Tänäkin keväänä Suomessa istutetaan kymmeniä miljoonia puuntaimia – korona ei hidasta metsänistutusta

7.5.2020 / Artikkeli
Männyn istutus pottiputkella. Kuva: Anna Kauppi
Täysikasvuisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä, jopa viisi uutta puuta. Kuva: Anna Kauppi

Suomessa istutetaan joka vuosi metsiin 150 miljoonaa puuta. Koronaviruspandemian vuoksi metsätaloudessa valmistauduttiin työvoimapulaan.

Tavallisesti istutuksessa, taimitarhoilla ja taimikonhoidossa työskentelee keväisin ja alkukesästä 1500–2000 ulkomaalaista kausityöntekijää. Kun koronavirus tänä keväänä alkoi vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta, taimien pelättiin jäävän tarhoille.

”Työtilanne näyttää metsätaloudessa hallitulta”, toteaa kuitenkin MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola.

”Työtä vailla olevat ovat hakeneet metsätalouden kausihommia suoraan urakoitsijoilta ja moni metsänomistaja suunnittelee istuttavansa taimet itse”, Mäki-Hakola sanoo.

Myös hallituksen jo aiemmin maatalouteen lupaamasta 1500 ulkomaalaisen kausityöntekijän kiintiöstä riittää Mäki-Hakolan mukaan tekijöitä metsätalouteen. Metsän istutus- ja kylvötehtävät luetaan huoltovarmuuden kannalta akuutteihin tai toimialan toiminnan kannalta kriittisiin työtehtäviin.

Tällä viikolla hallitus nosti Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien kausityöläisten määrän 4500 henkeen. Lisäksi EU-maiden kansalaiset voivat tulla Suomeen maatalouden töihin muun työmatkaliikenteen tavoin 14. toukokuuta alkaen.

Lisätyövoimaa nuorista

Soittokierros Suomen suuriin metsäyhtiöihin vahvistaa, että kevään ja alkukesän tärkeä istutuskausi saadaan hoidettua.

”Istuttajia on löytynyt hyvin. Meille metsänhoitotöitä tekevät metsäpalveluyritykset osasivat valmistautua tilanteeseen ajoissa ja ovat rekrytoineet muun muassa nuoria”, kertoo Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko.

Lisätyövoimaa on saatu Arkon mukaan myös koneyrittäjistä. Hiljaisen puunkorjuutilanteen vuoksi hakkuukoneita ja kuormatraktoreita seisoo ja moni kuljettaja on tarttunut pottiputkeen.

Männyn taimi. Kuva: Anna Kauppi
Suomen metsätaloudessa käytetään vain alkuperäisiä, kotimaisia puulajeja, kuten mänty. Kuva: Anna Kauppi

Suomessa valtaosa taimista istutetaan käsityönä pottiputkeksi kutsutun istutusputken avulla. Kokeneiden istuttajien sanotaan pääsevän tuhannen taimen päivävauhtiin, kun harrastelijalle jo 500 taimen vauhti on hyvä. Eniten Suomessa istutetaan kuusta, jota mahtuu 1800 taimea hehtaarille.

Koulutus siirtyi verkkoon

Koneyrittäjät toivovat erikoisen kevään siivittävän myös koneellisen metsänistutuksen yleistymistä. Nykyisin koneellisesti istutaan vain muutama prosentti taimista.

”Koneellisen istutuksen laajenemiselle ei ole teknisiä esteitä, mutta se edellyttää muutoksia työn organisoinnissa ja taimituotannossa”, sanoo Koneyrittäjien metsänparannustyöryhmän puheenjohtaja Jari Vento huhtikuisessa tiedotteessa.

Toisenlaisiin uusiin työtapoihin on siirrytty ainakin UPM:llä, jonka istutustöistä vastaa yhtiön metsänhoitopalveluiden myyntiin ja toteutukseen erikoistunut franchisingketju.

”Ketjussa kotimaisen työvoiman osuus on suuri ja istutukset olisi saatu hoidettua, vaikka rajat eivät olisi auenneet työvoimalle. Suurin muutos oli koulutusten järjestämisessä. Muun muassa asiakkaan kohtaamista on opeteltu tänä keväänä sähköisesti”, UPM:n franchisingliiketoiminnan päällikkö Timo Niemelä sanoo.

Syysviljely tasaa resursseja

Kotimaisilta taimitarhoilta toimitettujen taimien määrää seuraa Ruokavirasto. Keskimäärin se on ollut viime kymmenen vuoden aikana 150 miljoonaa taimea, mutta esimerkiksi vuonna 2019 määrä oli melkein 175 miljoonaa.

Myös Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan metsätalouden harjoittajat istuttavat talousmetsiin keskimäärin 150 miljoonaa puuta joka vuosi.

Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen muistuttaa, ettei koko taimimäärää istuteta kutenkaan keväällä tai alkukesästä.

”Metsähallituksen istutusaloista noin neljännes istutetaan syksyllä. Tämä tasaa resursseja niin metsässä kuin taimitarhoillakin”, Savolainen sanoo.

Savolaisen mukaan koronapandemialla on ollut jonkin verran vaikutusta metsäpalveluyritysten kanssa tehtyihin sopimuksiin. Aivan kaikki yritykset eivät ole uskaltaneet luvata työvoiman riittävän, jos istuttajia ei tänä vuonna saada ulkomailta kuten Ukrainasta ja Baltian maista. Metsähallitus on kuitenkin löytänyt korvaavat resurssit ja kevään istutukset saadaan hoidettua.

Pohjoisessa Metsähallitus työllistää istutuksilla pari sataa nuorta. Vaikka etelässä jo istutetaan hyvässä kelissä, nuoret pääsevät pohjoisessa töihin noin kuukauden päästä.

”Vielä siellä on metri lunta”, Savolainen sanoo.

Kuusentaimia ja pottiputki. Kuva: Vilma Issakainen
Eniten Suomessa istutetaan kuusentaimia. Kakkosena on mänty ja myös koivua istutetaan jonkin verran. Kuva: Vilma Issakainen
Anna Kauppi

Kirjoita kommentti