Ruotsalaislehti ihmettelee, miksi Ruotsin metsämaa on kolme kertaa parempi hiilinielu kuin Suomen
Suomessa pelätään miljardilaskua veronmaksajille metsien hiilinielulaskennan vuoksi. Aftonbladet kummastelee, miksi Ruotsi raportoi metsien olevan siellä kolme kertaa parempi hiilinielu kuin Suomessa.
Ruotsalaislehti Aftonbladet ruotii, miksi ruotsalainen metsämaa on kolme kertaa parempi ilmaston kannalta kuin suomalainen, vaikka metsät ovat molemmissa maissa samankaltaisia.
Ruotsin YK:lle raportoimat luvut kertovat sikäläisen metsämaan sitovan kolme kertaa hiiltä niin paljon kuin naapurimaa Suomen.
”Näyttää vähän oudolta, jos maiden välillä on näin suuria eroja, kun metsät ovat monin tavoin samanlaisia”, professori Bengt-Gunnar Jonsson Mittuniversitetetista sanoo lehdelle.
Myös muut Aftonbladetin haastattelemat tutkijat pitävät epäselvänä sitä, miksi ruotsalainen maaperä sitoo paljon enemmän hiiltä verrattuna suomalaiseen. Kansainvälisessä vertailussa erityisen hyvin hiiltä sitovat metsät ja maaperä löytyvät Ruotsista ja Ranskasta.
Aftonbladetin mukaan Ruotsi hakkasi vuonna 2023 tuottavalla metsämaalla enemmän puuta hehtaaria kohden kuin Suomi. Silti vain Suomessa metsien hakkuut näkyivät heikennyksenä metsien hiilinielussa.
Suomessa veronmaksajille on pelätty lankeavan miljardilasku, jos hiilinieluja joudutaan ostamaan muualta EU:sta.
Aftonbladetissa Suomen ja Ruotsin välistä eroa selitetään mittausmenetelmillä.
”Ruotsissa on paljon enemmän mittauksia ja mittaussarjat ovat ajallisesti paljon pidempiä. Mutta molemmat menetelmät ovat IPCC:n hyväksymiä”, sanoo Erik Karltun Sveriges lantbruksuniversitetista.
Lehti myös kertoo, että Ruotsissa laskelmien tekemisessä hyödynnetään tekoälyä ja koneoppimista.
Metsien hiilinielut ovat puhuttaneet Suomessa. Keskustelu nousi, kun Metsälehti uutisoi, että Ruotsissa metsien on todettu sitoneen kymmeniä miljoonia tonneja hiilidioksidia viime vuonna.
Suomen luvut on laskenut Luonnonvarakeskus (Luke). Sen mallien mukaan Suomen metsät muuttuivat samaan aikaan 1,12 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruiseksi päästölähteiksi.
Tämän todettiin murentavan Suomen hiilineutraaliustavoitetta, jolloin sekä ilmastopaneeli että ympäristöjärjestöt vaativat suuria vähennyksiä metsien hakkuisiin.
Aftonbladetin haastattelemat tutkijat toivovat, että syyt naapurimaiden erilaisiin tuloksiin tutkittaisiin.