CMC on metsän salaisin tuote – käyttökohteita on useita satoja

24.4.2020 / Artikkeli
Myös hammastahnassa on sellua. Kuva: Shutterstock
Myös hammastahnassa on sellua. Kuva: Shutterstock

Karboksimetyyliselluloosa eli CMC on metsätuotteista vaatimattomin, ainakin suhteessa merkitykseensä. Se tulee meitä vastaan kaikkialla, mutta huomaamattomasti ja lähes aina oudoilla nimillä.

Kun aamulla valitsemme jääkaapista jogurttijuoman tai lounaalla lisäämme makaronilaatikon päälle ketsuppia, teemme sen makutottumustemme perusteella. Harvemmin tulemme ajatelleeksi, että elintarvikkeen rakenne on erottamaton osa makuelämystä.

Olisiko jogurttijuoma hyvää, jos se olisi epätasaista, vetistä ja kokkareista? Tulisiko ketsuppi ulos pullosta, jos sen rakenne olisi mitä sattuu?

Jos vastauksesi on ei, olet luultavasti karboksimetyyliselluloosan ystävä. Tuoteselosteesta karboksimetyyliselluloosan löytää E-nimellä, kuten E466 ja E468. Jotkut tuntevat sen nimellä selluloosakumi. Sen tunnetuin nimi on lyhenne CMC.

Jopa 800 käyttökohdetta

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan CMC:llä on 700-800 käyttökohdetta. Kaikkia ei voi luetella, mutta jotkut niistä ovat lähempänä kuluttajaa kuin toiset.

Hammastahnassa, ketsupissa ja sinapissa CMC:tä käytetään, koska se vaikuttaa tuotteen ”virtausominaisuuksiin”. Se tarkoittaa, että CMC:n ansiosta hammastahna on harjaan laitettaessa jähmeää, mutta harjatessa se levittäytyy ja vaahtoutuu hampaiden pinnalle.

Ketsuppi ja sinappi tulevat pullosta ulos tasaisena virtana, kun pulloa puristaa. CMC antaa rakennetta ja suutuntumaa myös erilaisille mehuille.

Toinen CMC:n tärkeä ominaisuus on kyky sitoa vettä. Tämä estää jääkiteiden synnyn pakasteisiin ja pitää leipomotuotteet ja einekset tuoreina pidempään. Se myös parantaa gluteenittomien leivonnaisten sitkoa.

CMC-jauhetta. Kuva: CP Kelko
CMC on vaaleaa jauhetta, jonka karkeampi raekoko muistuttaa mannaryynejä. Kuva: CP Kelko

Kun CMC:tä lisää pyykkipulveriin, sen pintavarausominaisuudet estävät lian tarttumista pestyyn vaatteeseen. Lääkeaineissa, kuten tableteissa, CMC:tä käytetään koossa pitävänä täyteaineena.

CMC nopeuttaa poretabletin hajoamista. Limsassa CMC estää väriaineiden sakkaantumisen pullon pohjalle. Tapettiliisterissä CMC:tä on käytetty jo 1940-luvulta alkaen, kun se korvasi perunan liisterin liimana.

Kun öljyä porataan, poranterää voidellaan porauksen aikana porausnesteellä. Myös porauksessa syntyvä muta saadaan juuri sopivalla tavalla juoksevaksi CMC:n avulla.

Myrkytön, biohajoava, edullinen

Vesiohenteisissa lateksimaaleissa CMC:tä käytetään helpottamaan levitystä, parantamaan tarttuvuutta, estämään roiskumista ja valumista ja stabiloimaan maalia.

Tekstiiliteollisuudessa CMC:n käyttöalueita on kaksi: loimilangan lujitus liimaamalla sekä tekstiilipainatus, jossa CMC saa värit levittymään tasaisesti.

CMC:tä käytetään keraamisten laattojen lasituksessa ja pinnoitteissa. Kun lasitusliuosta levitetään, CMC auttaa muodostamaan laatan pinnalle tasaisesti jatkuvan ”filmin”, minkä johdosta muutkin lasitteen ainesosat jakautuvat tasaisesti laatan pinnalle.

CMC valmistetaan sellusta. Se on vaaleaa jauhetta, jonka raekoko määräytyy käyttötarkoituksen ja puhtauden mukaan. Hienompi jauhe saattaa muistuttaa perunajauhoa, karkeampi vaikkapa mannaryynejä.

CMC:tä on kolmea laatua, teollisuudessa käytettävää teknistä CMC:tä. puhdistettua, suolapitoisuudeltaan matalaa CMC:tä sekä erittäin puhdasta CMC:tä, jota voi käyttää esimerkiksi elintarvikkeissa. Toisin kuin tekninen, puhdistettu CMC on pesty alkoholin ja veden seoksella.

CMC hajoaa kokonaan esimerkiksi kompostissa. Se on myrkytöntä ja edullista, mikä tekee siitä hyvän elintarvikkeiden raaka-aineen. Turvallisuudesta kertoo, että viranomaiset eivät ole edes määritelleet sille päivittäistä enimmäissaantia.

Maailman suurin on Äänekoskella

Kun esimerkiksi elintarvikkeen tuoteselosteessa on koodi E466, jäljet todennäköisesti johtavat Äänekoskelle, jossa CMC:n valmistus alkoi vuonna 1944 Wärtsilä-Selluloosa Oy:n tehtaalla. Sittemmin yhdysvaltalainen CP Kelco hankki tehtaan omistukseensa.

Nykyisin Äänekoskella, Metsä Fibren sellutehtaan vieressä, on maailman suurin CMC-tehdas. Tehtaan tuotanto alkoi kasvaa nopeasti 1980-luvulla, kun paperiteollisuus alkoi käyttää CMC:tä paperin päällystykseen.

Äänekoskella työskentelee 30 hengen tutkimustiimi ja uusia sovellusalueita löytyy jatkuvasti, kuten vasta valmiiksi saatu CMC-pohjainen, elintarvikepakkauksissa käytettävä rasvaeste. Tällaisia rasvaesteitä käytetään muun muassa pitsalaatikoissa, joiden terveysriskeistä on puhuttu paljon.

Aiemmin rasvaesteinä on käytetty fluorattuja hiilivetyjä, joiden käyttöä on kuitenkin rajoitettu tai jopa kielletty useissa maissa. CP Kelcon biopohjainen ja biohajoava rasvaeste saadaan paperin tai kartongin pinnalle tavanomaisilla päällystystekniikoilla.

”Se on myös tuotteena turvallinen niin valmistajalle kuin kuluttajallekin”, sanoo CP Kelcon markkinointipäällikkö Jaana Ahtikari.

CMC:tä on lähes kaikissa papereissa

Keski-Suomessa CP Kelco on pitkään ollut merkittävä ja tasainen työllistäjä. Muualla Suomessa CMC:tä ei tehdä, mutta maailmalla sitä tuotetaan ainakin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Elintarviketeollisuuden osuus CP Kelcon tuotannosta on noin kymmenesosa. Kaikkiaan CMC:tä tuotetaan maailmassa yli 400 000 tonnia vuodessa.

Paperiteollisuus käyttää CMC:tä sidosaineena, päällystyksessä ja pintaliimauksessa, missä se takaa esimerkiksi muropaketin päällysteiden ja pintaliimojen tasaisen leviämisen.

CMC:tä käytetään myös paperikoneen ”märkäpäässä”, siis prosessin alussa, missä sellu-vesiseos lasketaan koneelle. Tämä muun muassa antaa paperille lujuutta ja muotoa.

”Itse asiassa ainoat paperilaadut, joissa CMC ei ole laajassa käytössä, ovat WC-paperi, sanomalehtipaperi ja kartongeista päällystämätön laineri ja aallotuskartonki”, sanoo Ahtikari.

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti