Kosken kartanon metsiä on käytetty moneen. Kun tila sai Kiskonjoen varrella alkunsa 340 vuotta sitten, vettä ja puuta tarvittiin rautaruukin uuneihin. Kartanon mailla oli avoimet maisemat, kun metsät oli kaadettu.
Nyt hiljaa virtaavan Kiskonjoen varrella laiduntaa rauhallinen nautalauma vasikoineen. Jokea kutsutaan etelärannikon harvinaislaatuiseksi helmeksi ja lähistöllä humisee yli satavuotiaita havupuita.
Puut ovat Fredrik ja Helena von Limburg Stirumin suojelemia. Kun Fredrik von Limburg Stirum otti tilan hoitoonsa vuonna 2007, suunta oli selvä: sekä maatilaa että metsätilaa hoidettaisiin mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Koskis-verkkosivustolla kävijä toivotetaan tervetulleeksi Suomen ympäristöystävällisimmälle tilalle, joka juontaa juurensa Maailman luonnonsäätiön jakamasta palkinnosta.
Metsätalous on aina ollut tilalle tärkeä tulonlähde. Kosken kartano on yksi Suomen suurimmista yksityisistä metsätiloista. Kun suomalaisella metsäomistajalla keskimäärin on metsää 30,5 hehtaaria, kartanoon sitä kuuluu 1700 hehtaaria. Metsästä 100 hehtaaria on suojeltu.
Fredrik von Limburg Stirum on aktiivisesti kokeillut erilaisia metsänhoidon uudistamismenetelmiä, kunkin metsikkökuvion ominaispiirteiden mukaan. Tilan metsissä käytetään esimerkiksi kaistalehakkuita, jolloin reunametsä luontaisesti siementää hakatun alueen. Joillekin metsäkuvioille sopii avohakkuu, mutta tavoitteena on siirtyä peitteisempään jatkuvaan kasvatukseen siellä, mihin se sopii.
”Olen vakuuttunut siitä, että luonto hyötyy jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäammattilaiset tarvitsevat kuitenkin lisää osaamista ja tietämystä, ennen kuin voimme siirtyä jatkuvaan kasvatukseen jopa kokonaan”, Fredrik von Limburg Stirum sanoo.
Kartanon kestävä hakkuumäärä kasvaa
Kosken kartanon metsää kaadetaan vuosittain reilu 4000 kuutiota. Määrä kuitenkin kasvaa lähivuosina 6000 kuutioon, koska metsäpinta-ala on kasvanut ja monet metsäkuviot ovat tulossa hakkuukypsiksi, kuten sotien jälkeen istutetut metsät ja 1960-luvulla kuuselle istutetut pellot.
Merkittävä osa Kosken kartanon puista menee joko yksityisille sahoille tai metsäyhtiölle. Osa myydään paikallisille puusepille, jotka rakentavat hirsitaloja. Puuta käytetään myös oman tilan rakennuksiin, jotka on rakennettu perinteisiä oppeja käyttäen.
”Vastaremontoidun kartanon vanhan koulun hirret on veistetty yli satavuotiaista puista, jotka ovat kasvaneet hitaasti karuilla mailla, joten niiden vuosirenkaat ovat tiheässä ja tekevät puusta lujaa. Olen itse valinnut ne metsästä”, von Limburg Stirum kertoo.
Myös tilan tuotantorakennuksissa on satsattu puuhun. Uusi pihattonavetta on puusta ja kehät, jotka kannattavat kattoa, ovat kertopuuta.
”Oli tietoinen valinta käyttää kertopuusta tehtyjä kehiä metallin sijaan, sillä niiden valmistukseen kuluu vähemmän energiaa ja raaka-aine tulee läheltä”, tilan isäntä sanoo.
Myös lämpöenergia on omaa: kartanon kymmenen asuinrakennusta ja muutama talousrakennus lämmitetään oman metsän kuusihakkeella.
Tila kutsuttiin FSC-sertifiointiin
Tilalla herättiin 2000-luvun alussa laajemmin ympäristöasioihin. Kosken kartano liittyi ensimmäisenä Suomesta Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Countdown 2010 -verkostoon, jonka päämäärä oli pelastaa luonnon monimuotoisuus vuoteen 2010 mennessä.
”Nyt tiedämme, ettei siinä onnistuttu maailmanlaajuisesti eikä myöskään Suomessa”, toteaa von Limburg Stirum.
Kartano siirtyi luonnonmukaiseen viljelyyn vuonna 2002 ja karjasta tuli luomua vuonna 2005. ”Se oli yhteinen päätös vanhempieni kanssa, kun tiesimme, että tila siirtyy minulle. Se oli erittäin tärkeä askel ympäristöasioiden näkökulmasta.”
Metsätaloudessa ympäristöharppaus otettiin, kun Det Norske Veritas -auditointiyhtiö otti yhteyttä ja pyysi FSC-sertifioinnin pilottiasiakkaakseen Suomessa. Von Limburg Stirum oli vuonna 2013 Suomen ensimmäinen yksityinen metsänomistaja, jolle myönnettiin oma FSC-sertifikaatti.
”Nykyään olemme Metsä Groupin FSC-ryhmäsertifikaatin jäsen, mutta alun perin oman sertifikaatin saamiseksi käyty sertifiointiprosessi oli todella opettavainen”, toteaa von Limburg Stirum ja kertoo, että tilan metsät on myös PEFC-sertifioitu.
FSC vaatii, että viisi prosenttia metsän pinta-alasta on jätettävä metsätalouden ulkopuolelle ja lisäksi viidellä prosentilla ei saa tehdä avohakkuuta. Lehtipuiden osuuden on oltava vähintään kymmenen prosenttia. Näin muodostuu sekametsiä ja männyn tai kuusen monokulttuuria estetään.
”Uskon, että luonnon monimuotoisuus tekee metsistä kestävämpiä. Monimuotoinen sekametsä kestää yhden puulajin metsiä paremmin esimerkiksi ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyviä metsätuholaisia”, von Limburg Stirum toteaa.
Metso-ohjelma mahdollisti parhaat suojelualueet
Tilan suojelualueet on hyväksytty mukaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan Metsoon, jonka tuella yksityinen metsänomistaja voi vapaaehtoisesti suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja.
”Metso-ohjelma mahdollisti sen, että Kosken kartanon arvokkaimmat vanhat ja rehevät metsät suojeltiin. Muuten niiden suojelu olisi ollut taloudellisesti mahdotonta ja olisimme suojelleet karumpia kohteita”, von Limburg Stirum kertoo.
Von Limburg Stirum on erityisen ylpeä siitä, että tilan suojelupäätökset tehtiin harkiten ja huolella. Asiantuntijoilta saatujen neuvojen mukaan Kosken kartanolla suojeltiin vanhoja metsiä mahdollisimman isoina ja yhtenäisinä alueina.
Von Limburg Stirumin mukaan yli kymmenen hehtaarin kokoisella metsällä on alueellisella tasolla jo vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Kartanon pienimmän suojellun alueen pinta-ala on noin hehtaari ja suurimman 30 hehtaaria. Yhteensä kartanon metsistä on suojeltu pysyvästi noin sata hehtaaria.
Suojellullakin metsällä on omistusarvoa
Von Limburg Stirumin mukaan on iso henkinen päätös antaa oman metsän päätäntävalta pois, kuten ainakin osittain käy, jos luovuttaa metsän pysyvään suojeluun.
”Minulle oli tärkeää, että suojellut kohteet jäävät tilan omistukseen. Ehtoni olivat, että alueella saa metsästää, merkityille paikoille voi tehdä nuotion ja voimme pitää alueen läpi kulkevan polun avonaisena kaatamalla puita, jotka kuitenkin jätetään metsään.”
”Tärkeää minulle oli myös, että suojellun alueen läpi saa kuljettaa puuta metsätalousalueilta, ja että tietyillä alueilla saa laiduntaa.”
Von Limburg Stirumin mielestä metsänomistaja voi omilla päätöksillään tehdä paljon ympäristön hyväksi.
”Tilamme metsätalous ei olisi kestävää ilman suojelua. Suojelluissa metsissämme esimerkiksi pesii useita petolintulajeja. Puut kasvavat vanhoiksi, mikä lisää monimuotoisuutta. Vanhimmat puut suojelluissa kohteissa ovat yli 120-vuotiaita”, hän kertoo.
Von Limburg Stirum uskoo, että vanhat metsät ovat myös tehokkaita hiilinieluja. Hänen mukaansa tarvittaisiin lisää tutkimusta siitä, mitä esimerkiksi maaperässä tapahtuu, kun metsä hakataan.
Riistatiheikköjä ja kosteikkoja
Kun von Limburg Stirum 15-vuotiaana ensimmäisen kerran näki upean metson soitimella, se oli mieleenpainuva kokemus. Siitä lähtien metso on ollut hänen suosikkilintunsa.
Metsäkanalinnuista ja metsätalouden vaikutuksista niiden elinympäristöihin hän sai ensimmäisen kimmokkeen luonnonsuojeluun opiskellessaan riistaeläintiedettä 1990-luvulla.
”Metsokannan kehitys on ollut surullista ainakin Suomen etelärannikolla. Esimerkiksi isot soidinpaikat ovat hävinneet”, hän sanoo.
Kosken kartano oli mukana Riistaa reunoilta -hankkeessa, jossa kehitettiin metsän reunamien eli vaihettumisvyöhykkeiden hoitoa riistaeläimille sopivammaksi. Kartanon mailla metsä ei nouse pellon vierestä kuin seinä, vaan väliin on jätetty pensasmainen lehtipuuvyöhyke, jossa viihtyy monimuotoinen lajisto.
”Vyöhykettä voi pitää taloudellisena uhrauksena. Toisaalta metsä ei varjosta peltoa, kun se on vähän kauempana. Riistalintujen lisäksi myös hirvet viihtyvät reuna-alueella ja kenties ne siten pysyvät poissa pellolta ja taimikoista”, von Limburg Stirum pohtii.
Vuonna 2014 Maailman luonnonsäätiö WWF palkitsi Kosken kartanon Suomen ympäristöystävällisimpänä maatilana. Perusteluissa mainittiin, että tilalle rakennetut toistakymmentä kosteikkoa vähentävät vesistöjä rehevöittäviä ravinnevalumia sekä edistävät luonnon monimuotoisuutta.
Fredrik von Limburg Stirumilla on monta ympäristöön liittyvää luottamustehtävää. Hän on Luonnonvarakeskuksen johtokunnan jäsen, Elävä Itämeri -säätiön eli Baltic Sea Action Groupin hallituksen varapuheenjohtaja ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön hallituksen jäsen.
”Minulla on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöasioihin omalla tilallani, mutta tilan toiminnan pitää olla myös taloudellisesti järkevää. Uskon, että pitkällä kantamalla ympäristötavoitteet ja taloudelliset edut voi yhdistää yhä paremmin”, Kosken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum toteaa.
Kosken kartano
- Kosken kartanon tila on vanha rautaruukki, joka on perustettu vuonna 1679.
- Tila sijaitsee Salossa, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajalla.
- Tila on pinta-alaltaan 2000 hehtaaria, josta metsää on 1700 hehtaaria.
- Metsien keskitilavuus on noin 160 kuutiota hehtaarilla.
- Vuotuinen keskikasvu on noin 7 kuutiota hehtaarilla.
- Tilalla on noin 100 Hereford-emolehmää sekä nuorkarjaa, joiden lihasta suuri osa myydään suoramyyntinä.
- Tilalla on kahvila ja lihapuoti.
- Luomutila se on ollut vuodesta 2002.
