Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: EU tarvitsee metsäartiklan
Suomen Pankin pääjohtaja ja entinen Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn haluaa edistää keskustelua metsäartiklasta. EU:n perussopimuksissa ei mainita lainkaan metsää.
EU tuottaa runsaasti metsiin ja niiden käyttöön vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
”Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta”, Rehn toteaa Audiomedian haastattelussa.
Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan.
”Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle.”
Rehn tunnetaan Euroopan unionin komissaarina, joka vastasi EU:n laajentumisasioista Barroson komissiossa vuosina 2004–2009 ja talous- ja raha-asioista 2010–2014. Jälkimmäisellä kaudella hän oli myös Euroopan komission varapuheenjohtaja.
Rehnin mukaan metsiä tarkasteltiin vielä hänen komissioaikanaan ympäristöpolitiikan, maa- ja metsätalouspolitiikan sekä teollisuuspolitiikan näkökulmasta.
”Tämä vastasi kestävän kehityksen periaatetta, jossa ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet pyritään sovittamaan yhteen”, Rehn toteaa Audiomedialle.
Rehnin ratkaisuehdotus on Euroopan unionin perussopimuksiin lisättävä erillinen metsäartikla. Hän aloitti keskustelun metsäartiklasta maaliskuussa julkaisemalla mielipidekirjoituksen Maaseudun Tulevaisuudessa yhdessä Euroopan unionin neuvoston pääjohtajana toimineen Reijo Kemppisen kanssa.
Strateginen resurssi Euroopalle
Metsien merkitys taloudelle, teollisuudelle, energiajärjestelmille ja alueelliselle kehitykselle on Rehnin mukaan jäänyt liian vähälle huomiolle.
”Metsiä pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti strategisena resurssina. Metsäartikla mahdollistaisi sen, että metsien eri merkitykset ja näkökulmat huomioitaisiin tasapainoisemmin”, Rehn sanoo.
Hän painottaa, ettei tarkoita metsäartiklaa välineeksi kansallisen päätösvallan purkamiseen tai uuden keskitetyn EU-metsäpolitiikan rakentamiseen. Hän ajattelee artiklan luovan selkeän kehyksen, jossa metsät tunnustetaan omana strategisena kokonaisuutenaan.
”Metsäartikla tarkoittaisi sitä, että metsät otettaisiin EU:n päätösten valmistelussa kokonaisvaltaisesti huomioon. Niitä tarkasteltaisiin strategisena resurssina, jossa talouden, teollisuuden ja ympäristön näkökulmat sovitetaan yhteen tasapainoisella tavalla”, hän sanoo.
”Keskustelu metsäpolitiikan päivittämisestä on ajankohtainen myös siksi, että EU:n laajentuminen ja toimintakyvyn kehittäminen johtavat todennäköisesti tulevina vuosina perussopimusten avaamiseen. Jos sopimuksia joka tapauksessa muutetaan, metsäkysymys pitäisi nostaa samassa yhteydessä pöydälle.”
Rehn korostaa, ettei metsäkeskustelua voida irrottaa Euroopan kilpailukyvyn turvaamisesta.
”Euroopan unionissa käydään parhaillaan laajaa keskustelua teollisen kilpailukyvyn heikkenemisestä suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Suomen näkökulmasta metsätalous ja metsäteollisuus ovat osa ratkaisua, eivät ongelmaa”, Euroopan metsäisintä maata edustava Rehn sanoo.
Ilmastopolitiikka tarvitsee muutakin kuin nieluja
Rehn nostaa esiin erityisesti ilmastopolitiikan EU-politiikan alana, joka on vaikuttanut metsien käyttöön ja rooleihin. Hän korostaa, että ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on fossiilisten polttoaineiden käytössä. Hän suhtautuu varauksella politiikkaan, jossa ilmastotavoitteiden saavuttaminen nojaa ennen kaikkea hakkuumäärien rajoittamiseen.
Rehn nostaa esiin fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen puupohjaisilla. Tämä substituutiovaikutus jää hänen mukaansa usein hiilinielukeskustelun varjoon.
”Kun puuta käytetään rakentamisessa, tekstiileissä, kemianteollisuudessa tai energiantuotannossa, sillä voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita ja vähentää päästöjä muualla taloudessa. Tämä näkökulma on EU-keskustelussa jäänyt taka-alalle.”
Rehnin mukaan Euroopan olisi syytä tarkastella metsiä samalla vakavuudella kuin se tarkastelee kriittisiä mineraaleja, energiaa tai teknologista osaamista.
”Metsät ovat strateginen ja kriittinen resurssi. Ne vahvistavat Euroopan taloudellista ja yhteiskunnallista iskunkestävyyttä, tarjoavat uusiutuvia raaka-aineita ja tukevat alueellista kehitystä”, Rehn sanoo.
”Tämä liittyy keskusteluun Euroopan strategisesta autonomiasta. Kun EU pyrkii vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja tuontiraaka-aineista, puupohjaisten materiaalien merkitys voi kasvaa huomattavasti. Samalla metsät tarjoavat mahdollisuuden rakentaa eurooppalaista biotaloutta omien luonnonvarojen varaan.”