Eteläsuomalaisessa Lopen Läyliäisten kylässä harvinaisen moni tunnistaa hirvihaukun. Paikallinen metsästysseura on järjestänyt kyläkoulun kuudesluokkalaisille metsästyspäivän jo 20 vuoden ajan.
”Tuossa se voisi olla, kun pyörii noin”, toteaa Tuomas juuri, kun kaikkien varpaita on alkanut paleltaa passissa seisoskelu mutkaisella metsätiellä.
Kuudesluokkalaiset Tuomas, Samu, Eetu ja Oskari nostavat katseensa puhelimen koira-GPS-sovelluksesta, josta he ovat seuranneet Lillin kulkua läheisessä metsässä. Lilli on harmaa norjanhirvikoira eli pysäyttävä hirvikoira. Koska Lillin liikkeitä kuvaava viiva on alkanut pyöriä saman paikan ympärillä, saattaisi sykkyrän keskellä olla hirvi.
Jo ennen retkipäivää koko 26 oppilaan luokka on opetellut metsästyksen perusteita ja riistanhoitoa luokassa. Metsästysseuran jäsen Markku Muikku kävi pitämässä kaksoisoppitunnin perehdytykseksi tulevaan jahtipäivään. Samalla on poikien mukaan opittu paljon muun muassa jokamiehenoikeuksista, kuten siitä, miten metsässä saa liikkua ja mitä sieltä saa kerätä.
”Metsästyksessä on paljon kyse retkeilystä, luonnon kunnioittamisesta ja yhdessä tekemisestä. Tässä samalla opitaan esimerkiksi tulentekotaitoja ja päästään tutustumaan metsään ja sen lajeihin”, kuudesluokkalaisten opettaja Miska Alén sanoo.
Myös passipaikalla poikia opastava metsästysseuralainen Petteri Koponen korostaa sitä, kuinka metsästysharrastus opettaa liikkumaan metsässä ja tuntemaan luontoa. ”Seuratoiminta on paljon muuta kuin varsinaista metsästystä. Nytkin meitä on arkipäivänä iso joukko miehiä tässä talkootöissä”, hän toteaa.
Hirvikanta vaatii harvennusta
Metsästyspäiväksi on sattunut sopivan kylmä sää: kuurassa näkyy peuran ja jäniksen jäljet. Seudulla liikkuu myös ilveksiä.
Hirvi on Lopen Läyliäisten koululaisille tuttu eläin. Harva on ollut mukana hirvimetsällä, mutta moni on nähnyt yli kaksi metriäkin korkean eläimen pellonreunassa tai tienposkessa. Hirviä lasketaan olevan Suomessa noin 85 000 ja verrattain harvaan asutulla Lopella niitä liikkuu paljon.
Hirvenkaatolupia on myönnetty tänä vuonna noin 50 000, jolla kanta pysyy vakaana. Metsästys on harrastus, perinne ja tapa hankkia lähilihaa, mutta se on myös välttämättömyys hirvikannan pitämiseksi aisoissa. Yksin Lopella hirvet aiheuttavat vuosittain kymmeniä kolareita. Eläimet myös tuhoavat mänty- ja lehtipuutaimikoita, jotka ovat erityisesti talvella niiden ravintoa.
Koululaisten retkipäivän järjestäjillä, Talvion Riistamiehet ry:llä, on tänä syksynä kahdeksan kaatolupaa, joista enää kaksi on käyttämättä. Tänään hirveä ei kuitenkaan ammuta, sillä koululaispäivänä kivääreissä ei ole patruunoita.
Hirvikoira Lilliltä on tosin luultavasti jäänyt kuulematta, ettei nyt metsästetä oikeasti. Lillin liikkeitä puhelimen ruudulta seuranneet Tuomas, Samu, Eetu ja Oskari osuivat oikeaan: koira on löytänyt saaliin ja kuusikon takaa nousee hirvihaukku.
Parasta retkessä ovat eväät
Koiran haukunta saa tunnelman sähköistymään ja katseet teroittumaan puiden väliin. Jokainen on kuullut, kuinka edellisenä vuonna koira oli johdattanut hirven suoraan tähän passipaikalle ja ohi koululaisten.
Lillin haukku siirtyy kuitenkin kauemmaksi, ja Talvion Riistamiesten metsästäjät päättävät viedä koululaiset takaisin seuran metsästysmajalle ja makkaranpaistoon. Tulipaikan ympärillä näkee talkoohengen: Mäkihuhta-nimisen metsästysmajan hyvin hoidetun pihapiirin ja tukevasti kivijalallaan seisovan, yli satavuotiaan päärakennuksen. Seuran puheenjohtaja Jussi Rajaoja kertoo koululaisille metsästäjien isännöineen tilaa 1970-luvulta lähtien.
Talvion Riistamiehet on yksi yli kymmenestä Lopen metsästysseurasta. Jäseniä Talvion Riistamiehissä on kolmisenkymmentä, hirviporukassa heistä puolet. Heistä valtaosa on aikuisia miehiä. Koululaispäivän toivotaan paitsi antavan jokaiselle omakohtaisen käsityksen metsästysharrastuksesta sen eri muodoissaan myös jättävän nuoriin metsästyskipinän.
Myös Suomen Metsästäjäliitossa halutaan turvata suomalaisen eränkäynnin perinteiden jatkuminen ja vastuullisen metsästystiedon siirtyminen uusille sukupolville. Liitto on kuluvana vuonna kerännyt Nuoret tekemään tulevaisuutta! -kampanjalla lahjoituksia nuorten osallistamiseksi toimintaan. Liitto kerää myös listaa metsästysseuroista, jotka ovat valmiita ottamaan nuoria jäsenikseen.
Kun Mäkihuhdassa on makkarat syöty, koululaiset kiertävät vielä rasteja, joilla tutustutaan loukkupyyntiin ja erilaisiin metsästysaseisiin. Kun nuorilta kysyy vanhaan riiheen pystytetyn ilmakivääriradan luona, mikä päivässä oli parasta, vastaus on selvä: ”Evästauko nuotiolla!”
