Sekametsän tavoittelu on jo muuttanut metsänhoitoa. Sekametsän lajisto on monimuotoisempaa ja sietää muuttuvaa ilmastoa ja metsätuholaisia.
Puhtaiden kuusikoiden aika on tullut päätökseen, julisti metsänomistajien julkaisu Metsälehti marraskuussa.
”Sekametsät vähentävät metsätuhojen riskiä. Ne ovat vastustuskykyisempiä katastrofeille, kuten kaarnakuoriaisen hyökkäyksille”, sanoo kansainvälisten metsäympäristöasioiden johtaja Antti Marjokorpi Stora Ensolta Forest.fi:lle.
Logiikka on yksinkertainen. Tuholaiset ovat erikoistuneet hyödyntämään yhtä puulajia. Jos metsässä kasvaa useita eri puulajeja, se hidastaa tai jopa pysäyttää esimerkiksi kuusia tuhoavan kirjanpainajan leviämisen puusta toiseen.
Metsätuhoissa on kyse valtavasta ongelmasta, joka uhkaa luontoa, teollisuuden puunsaantia ja hiilinieluja. Metsäkeskuksen mukaan hyönteistuhojen vuoksi Suomessa hakattiin viime vuonna yli 6000 hehtaaria metsää.
Hakkuiden määrä on ollut nousussa. Saksassa ja Tšekissä kirjanpainajat ovat tuhonneet viime vuosina valtavia metsäalueita ja sekoittaneet puumarkkinaa. Taustalla ovat vaikuttaneet kuivuus ja pitkät hellejaksot.
Sekametsien määritelmä vaihtelee maittain. Suomessa sekametsällä tarkoitetaan metsää, jossa kasvaa vähintään kahta puulajia, eikä yhtä puulajia enempää kuin 75 prosenttia. Ruotsissa vastaava prosenttiosuus on 65 prosenttia.
Marjokorven mukaan sekametsien osuus vaihtelee Euroopassa. Pohjois-Euroopassa sekametsiä on noin 15 prosenttia, Länsi-Euroopassa noin neljännes. Itä-Euroopassa lukema on noin 19 prosenttia, Lounais-Euroopassa kahdeksan ja Kaakkois-Euroopassa noin 17 prosenttia.
Muutos vie kymmeniä vuosia
Metsänhoidossa suositeltiin pitkään yhden puulajin viljelyä riippuen kasvupaikasta. Mänty ja kuusi muodostavat neljä viidesosaa Suomen metsistä. Luontaisesti Suomessa esiintyy noin 30 puulajia, joista suurin osa on lehtipuita.
Poliittinen päätöksenteko voisi avittaa sekametsien syntyä, mutta Marjokorpi muistuttaa samalla metsien pitkästä kiertoajasta.
Vain noin yhdestä kahteen prosenttia metsien tuottavasta kokonaispinta-alasta kaadetaan ja sen jälkeen istutetaan uudelleen vuosittain. Kestää aikansa ennen kuin mikään politiikka vaikuttaa täysimääräisesti metsämaisemaan.
”Vain noin yhdestä kahteen prosenttia metsien tuottavasta kokonaispinta-alasta kaadetaan ja sen jälkeen istutetaan uudelleen vuosittain. Kestää aikansa ennen kuin mikään politiikka vaikuttaa täysimääräisesti metsämaisemaan”, Marjokorpi sanoo.
Tuholaisten hampaisiin on joutunut erityisesti kuusi. Stora Enso on vähentänyt kuusen istutustiheyttä 1800:sta 1600 taimeen hehtaarilla. Vähän yli kymmenyksen pudotuksella helpotetaan muiden puulajien, erityisesti koivun luonnollista uudistumista.
Samaan ovat päätyneet myös Metsä Group ja UPM. UPM:n tavoitteena on kaksinkertaistaa lehtipuuosuus omistamissaan noin 520 000 hehtaarin metsissä.
”Muuttuvaan ilmastoon kannattaa varautua jo nyt. Eri puulajien kirjo pitää metsän paitsi monimuotoisena, myös lisää vaihtoehtoja ja parantaa metsien ilmastokestävyyttä”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine kirjoittaa.
Myös valtion metsien sekaviljelykohteilla on tänä vuonna istutettu kuusta ja mäntyä, Metsähallitus tiedotti syyskuussa.
Metsänhoidossa historiallinen muutos
Sekametsien suosiminen merkitsee historiallista muutosta taimikonhoidossa. Lehtipuut jyräävät herkästi viljelykuuset taimet, joten pitkään lehtipuut neuvottiin raivaamaan varhaisperkauksessa nurin. Nyt lehtipuun määrää halutaan siis päinvastoin lisätä.
Sekametsä ei ole pois kannattavuudesta, vaan pitkällä tähtäimellä se jopa paranee. Se ei myöskään hidasta tai pienennä kasvua.
Luonnonvarakeskuksen mukaan kuusi ja mänty kasvavat sekaviljelykohteilla yhtä nopeasti, jos metsä on hoidettu hyvin.
”Sekametsä ei ole pois kannattavuudesta, vaan pitkällä tähtäimellä se jopa paranee. Se ei myöskään hidasta tai pienennä kasvua”, sanoo UPM:n globaaleista metsäasioista vastaava johtaja Sauli Brander Maaseudun Tulevaisuudessa.
Sekametsät mukautuvat kasvuympäristöön
Metsäluonto hyötyy lehtensä maahan tiputtavista lehtipuista. Niiden maahan putoavat lehdet ja muu aines alentavat maan happamuutta, jolloin ravinteet vapautuvat nopeammin puiden ja muiden kasvien käyttöön.
Sekametsässä eri puulajit voivat täydentää toisiaan vaihtelevissa kasvuolosuhteissa.
”Esimerkiksi mänty ja koivu tarvitsevat paljon auringonvaloa menestyäkseen, kun taas kuusi voi kasvaa hyvin myös varjoisammassa ympäristössä. Kuivalla alueella mänty hallitsee, koska se kestää parhaiten kuivia olosuhteita Suomessa ja Pohjoismaissa”, Marjokorpi sanoo.
”Mänty ja koivu tarvitsevat paljon auringonvaloa menestyäkseen, kun taas kuusi voi kasvaa hyvin myös varjoisammassa ympäristössä. Kuivalla alueella mänty hallitsee, koska se kestää parhaiten kuivia olosuhteita Suomessa ja Pohjoismaissa.”
”Normaalissa kosteassa maastossa kasvavasta mäntymetsästä saattaa löytyä kuusta aluskasvustona. Samoin koivu ja kuusi voivat elää rinnan kostealla alueella.”
Sekametsät lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta, koska jokaisella puulajilla on omat seuralaislajinsa.
”Linnut voivat pesiessään suosia tiettyjä puulajeja. Lahopuulla elävät sienet ovat usein erittäin tarkkoja siitä, minkä lahopuun ne voivat asuttaa, samoin kuin useimmat hyönteiset”, Marjokorpi sanoo.
Hän ei kaikista myönteisistä puolista huolimatta osaa sanoa, pitäisikö sekametsien osuutta lisätä koko Euroopassa.
”Jokainen metsä on nähtävä alueellisessa viitekehyksessä sekä ilmastollisesti että metsien käytön suhteen. Mahdollisuudet lisätä sekametsiä on tutkittava paikallis- ja aluetasolla”, Marjokorpi sanoo.
Lue lisää: Tutkimus: Tässä ovat virheelliset käsitykset, jotka kuumentavat metsäkeskustelua
Lue lisää: Tekopökkelö lisää luonnon monimuotoisuutta – katso uudet ohjeet
2 kommenttia “Suomen metsissä on käynnistynyt historiallinen muutos – taustalla ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen”
/ Lauri Oinonen
Suomalainen metsänhoito maailman mielekkäimmin toteutettuna kaikista näkökohdista katsoen. Siksi EU:n ja muun maailman tulee ottaa mallia suomalaisista metsien hoidon menetelmistä. Nyt on vain rohkeasti tuotava tätä laajalti julki.
Ministeri Sari Essayh on tuonut tätä upeasti esille. Meidän lähtökohtana vaikuttamisessa tulee olla se, että me sanomme, kuinka asiat ovat ja ottamaa meistä suomalaisista mallia ja tehkää sen mukaan!
Samalla on kirkkaasti sanottava, että EU ei saa puuttua suomaisten yksityisomaisuuteen ja elinkeinoon. Suomen metsät suomalaisittain ja meidän eri menetelmin hoidettuina esimerkkinä maailman parhaimmasta metsien käsittelystä.
Olkaamme suomalaiset metsiemme puolesta aktiivisesti ja aloitteellisia ja terveesti itsekkäitä
/ Lauri Oinonen
Suomalaiset talonpoikaiset metsät ovat luontaisesti olleet paljolti sekametsiä. Täten on hyvä ymmärtää, että nykyäänkin voi kasvattaa sekametsää ja saada hyvää tulosta.
Metsänviljelyn myötä tulivat muotiin yhden puulajin metsäpalstat. Siemenpuukäytännössä metsiin syntyi myös muita puita kuin, mitä olisi istutusmetsässä istutettu ja näin myös järkevä metsänomistaja säästi syntyneitä lehtipuita.
Täten sekametsät erilaisina ovat osa metsätalouttamme.