Metsien Suomi näyttää puun uudella tavalla – metsäala nostaa näyttävästi esiin metsien käytön ratkaisut

4.6.2020 / Artikkeli
Metsien Suomi. Kuva: Jani Riekkinen
Suomen pintalasta 75 prosenttia on metsää, josta metsäalan yhteinen viestintähanke Metsien Suomi haluaa kertoa. Kuva: Jani Riekkinen

Metsien Suomi -viestintähanke kirkastaa metsien ainutlaatuista arvoa Suomelle. Se kertoo, minkälaisia ratkaisuja metsä tarjoaa niin virkistykseen, ilmastolle kuin taloudelle.

Metsäalan yhteisenä hankkeena Metsien Suomi on merkittävä: pitkään aikaan ei ole nähty näin voimakasta yhteistä viestintäponnistusta toimialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Metsäala on Suomelle tärkeä, sillä esimerkiksi kolme seitsemästä suurimmasta vientituotteesta tulee metsästä.

Metsien Suomen pääviesti on, että metsät ovat kaikessa mukana. Kaikkiaan 75 prosenttia maamme pinta-alasta on metsää.

”Saamme yli 20 prosenttia vientituloistamme metsästä. Samalla metsät tarjoavat meille virkistystä ja sielun hyvinvointia”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Metsien Suomen video näyttää, kuinka metsä on meillä Suomessa kaikessa mukana.

Metsänhoidolla ja puun jalostamisella on myös aivan poikkeuksellisen hieno historia, muistuttaa viestintäjohtaja Mika Mäkinen Metsäteollisuus ry:stä.

”Metsillä on suuri painoarvo siinä, minkälainen hyvinvointivaltio Suomesta on pystytty luomaan. Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman paras maa. Pitkälti juuri siksi, koska meillä on loistava uusiutuva luonnonvara, metsät”, sanoo Mäkinen.

Metsien Suomen kampanja kertoo tulevaisuudesta

Mäkinen korostaa, että tulevaisuus on metsäalalla entistä parempi. ”Tätä on syytä kirkastaa”, Mäkinen selvittää Metsien Suomen tavoitetta.

Useat globaalit megatrendit, kuten väestönkasvu ja irrottautuminen fossiilisista raaka-aineista lisäävät metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää.  Lähivuosikymmeninä kulutus kasvaa satojen miljoonien ihmisten noustessa köyhyydestä keskiluokkaan.

”Kulutuksen on oltava tulevaisuudessa nykyistä kestävämpää. Fossiilitaloudesta on päästettävä irti. Karttuva luonnonvara, puu, tulee ratkaisemaan siinä monta ongelmaa”, sanoo Mäkinen.

Tämä näkyy myös Metsien Suomi -hankkeessa. Se kertoo niistä ratkaisuista, mitä metsäala tarjoaa niin ihmiskunnalle kuin tavalliselle kuluttajallekin, nyt ja tulevaisuudessa. Menossa oleva mediakampanja näkyy melkein kaikilla kaupallisilla televisiokanavilla, useilla radiokanavilla, ulkomainoksissa ja sosiaalisessa mediassa.

Metsien Suomi ulkomainos. Kuva: Suvi Pessala
Metsien Suomi kertoo ulkomainoksissa faktoja Suomen metsistä. Kuva: Suvi Pessala

Ilmastokysymyksessä koko metsäsektori on avainasemassa. Kasvavia ja elinvoimaisia metsiä tarvitaan hillitsemään ilmastonmuutosta.

 ”Hyvä ja kestävä metsänhoito sekä puupohjaiset tuotteet viilentävät ilmastoa. Tästä nerokkaasta liitosta haluamme kampanjalla muistuttaa”, tähdentää Mäkinen.

”Mitä muuta kestävä metsätalous on kuin ilmastoviisautta”, kysyy Hakkarainen. Hän muistuttaa, että Suomen yli 600 000 metsänomistajaa vastaavat liki 80 prosentista metsätalouden puuvirroista, mutta myös valtaosasta metsien tuottamasta monimuotoisuudesta ja virkistyksestä.

”Tämän takia kannattaa kampanjoida. Yksittäiset perheet, metsänomistajat, ovat ilmastosankareita, jotka tuottavat meille hyvinvointia”, perustelee Hakkarainen Metsien Suomen tarvetta.

Hanke kehottaa keskustelemaan

Metsien Suomi -hanke pyrkii herättelemään ilmastokysymyksessä myös konkreettisesti koko kansaa jakamalla maksuttomia männynsiemenkiekkoja K-Raudoissa ja Iskuissa.

”Ideana on, että annamme jokaiselle mahdollisuuden ilmastotyöhön ja jaamme samalla tietoa, mikä myös on ilmastotyötä”, sanoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n viestintäpäällikkö Päivi Lazarov.

Suomalaisten henkilökohtainen metsäsuhde värittää metsäkeskustelua Suomessa.

”Olemme metsäsuomalaisia. Meillä on läheinen suhde metsään”, huomauttaa Hakkarainen.

Hakkarainen on huolissaan siitä, että osalla kansalaisista metsiin liittyvät perusasiat ovat hämärtyneet.

”Entistä useampi asuu kaupungeissa, eikä kaikilla ole kokonaiskuvaa metsien käytöstä ja metsätaloudesta, vaikka omistaisikin metsää. Sama koskee yhteiskunnan päättäjiä”, Hakkarainen pohtii.

Siemenkiekko. Kuva: Anna Kauppi
Metsien Suomi -hanketta varten kehitetyssä siemenkiekossa on männynsiemeniä. Kiekon voi laittaa sellaisenaan maahan. Kuva: Anna Kauppi

Keskustelu metsästä on monimuotoista ja vilkasta, mutta tiedon taso vaihtelee. ”Moneen Keski-Euroopan maahan verrattuna Suomessa keskustellaan paljon tunteella”, sanoo Lazarov.

Metsäala itse toivoo avointa keskustelua niin tiedotusvälineissä kuin sosiaalisessa mediassakin.  ”Jokaisella on omat mielipiteet metsästä ja niin saa ollakin. Hankkeella haluamme muistuttaa, mitä erilaisia arvoja ja asioita metsiin liittyy”, sanoo Lazarov.

Lazarov puhuu tiedosta sekä tietoisuudesta, ja hankkeella lisätään molempia. ”Metsä kasvaa yli sukupolvien. Metsähallituksen toiminta-alueella Pohjois- ja Itä-Suomessa ihmiset suhtautuvat metsiin eri tavalla kuin Etelä-Suomen kaupungeissa, joissa on jo kasvanut useita kaupunkilaissukupolvia”, sanoo Lazarov.

”Toivomme, että jokainen löytäisi uudella tavalla oman metsänsä. Sehän on siinä, keskimäärin 700 metrin päässä meistä jokaisesta, kuten hankkeessa siteerattu tutkimuskin sanoo”, pohtii Lazarov.

Moderni metsä esillä kampanjassa

Metsien Suomi -hankkeella päivitetään mielikuvaa, mitä moderni metsän hyödyntäminen on.

”Muutosvauhti metsäteollisuuden tuotekehityksessä on ollut valtaisa ja on ollut hienoa nähdä, miten se kiihtyy koko ajan. Uusia kestävää kehitystä ja kiertotaloutta edistäviä tuotteita luodaan vauhdilla”, pohtii Metsien Suomi -hankkeen markkinointipäällikkö Markus Heinonen.

Heinosella ei ole metsäistä taustaa. Vielä runsas vuosi sitten koko ala oli hänelle tuntematon. Nyt Heinonen sanoo hämmästelleensä vuoden päivät sitä, millä vauhdilla ala tuottaa uutta ja kestävää kehitystä.

”Hienointa on ollut päästä tutustumaan siihen innovaatioiden kirjoon, mitä Suomesta tulee”, Heinonen sanoo.

Heinonen on vaikuttunut siitä pitkästä historiasta ja osaamisesta, mikä puun käyttöön Suomessa liittyy. Varsinaisten tuotteiden lisäksi myös osaaminen toimii erinomaisena vientituotteena.

”Vaikka öljypohjaisella muovilla on maailmassa oma paikkansa, puusta syntyneillä innovaatioilla voidaan korvata huomattava osa fossiilisista raaka-aineista. Täällä ei myydäkään kohta enää puuta vaan jotakin ihan muuta, kun puusta syntyy uusia huipputekniikan tuotteita”, Heinonen lisää.

Hanke tuo esille myös metsään liittyviä arkisia asioita. Kun esimerkiksi spagetin päälle puserretaan ketsuppia, siinä on mukana myös selluloosaa. Eikä hammastahnakaan olisi hammastahnaa ilman selluloosaa.

”Tällaiset lähestymiset tuovat puun raaka-aineena lähemmäs tavallista kuluttajaa, joka varmasti yllättyy näistä yhteyksistä. Juuri se on Metsien Suomen tavoite”, sanoo Heinonen.

Metsien Suomen vetovastuussa on Suomen Metsäyhdistys, joka myös tuottaa forest.fi-verkkolehteä.


Metsien Suomi -hankkeen verkkosivut


Helena Raunio

Kirjoita kommentti