Suomen metsäosaaminen kiinnostaa – kanadalainen Ken Day on jo kolmannella opintomatkallaan Suomessa
Suomessa vierailee tasainen virta kansainvälisiä metsäalan toimijoita ottamassa oppia esimerkiksi puunkorjuusta. Kahden vuoden aikana pelkästään Joensuun seudulla on käynyt noin 300 kansainvälistä vierasta yli sadasta organisaatiosta.
Kanadasta saapuneet vieraat kuuntelevat tarkasti, kun joensuulaisen teknologiayritys Keslan Mika Tahvanainen ja koneyrittäjä Jyrki Hyvärinen puhuvat suomalaisesta puunkorjuusta Jakokosken kylässä Kontiolahdella.
Päivän teema ovat harvennushakkuut.
Suomessa ensiharvennusten ja muiden harvennushakkuiden osuus kaikkien hakkuiden pinta-alasta oli liki 70 prosenttia vuonna 2024. Vieraiden kotiseudulla Brittiläisessä Kolumbiassa harvennushakkuita ei juurikaan tehdä.
”Olemme hyviä suurissa korjuuoperaatioissa, mutta meidän täytyy oppia, miten puunkorjuu saadaan toimimaan yhden, kahden tai kolmen hehtaarin metsikkökuvioita harventaen kuten Suomessa. Meille tämä on uutta”, metsäalan konsultti Ken Day sanoo Business Joensuun tiedotteessa.
Kolme vuotta mennyt – WhatsApp laulaa edelleen
Myöhemmin päivällä vieraat kuulevat Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Tornatorin, UPM:n ja metsäpalojen ehkäisemiseen keskittyvän Xpyron asiantuntijoita.
Viikon aikana muun muassa alkuperäiskansojen edustajista, tutkijoista, metsäalan asiantuntijoista ja puunkorjuun ammattilaisista koostuva ryhmä kuulee kymmeniä alustuksia.
”Olemme siirtymässä uudenlaiseen metsänkäsittelymalliin. Sellaiseen, jossa samalle metsäalueelle palataan yhden kiertoajan aikana kaksi, kolme tai neljä kertaa ja jossa yksittäistä metsää harvennetaan aiempaa tehokkaammin”, tiivistää metsänkäsittelyn murrosta Brittiläisessä Kolumbiassa paikallisen yliopiston metsätiedekunnan varadekaani Dominik Röser.
Ken Day on Suomessa jo kolmatta kertaa. Hän nimeää empimättä edellisen, kolme vuotta sitten toteutetun matkan suurimman hyödyn.
”Se loi meille vahvan yhdessä tekemisen hengen. Sen jälkeen olemme päivittäneet harvennuksia koskevaa ohjeistusta, käynnistäneet metsäkoneenkuljettajien koulutusta sekä kehittäneet ammatillista täydennyskoulutusta. Meillä on edelleen WhatsApp-ryhmä, jossa tuemme toisiamme ja etsimme yhdessä ratkaisuja käytännön haasteisiin”, Day iloitsee.
Satoja vieraita, kolmannes Aasiasta
Kanadalaisryhmä ei ole ainoa laatuaan. Ulkomailta tulevien metsäalan ammattilaisten vierailuohjelmat ovat lähes viikoittain Business Joensuun kehityspäällikkö Ville Kortelaisen työpöydällä.
Hän suunnittelee matkoja sekä on vieraiden mukana oppaan ja isännän roolissa. Suunnitteluapu madaltaa vierailukynnystä Suomeen.
”Kahden vuoden aikana kauttamme on tullut Joensuun seudulle noin 300 kansainvälistä vierasta yli sadasta eri organisaatiosta ympäri maailmaa. Kolmasosa ryhmistä tulee Aasiasta”, Kortelainen sanoo.
Kortelainen listaa kysymyksiä, jotka vieraita erityisesti kiinnostavat: kuinka Suomessa kerätään tarkkaa metsävaratietoa, miten sitä hyödynnetään päätöksenteossa, millaista kalustoa tehokas puunkorjuu edellyttää ja miten ketjun eri osat integroidaan keskenään.
Joensuun metsäosaaminen kiinnostaa maailmalla
Business Joensuun tavoitteena on luoda yhteyksiä ulkomaalaisten vieraiden ja paikallisten organisaatioiden välille.
Toiminnan taustalla on EU-rahoitteinen Forest Joensuu -innovaatioekosysteemi. Tasavallan presidentin vienninedistämispalkinnon saanut verkosto yhdistää metsäbiotalouden yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja muita toimijoita yhteiseksi brändiksi ja toimintaverkostoksi. Mukana on noin 600 organisaatiota ja 6000 työntekijää.
”Metsäkysymyksissä Suomi tunnetaan maailmalla korkean teknologian maana. Tänne on syntynyt osaamista, joka kiinnostaa muuallakin”, Kortelainen sanoo.