Suojelurahoitus uusiksi soidensuojelun takia

Monimuotoisuus ja luonnonsuojelu

Esimerkki metsäisestä suotyypistä, joka periaatteessa voitaisiin suojella Metso-ohjelman mukaan. Kuva: Hannes Mäntyranta
Esimerkki metsäisestä suotyypistä, joka periaatteessa voitaisiin suojella Metso-ohjelman mukaan. Kuva: Hannes Mäntyranta

Soidensuojelun lisäohjelman siirtyminen seuraavalle hallitukselle muutti ympäristöministeriön suojelurahoituksen jakautumisen. Nyt soidensuojelua yritetään viedä eteenpäin Metso-ohjelman kautta.

Maa- ja metsätalousministeriön kautta kanavoidut määrärahat Metso-toimintaohjelmalle metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi olivat korkeimmillaan vuonna 2011, 10,8 miljoonaa euroa. Viime vuodelle määräraha putosi 6,5 miljoonaan euroon. Tämän vuoden määräraha on sama, joskin sen päälle on laskettava viime vuodelta käyttämättä jääneitä ja tälle vuodelle siirtyneitä, luonnonhoitoon tarkoitettuja rahoja 135 000 euroa.

Ympäristöministeriön kautta kanavoituva suojelun kokonaisrahoitus on tänä vuonna viisi miljoonaa euroa pienempi kuin viime vuonna. Ympäristöministeriön Metso-rahat ovat takavuosina nousseet kaiken aikaa vuoteen 2014 asti, jolloin määrärahoja oli käytössä 33,7 miljoonaa euroa.

Alun perin suunniteltiin, että ympäristöministeriön Metso-rahaa olisi tälle vuodelle käytössä vajaa 27 miljoonaa euroa, ensi vuonna kymmenen miljoonaa vähemmän ja vuonna 2017 enää 12,8 miljoonaa euroa. Toisaalta muut, muun muassa luonnonsuojelulain mukaiset suojelurahat ja soidensuojeluohjelman täydennysohjelmaan menevät rahat olisivat kasvaneet tämän vuoden 22 miljoonasta eurosta 26 miljoonaan vuonna 2017.

Kun soidensuojelun täydennysohjelman toteutuksesta ei nyt ole mitään tietoa, myös näiden määrärahojen nostamiselle ei ole entisenlaisia perusteita. ”Niiden kautta toteutetaan nyt vanhojen suojeluohjelmien rippeitä ja kaavoituksen mukaista suojelua, joiden trendi on kuitenkin laskeva”, sanoo ylitarkastaja Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.

Vanhojen suojeluohjelmien toteuttaminen on tärkeää, koska niiden määrittelemät hehtaarit ovat olleet käyttökiellossa ohjelman hyväksymisestä alkaen, kun taas toteuttaminen merkitsee sitä, että suojelusta muun muassa maksetaan maanomistajalle korvaus.

Soidensuojelua taas yritetään viedä eteenpäin Metso-rahojen avulla, mistä johtuen myös suojelurahojen jakautuminen eri suojelukeinojen kesken on vielä ratkaisematta. ”Metson avulla voitaisiin suojella esimerkiksi puustoisia suotyyppejä”, sanoo Gummerus-Rautiainen.

Rahapula rajaa kohteet parhaisiin

METSO - Metsien monimuotoisuus -logo

Ympäristöministeriön osalta Metso-ohjelma on edennyt odotusten mukaisesti. Toisin kuin ohjelman alkuaikoina ajateltiin, nyt on alettu puhua myös suojelun hehtaarikohtaisesta kokonaistavoitteesta.

Tällaiseksi kokonaistavoitteeksi ympäristöministeriö on tulkinnut luvun 96 000 hehtaaria, jonka kuitenkin aiemmin ajateltiin olevan vain mahdollinen seuraus ohjelman toimenpiteistä.

Tästä pinta-alasta on tässä vaiheessa saatu suojeluun hieman yli puolet. Ympäristöministeriön osalta tämän vuoden tavoitepinta-ala on 5700 hehtaaria.

Määrärahojen vähentyessä korostuu tarve löytää parhaat kohteet. Tätä varten suojelukohteiden valintaperusteet päivitetään tämän vuoden aikana niin, että niitä voidaan noudattaa viimeistään ensi vuoden alusta alkaen, osittain mahdollisesti jo tänä vuonna.

Vaikeuksia tuottavat myös käytännön työt tekevien elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten työntekijöiden vähennykset. Tämä korostaa tarvetta keskusten väliseen yhteistyöhön sekä ostopalveluiden käyttöön ‒ mikä toisaalta merkinnee sitä, että varsinaisen suojelun rahoitus kutistuu entisestään.

Metsiensuojelun tilastot uudistetaan

Myös Suomen metsäkeskuksessa työntekijöiden vähennykset vaikeuttavat Metson toteuttamista, jota kuitenkin paljossa viedään eteenpäin muiden tahojen kanssa yhdessä tehtävien hankkeiden kautta. Hankkeet liittyvät muun muassa riistanhoitoon, luonnonhoitoon, luontomatkailuun, metsien terveyteen ja viestintään.

Merkittävä hanke on metsien suojelun tilastoinnin kehittäminen. Sen tavoite on päästä kokonaan paikkatietopohjaiseen, todellisen suojelutilanteen mukaiseen tilastotietoon. Nythän esimerkiksi Metson mukaan suojellut alueet eivät aina näy tilastoissa.

Esitys suojelutilastoinnista lähtee lausuntokierrokselle näinä päivinä ja tarkoitus on, että Luonnonvarakeskus, jonka osa Metsäntutkimuslaitos nykyään on, keräisi tänä vuonna ensimmäisen uuden luokituksen mukaisen tilastotiedon.
Kaiken kaikkiaan Metso-ohjelmaa aiotaan nykypäätösten mukaan jatkaa vuoteen 2025 asti. Rahoituksesta on tehty päätöksiä vuoteen 2018 asti.


Aiemmin forest.fi-sivulla: Soidensuojelu vie myös talousmetsää, 5.9.2013

Metso-ohjelman kotisivu


 

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

Kirjoita kommentti