -käytännöt ja jopa kierrätysmerkintöjen värit poikkeavat tällä hetkellä toisistaan.
”Joissain maissa sekä kartonkia että muovia sisältävien komposiittipakkausten kierrätyksessä vähemmän kuitua sisältäviä pakkauksia kerätään erilleen paljon kuitua sisältävistä pakkauksista”, Nykänen kertoo.
Ehdotetuissa uusissa merkinnöissä tämäkin otetaan huomioon, mutta niin, että kuluttaja sekä Suomessa että muualla noudattaa lajitteluohjeita palauttamalla pakkauksen samalla kierrätysmerkillä merkittyyn jäteastiaan.
”Koska tällä hetkellä meillä ei Suomessakaan ole pakollista laittaa pakkauksiin minkäänlaisia kierrätysmerkintöjä, yhteistä toimintamallia ei ole ja merkinnät ovat väistämättä monenkirjavia. Kuluttajan voi olla vaikea arvioida, mikä ohje on oikea ja vertailukelpoinen”, Nykänen sanoo.
Esimerkiksi kuluttajat ovat varmasti moneen kertaan miettineet, tuleeko kartonkipakkaus tai paperipussi, jossa on muovinen ikkuna kierrättää sekajätteeseen ikkunan vuoksi, vai pitäisikö ne irrottaa toisistaan vai laittaa kaikki kartonkijätteeseen.
Nykäsen mukaan tulevat merkinnät kertovat tämänkin selvästi. Jos pakkaukseen on laitettu erillinen kierrätysmerkki sen sisältämälle muoviosalle, niin se irrotetaan ja lajitellaan erikseen. Jos merkintä kuitenkin osoittaa vain kartongin tai paperin kierrättämisen, on tämä merkkinä siitä, että ikkunakin kelpaa sinne joukkoon.
Merkintöjen selkeys ja kuluttajaviestintä ratkaisevat
Nykäsen mukaan uusien symbolien on tarkoitus olla visuaalisesti helposti ymmärrettäviä ja vastata jäteastioiden merkintöjä.
“Tärkeä tavoite tässä on, että pakkaukseen ja jäteastiaan tulee se sama merkintä.”
Pakkaajan tulee olla perillä oman pakkauksen materiaalista ja siitä, minkälaisen merkinnän siihen painattaa. Kuluttaja toimii sitten vain saamansa ohjeistuksen mukaan.
Nykäsen mukaan uudistuksen valmistelussa kuluttajakäyttäytyminen on ollut vahvasti esillä. Merkintöjä on testattu laajasti, ja tavoitteena on tarjota kuluttajalle oikea tieto oikealla hetkellä. Tutkimuksissa on havaittu myös visuaalisuuden merkitys. Samalla selvisi, ettei järjestelmä voi ratkaista kaikkea.
”Väri tuki lajittelua hieman tehokkaammin kuin teksti”, Nykänen toteaa.
“Merkintäjärjestelmä ei voi kuitenkaan antaa täydellistä ja kontekstikohtaista lajitteluohjausta.”
Nykäsen mukaan merkintöjen kehityksessä on tasapainoiltu yksinkertaisuuden ja tarkkuuden välillä.
“Merkinnän on oltava niin yksinkertainen kuin mahdollista ja niin monimutkainen kuin on selkeyden osalta tarpeen”, hän kiteyttää.
Arjen esimerkki: kolmioleipäpakkaus
Monesta materiaalista koostuva kolmioleipäpakkaus on hyvä esimerkki tuleville kierrätysmerkinnöille. Kolmiorasia voi olla valmistettu kokonaan muovista, tai se voi koostua kartonkirasiasta ja muovikannesta. Joissakin tapauksissa sekä rasia että kansi ovat kartonkia, mutta kannessa on muovi-ikkuna.
Nykäsen mukaan tämänhetkisen ehdotuksen mukaan kierrätysmerkinnät voidaan laittaa pakkauksen päämateriaaliin ja samalla ilmaista, mikä merkintä tarkoittaa mitäkin pakkauksen osaa. Toinen vaihtoehto on, että jokaiseen pakkauksen eri osaan laitetaan oma merkintänsä.
”Tämä jälkimmäinen tapa varmistaisi sen, että kuluttaja näkee myös irrallisista pakkauksen osista, mihin tuote lopullisesti laitetaan”, Nykänen sanoo.
Yrityksille merkinnät tuovat käytännön haasteita
Nykäsen mukaan yrityksille uudistus merkitsee käytännössä laajaa muutosta. Kaikki kuluttajapakkaukset tulevat pääsääntöisesti merkintävaatimusten piiriin.
Yhtenäisten merkintöjen käyttöönotto tuo kuitenkin etua myös sisämarkkinoille:
“Kun koko EU:n alueella käytetään pakkauksessa ja jäteastiassa samaa merkintää pakkaukseen ei tarvitse laittaa kunkin maan erillisiä kierrätysohjeita. Tämä helpottaa yritysten logistiikkaa ja pakkausten suunnittelua”, Nykänen painottaa.
Nykäsen mukaan lopulta uudistuksen onnistuminen ei kuitenkaan riipu pelkästään merkinnöistä ja säännöistä, vaan viestinnällä ja kuluttajaohjauksella on keskeinen rooli uuden järjestelmän sisäänajossa.
Lopuksi hän muistuttaa, että vaikka merkinnät standardoidaan EU-tasolla, kansallista viestintää, opastusta ja koulutusta tarvitaan edelleen.
“Jos tätä järjestelmää ei saada ajettua sisään kansalaisten käyttäytymiseen, niin tällä järjestelmällä ei saavuteta niitä etuja, joita varten järjestelmä on kehitetty”, Nykänen päättää.