Puuala innostui uudesta rakentamislaista – nyt seurataan, käykö Suomessa kuten Attefalls-uudistuksen jälkeen Ruotsissa

Uusi rakentamislaki voi avata uusia markkinoita puurakentamiselle ja ohjaa rakennusalaa kohti vähähiilisyttä, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.

Eduskunnan maaliskuussa hyväksymän uuden rakentamislain odotetaan nostavan puurakentamisen suosiota Suomessa, arvioi Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola.

Jatkossa alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Asuinrakentamista vapautus ei koske. Uusi rakentamislaki astuu voimaan vuoden 2025 alussa.

Uskomme, että pienrakentamisen vapauttaminen lupakäytännöstä lisää rakentamista Suomessa.

 ”Aika näyttää, mutta uskon, että pienet, valmiit tai pitkälle esivalmistetut rakennukset kasvattavat suosiotaan. Näin on käynyt muun muassa Ruotsissa kuuluisan Attefallshus-muutoksen yhteydessä 2014 alkaen”, Mikkola sanoo.

Tilaston mukaan omakotitalojen ja lisärakennusten rakentaminen yli nelinkertaistui seitsemässä vuodessa. Alan markkinaksi arvioidaan 3,6 miljardia kruunua (320 miljoonaa euroa).

Tuolloisen asuntoministerin Stefan Attefallin (krist.) mukaan nimetty Attefallshus-muutos salli Ruotsissa rakentaa korkeintaan 30 neliömetrin lisärakennuksen vaikka asumiseen.

”Uskomme, että pienrakentamisen vapauttaminen lupakäytännöstä lisää rakentamista Suomessa. Pihojen rakennukset, pihasaunat, vajat ja aitat, ovat perinteisestikin olleet puurakenteisia”, Mikkola sanoo.

Puu on perinteinen suomalainen rakennusmateriaali. Lähes 90 prosenttia uusista pientaloista ja liki kaikki kesämökit ovat puurakenteisia.

Täysin vapaaksi piharakentaminen ei muutu. Tontilla tulee olla rakennusoikeutta ja kaupunkien ja kuntien määräyksiä pitää edelleen noudattaa.

Säädökset ohjaavat vähähiilisyyteen

Uusi rakentamislaki tuo myös vähähiilisyyden säädösohjauksen. Säädösohjaus tarkoittaa, että uudisrakennuksille asetetaan päästökatto, jonka alle hiilijalanjäljen tulee jäädä rakentamisvaiheessa ja koko elinkaaren aikana.

• Lue lisää: 6 tekoa – näin hiilijalanjälkeä pienennetään metsäalalla

Järjestelmä on jo käytössä Hollannissa, Ranskassa, Ruotsissa ja osissa Belgiaa. Myös Norja ja Tanska seurannevat lähiaikoina perässä. Mikkolan mukaan laki lisää vähähiilistä rakentamista.

Uusi rakentamislaki kirittää ilmasto- ja kiertotaloustoimia. On pidettävä mielessä, että rakennussektori on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista.

”Uusi rakentamislaki kirittää ilmasto- ja kiertotaloustoimia. On pidettävä mielessä, että rakennussektori on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista”, Mikkola sanoo.

Mikkola muistuttaa, että rakennettu ympäristö aiheuttaa Suomessa yli kolmasosan päästöistä. Rakennusteollisuus käyttää noin puolet neitseellisistä raaka-aineista ja tuottaa kolmasosan jätteistä.

Nopeasti vaikuttavat keinot rakentamisen päästöjen vähentämiseksi ovat Mikkolan mukaan tarpeen, sillä Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Mikkola sanoo, että puurakentaminen leikkaa rakentamisen välittömiä päästöjä 30–40 prosenttia.

Asuinrakennusten käyttöikä on keskimäärin 58 vuotta ja muiden rakennusten 43 vuotta. Käyttöikää voidaan pidentää huolellisella hoidolla ja ylläpidolla jopa satoihin vuosiin. Tulevaisuudessa yleistyvä puurakentaminen kasvattaa hiilivarastoa rakennussektorilla.

”Pitkäikäiset puutuotteet ja puurakentaminen ovat parhaita keinoja varastoida hiiltä pitkäksi aikaa kestävästi. Puurakentaminen pidentää hiilen kiertoaikaa, eli aikaa, jonka hiili on varastoituneena tuotteeseen ja siten vastaava hiilidioksidimäärä poissa ilmakehästä.”, Mikkola sanoo.

Epäselvä rakentamislaki?

Rakentamislakia on moitittu epäselväksi. Monet lain uudet vaatimukset tarkennetaan myöhemmin säädettävillä asetuksilla. Esimerkiksi kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan lain käytännön vaikutukset jäävät nähtäviksi puutteellisen vaikutusten arvioinnin vuoksi.

Laki tekee ilmastoselvityksestä ja materiaalivaikutuksista pakollisia liitteitä rakentamislupahakemuksiin. Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n silloinen puheenjohtaja Henna Helander sanoi Teknikka & Talous -lehdessä syksyllä, että laki on altis monille hyvinkin erilaisille tulkinnoille, vaikka tarkoitus on hyvä.

 ”Me emme näe lakia epäselvänä”, Mikkola sanoo.

”On muistettava, että nykyinenkin laki edelleen aiheuttaa tulkintaeroja rakennusvalvonnassa. Juuri nämä tulkintaerot aiheuttavat suunnittelulle ja teolliselle toteutukselle paljon haasteita. Uskomme, että uusi laki poistaa monia nykyisessä laissa olleita tulkinnanvaraisuuksia”, Mikkola sanoo.

Viestimme seuraavalle hallitukselle on, että Suomessa tulee käynnistää vähähiilisen, teollisen rakentamisen strateginen ohjelma, jolla edistetään lain toteutumista. Sen avulla kehitetään teollisen rakentamisen ratkaisuja ja mahdollistetaan rakentamisen tuottavuusloikka, jotta Suomessa voidaan varmistaa kohtuuhintainen, vähähiilinen rakentaminen.

Mikkola uskoo, että uusi laki lisää entisestään sijoittajien ja rakennuttajien kiinnostusta teolliseen puurakentamiseen. Kysynnän tasainen kasvu antaa alalle mahdollisuuden kehittää pitkäjänteisesti teollista tuotantoa.

Puurakentamisen yhtenä pullonkaulana on pidetty sitä, että kohteisiin joudutaan suunnittelemaan yksilöllisiä ratkaisuja, mikä nostaa kustannuksia verrattuna esimerkiksi betoniin. Mikkola toivoo, että laki kannustaa rakennusliikkeitä panostamaan suunnitteluun, jolloin vakioitujen ratkaisujen tarjonta lisääntyy rakentamisessa.

”Viestimme seuraavalle hallitukselle on, että Suomessa tulee käynnistää vähähiilisen, teollisen rakentamisen strateginen ohjelma, jolla edistetään lain toteutumista. Sen avulla kehitetään teollisen rakentamisen ratkaisuja ja mahdollistetaan rakentamisen tuottavuusloikka, jotta Suomessa voidaan varmistaa kohtuuhintainen, vähähiilinen rakentaminen ”, Mikkola sanoo.

• Lue lisää: Rakentamisen päästöjä on mahdollista leikata merkittävästi – tulevaisuuden rakennus on hiilivarasto