Energiayhtiö ST1 istutti metsää Marokkoon suuren julkisuuden saattelemana – näin hankkeessa kävi

Ilmastonmuutos

Tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskuksesta tarttui lapioon Marokossa. Parhaiten istutetuista puista kasvoi eukalyptus. Kuva: Luonnonvarakeskus
Tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskuksesta tarttui lapioon Marokossa. Parhaiten istutetuista puista kasvoi eukalyptus. Kuva: Luonnonvarakeskus

Energiayhtiö ST1 ja Luonnonvarakeskus istuttivat reilut 5000 taimea Marokkoon. Alustavat tulokset kokeilusta ovat varovaisen lupaavia.

”Kasteluveden ansiosta puut ovat kasvaneet ja sitoneet hiiltä kohtuullisen hyvin, vaikka olosuhteet ovat haastavat. Ilman kastelua puiden kuolleisuus on korkea”, summaa projektipäällikkö Anniina Lampinen suomalaisen energiayhtiön ST1:n metsitysprojektin alustavia tuloksia Forest.fi:lle.

ST1 julkaisi runsaasti julkisuutta saaneen Saharan metsityshankkeen viitisen vuotta sitten. Hankkeen lähtökohta oli ilmastonmuutos, jonka saamista kuriin auttaa hiilensidonta metsittämällä.

ST1:n tavoitteena oli istuttaa neljän hehtaarin tutkimusalueelle Rhamnan maakunnassa Ben Gueririssa 16 000 Marokosta hankittua tainta.

Metsäasiantuntemuksen hankkeeseen toi Luonnonvarakeskus (Luke). Luken tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi kertoo, että lopulta Marokkoon istutettiin reilut viisituhatta puuta kahdelle kahden hehtaarin koealueelle. Yhteistyötä paikallisten kanssa hän kehuu toimivaksi.

”Hankkeessa oli tarkoitus tehdä myös laajemman mittakaavan metsitys, mutta korona esti sen toteutuksen”, Ilvesniemi sanoo.

Eukalyptus kasvoi parhaiten

Puulajeja valittiin mukaan seitsemän, kuten johanneksenleipäpuu, eukalyptus ja akaasia. Taimia istutettiin Marokossa kahdelle erilliselle koealueelle: yliopiston koekentälle sekä fosforikaivoksen jätekivialueelle.

”Parhaiten menestyi kasvulla mitattuna eukalyptus”, Ilvesniemi kertoo.

(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)

ST1 aikoi tutkia mahdollisuutta kastella taimia puhdistetulla merivedellä, jonka suolan poistossa hyödynnettäisiin aurinkoenergiaa. Toiseksi tutkittavaksi kasteluvaihtoehdoksi nimettiin alueen jätevedet. Lopulta kastelujärjestelmää ei rakennettu, ja viljelmille pumpattiin paikallista pohjavettä.

”Ne (merivesi ja jätevesi) ovat vaihtoehdot, kun mennään isompaan mittakaavaan. Erityisesti jätevesi. Koealat olivat niin pieniä, ettei kastelujärjestelmää rakennettu sellaiseksi, että vettä olisi tuotu esimerkiksi jätevesilaitoksilta”, Ilvesniemi kertoo.

Hankkeen budjettia ST1 ei kerro. Päälle tulee Luonnonvarakeskuksen työpanos.

Hiilensidonta lisääntyi

ST1:n ja Luken tavoitteena oli tutkia hiilensidonnan mahdollisuuksia alueella, jossa ei tapahdu luontaista metsittymistä.

”Hiilensidonnan kannalta kaikki tämä sidottu hiili on lisäistä, eli sitä ei olisi tapahtunut luontaisesti ajan saatossa”, Anniina Lampinen kertoo.

ST1 haluaa, että metsityksen avulla syntyneistä hiilinieluista luodaan järjestelmä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hannu Ilvesniemen alustava käsitys on, että hiilensidontaa voidaan metsityksen ja hiilikauppajärjestelmän avulla kasvattaa maailmanlaajuisesti. Se vaatii hänen mukaansa päästökaupan kehittämistä niin, että päästöoikeuksien hintaa ohjataan metsityksestä syntyviin kustannuksiin.

Kolmevuotisessa hankkeessa ei luonnollisestikaan saatu selville kaikkea. Anniina Lampisen mukaan seuraavaksi olisi hyödyllistä selvittää, miten puiden kastelu voidaan optimoida.

”Eli esimerkiksi mihin vuorokauden- ja vuodenaikaan kastelu tulisi kohdistaa parhaan hyödyn saavuttamiseksi. Lisäksi peltometsäviljelyä tulisi testata isommassa mittakaavassa”, Lampinen sanoo.

Lisää koealoja tarvitaan

Hannu Ilvesniemi sanoo Marokon hankkeen saattavan saada vielä jatkoa. Tavoitteena olisi myös saada perustettua isommassa mittakaavassa toteutettuja kokeita eri puolille Saharaa.

Ilvesniemi kertoo käyneensä maaliskuussa Arabiemiraateissa keskustelemassa paikallisten toimijoiden kanssa vastaavasta hankkeesta. Puhetta oli myös maatalouskasvien tuotannosta samoilla alueilla.

Paikallista kiinnostusta on, mutta on monesta narusta kiinni, miten hankkeet lähtevät oikeasti toteutumaan.

”Paikallista kiinnostusta on, mutta on monesta narusta kiinni, miten hankkeet lähtevät oikeasti toteutumaan”, Ilvesniemi sanoo.

Suomalaisten tekemä metsitys ei ole ainoa laatuaan. Afrikkalaisvetoinen The Great Green Wall raportoi istuttaneensa 40 miljoonaa puuta Sahelin alueelle viidessä eri maassa.

Toinen vastaava aavikoitumisen estämiseen ja hiilinielujen lisäämisen tähtäävä hanke Afrikassa on Trillion Trees Initiative, joka ilmoittaa tavoitteekseen istuttaa jopa tuhat miljardia puuta.

Metsitys muutakin kuin biologiaa

Hannu Ilvesniemen mukaan metsityksessä on ratkaistavana muitakin kysymyksiä kuin pelkkä biologia.

”Sosiaalisesta puolesta tulee paljon haasteita. Siellä (Marokossa) on esimerkiksi paimentolaisuutta. Miten järjestetään yhteiselo vuohenkasvattajien ja metsityksen välille? Ei se oikotie onneen ole”, Ilvesniemi sanoo.

Miten järjestetään yhteiselo vuohenkasvattajien ja metsityksen välille? Ei se oikotie onneen ole.

Päättymässä olevaa hanketta Anniina Lampinen kuvaa pilotiksi, jonka päätarkoitus oli selvittää puiden kasvumahdollisuuksia. Jatkon taloudelliset edellytykset vaativat lisätoimia.

”Liiketoimintaedellytyksiin vaikuttaa moni asia, ja ne vaativat jatkoselvittelyä”, Lampinen vastaa.

Metsityshankkeen loppuraportin odotetaan valmistuvan myöhemmin huhtikuussa.

Juttua muokattu 29.4. kello 14.36: ST1 on energiayhtiö, ei öljy-yhtiö. Poistettu virheellinen tieto ST1:n maksamasta budjettisummasta hankkeelle.


Lue lisää: Jos Sahara olisi vihreä – öljyjohtaja aikoo pelastaa ilmaston metsittämällä

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

6 kommenttia

  • Hyvä, että onnistuttiin. Tietoa tästä kannattaa levittää esim. sosiaalisessa mediassa. Uskon että yksityiset ihmisetkin olisivat kiinnostuneita rahoittamaan jatkotyöstämistä. Tälläisena aikana kun ei ole ilmastoponnisteluista tullut juuri mitään postitiivista. Tämä on hieno poikkeus!

  • Ei ole totta tämä propaganda! Kasteluveden turvin on saatu kasvamaan 2 ha taimikkoa Afrikassa. Vielä jää pieni ala metsitettävää. Ei näitä pitäisi uutisoidan, kun öljyfirma pesee kasvojaan.

  • Tutkijoiden ja mainosmiesten matkustamisessa on palanut kerosiinia ainakin 500 000 taimen edestä

  • Mielenkiintoinen ja rohkaiseva artikkeli.

    The Great Green Wall -linkki vie lisäravinnesivustolle.

  • Hienoa, että yritetään jotakin. Pitäisikö St1 kieltää tekemästä tällaista, koska sattuu olemaan energiayhtiö? Kohteita riittää kaikille yrityksille. Hyvä St1!

Kirjoita kommentti