Metsäkeskusteluun tarvitaan lisää metsänomistajien, metsäalan ammattilaisten ja tutkijoiden ääntä, selvisi Metsämiesten Säätiön teettämästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin metsänomistajien mielipiteitä metsäkeskustelusta.
Taloustutkimuksella teetettyyn kyselyyn osallistui 1084 metsänomistajaa. Heistä suuri osa (69 prosenttia) ilmoitti seuraavansa julkista metsäkeskustelua vähintään melko paljon.
Useimmiten metsänomistajat seuraavat metsäkeskustelua aktiivisesti televisiosta (79 prosenttia vastaajista) ja sanomalehdistä (65 prosenttia). Facebookissa aihetta seuraa reilu viidennes vastaajista, Instagrammissa ja X:ssä kummassakin 8 prosenttia.
Tuore kyselytutkimus vahvistaa mielikuvaa voimakkaana käyvästä metsäkeskustelusta Suomessa. Metsänomistajien mukaan keskustelua kiihdyttää metsien yleinen tärkeys ja suomalaisten vahva metsäsuhde sekä metsien käyttöön liittyvät ristiriitaiset tavoitteet. Lisäksi 76 prosenttia metsänomistajista kokee EU:n metsäpolitiikan voimistavan metsäkeskustelua.
Metsänomistajista 78 prosenttia kokee metsäkeskustelun tarkoitushakuisena ja tunnepitoisena, ja lähes yhtä moni nimeää sen syyllistäväksi (76 prosenttia). Vain 13 prosenttia pitää keskustelua tasapuolisena ja 19 prosenttia uskoo sen pohjautuvan tosiasioihin. 64 prosenttia kyselyn vastaajista onkin tyytymättömiä nykyiseen metsäkeskusteluun.
Luonto ei hyödy keskustelusta
Nykyisestä metsäkeskustelusta hyötyvät eniten ympäristöjärjestöt. Näin koki 69 prosenttia kyselyn vastaajista. Reilu viidennes uskoi myös metsäteollisuuden hyötyvän keskustelusta. Vain harvan vastaajan mukaan keskustelu hyödyttää luontoa (8 prosenttia) tai metsänomistajia (5 prosenttia).
Metsänomistajien mielestä heidän täytyisi itse osallistua nykyistä enemmän julkiseen metsäkeskusteluun. Tätä mieltä oli 78 prosenttia vastaajista. Enemmistö toivoo myös metsäalan ammattilaisten (64 %) ja metsäalan tutkijoiden (59 %) panosta nykyistä enemmän.
Myös keskustelun aiheeksi pitäisi vastaajien (70 prosenttia) mukaan nostaa useammin erityisesti juuri metsänomistajat. Hieman yli puolet nostaisi keskusteluun mukaan myös enemmän taloutta ja työllisyyttä. Kaupungeissa sekä Uusimaalla asuvat korostuvat niissä, jotka haluavat lisää keskustelua ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Kaikista vastaajista ilmastonmuutoksen nostaisi esiin 28 ja luontokadon 27 prosenttia vastaajista.
Neljännes metsänomistajista katsoo, että metsäkeskustelu ja metsien talouskäytön poliittinen valmistelu on jo vaikuttanut heidän ratkaisuihinsa metsässä. Näistä metsänomistajista 61 prosenttia on lisännyt metsiensä talouskäyttöä etenkin aikaistamalla ja lisäämällä hakkuita. Vastaavasti kolmannes on lisännyt luontoasioiden huomiointia ja kolmannes eri arvojen yhteensovittamista.
Metsänomistajat mukaan keskusteluun
Taloustutkimuksen teettämän kyselyn yhteenvedossa todetaan, että tutkimuksen tulokset vahvistavat Metsämiesten Säätiön vuonna 2022 metsäammattilaisten keskuudessa ja vuonna 2023 kansalaisten ja metsänomistajien keskuudessa teettämien tutkimusten tuloksia metsäkeskustelun luonteesta ja siihen osallistujista.
Kyselyissä metsänomistajia ja metsäammattilaisia vaaditaan enemmän mukaan julkiseen metsäkeskusteluun, ja metsäalan toivotaan viestivän paremmin metsien käytöstä.
”Viime vuoden tutkimuksemme osoitti, että suomalaisista 44 prosenttia luulee virheellisesti, että valtio tai metsäteollisuus omistaa eniten metsää Suomessa. Vain 41 prosenttia tietää, että yksityishenkilöt ovat Suomen metsien suurin omistajaryhmä 60 prosentin omistusosuudellaan”, sanoo tutkimuksen tilaajan, Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.
”Tämä tietopuute aiheuttaa sen, että metsäkeskustelussa unohtuu omistajan ääni ja keskustelun psykologiset vaikutukset metsänomistajissa. Psykologisten vaikutusten huomiointi on tärkeää niin taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten kuin kulttuurillistenkin tavoitteiden näkökulmasta”, Pirttilä sanoo.
