Katso, mikä muuttuu metsäalalla: Tässä on teollisuuden uusi ohjelma luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi

Metsänhoito

Lahopuu on keskeisessä roolissa tiekartan tavoitteiden saavuttamisessa. Sen syntyminen vaatii luonnonhoitotoimia. Lahopuu on elintärkeää monille uhanalaisille lajeille. Kuva: Erkki Oksanen
Luonnonhoitotoimilla voidaan lisätä lahopuuta talousmetsissä. Se on elintärkeää monille uhanalaisille lajeille. Kuva: Erkki Oksanen

Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry julkaisivat tiekartan Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Suomen talousmetsissä tehdään jo nyt luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimia, mutta niiden toteuttamista koko puunhankinnan ketjussa tulee parantaa. Johtopäätös liittyy puuta jalostavan teollisuuden uuteen monimuotoisuustiekarttaan, jonka Metsäteollisuus ry. ja Sahateollisuus ry. julkaisivat 12. syyskuuta.

Karoliina Niemi, Metsäteolliisuus ry.
Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry.

”Tiekartan taustalla oleva laaja tutkimushanke osoittaa, että teemme jo nyt oikeita asioita, kun toteutamme talousmetsissä monimuotoisuustoimia. Niistä ei ole syytä luopua. Sen sijaan on tärkeää valtavirtaistaa toimet siten, että niitä todella tehdään laajasti kautta koko metsätalouden ja puunhankinnan ketjun”, sanovat Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi ja Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen sähköpostitse.Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on kaikkien yhteinen asia. Tavoite lähtee ylimmästä johdosta ja kulkee läpi koko organisaation.

”Tämä edellyttää motivaatiota, osaamista ja sitoutumista, joita kaikkia tulee vahvistaa”, Niemi ja Kostilainen sanovat.

5+5 toimea

Nyt julkistetusta, 20-sivuisesta ohjelmasta löytyy viisi käytännön toimea ja viisi näitä tukevaa toimea. Kriteereinä käytettiin Niemen ja Kostilaisen mukaan tutkimukseen perustuvaa vaikuttavuutta sekä sitä, että toimenpiteet ovat toteutettavissa käytännössä.

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen, Sahateollisuus
Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen, Sahateollisuus

”Luonnonhoidon vaikuttavuudessa on vielä kehittämisen varaa. Ja luontotoimien laatuun on syytä kiinnittää huomiota. Tähän tarvitaan tietoa sekä uusien ohjeiden laatimista ja jatkuvaa päivittämistä”, Niemi ja Kostilainen toteavat.

Ensimmäiset viisi toimea tavoittelevat metsien monimuotoisuuden kannalta keskeisten elinympäristöjen ja rakennepiirteiden vahvistamista. Metsien rakennepiirteillä tarkoitetaan sitä, miten monipuolisesti metsissä on lajien tarvitsemia resursseja, kuten erilaisia ja eri ikäisiä puita ja lahopuuta. Ohjelman ytimessä ovat lahopuun lisääminen, arvokkaiden luontokohteiden turvaaminen sekä lehtipuuston lisääminen.

Tiekartan toimenpiteet:

  1. Monipuolistetaan puulajisuhteita lisäämällä lehtipuiden osuutta ja harvinaisempien lehtipuiden määrää.
  2. Varmistetaan lajiston kannalta riittävät lahopuuresurssit. Lisätään runkolahopuun määrää ja monimuotoisuutta.
  3. Turvataan arvokkaat elinympäristöt metsätaloustoimien yhteydessä ja edistetään vapaaehtoista suojelua.
  4. Tunnistetaan talousmetsien lehdot ja paahdeympäristöt ja lisätään niiden monimuotoisuusarvoja hoitotoimenpiteillä.
  5. Lisätään paloelinympäristöjä toteuttamalla kulotuksia ja luonnonhoidollisia polttoja.

”Haluamme aivan erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että lehdot ja paahderinteet sekä paloelinympäristöt saavat tarvitsemansa huomion. Omien toimiemme lisäksi esitämme kansallista lehto-ohjelmaa sekä paahdeympäristöohjelmaa”, Niemi ja Kostilainen korostavat.

Otteita toimista, jotka tukevat ohjelman toimeenpanoa:

  1. Vahvistetaan henkilöstön monimuotoisuuteen liittyvää osaamista koko metsäalalla
  2. Yhteistyön luominen ja keskustelukulttuurin parantaminen metsäalalla ja kansalaisjärjestöjen kanssa
  3. Teknologiaan panostaminen kaukokartoituksessa, metsäkoneiden tekniikassa ja luontotiedon mittaamisessa.
  4. Tiedon ja monitieteisen tutkimuksen kehittäminen ja käytännön soveltaminen

Motivaation vahvistaminen monimuotoisuuden merkityksestä sekä itseisarvona että metsätalouden kannattavuuden varmistajana

Tiekartan päätelmät perustuvat laajan tutkimushankkeeseen, jossa on ollut mukana Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Metsäteho Oy:n, Paikkatietokeskuksen ja Tapio Palvelut Oy:n asiantuntijoita.

Niemi ja Kostilainen muistuttavat, että luonnon tilaa voidaan seurata luotettavasti vain mitatun tiedon avulla.

”Tietoa sekä käytännön seurannan että tutkimuksen kautta tarvitaan lisää. Haluamme mitata tekemistä ja tuloksia. Tähän tarvitaan sekä toimijoiden keräämää tietoa, että valtakunnallisia seurantoja ja inventointeja. Tiedon pitää olla kaikkien saatavilla helposti yhdessä paikassa, mihin esitämme kansallisen luontotietokeskuksen perustamista”, Niemi ja Kostilainen sanovat.

Katso koko Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta (pdf)

Lue lisää: Uhanalaisten lahottajasienten istutuksessa onnistumisia – lupaava keino lisätä monimuotoisuutta

Lue lisää: Viisi faktaa mustikasta – metsämarja on superruokaa mutta myös monimuotoisuuden mittari

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

2 kommenttia

  • Hyödyllinen, sisältää tutkittua tietoa nykytilanteesta sekä tietoa tulevaisuuden ajatustavasta. Mennään luonnon ehdoilla, niin saamme parhaan lopputuloksen pitkällä aikajänteellä.

  • Todella tervetullutta ja oikeansuuntaista kehitystä, hyödyllinen ohjelma! Etenkin skenaario 3. Kävin lukemassa tiekarttaa, valitettavasti siinä eri skenaarioissa monimuotoisuustoimet vaikutti monimuotoisuuden turvaamisen osalta riittämättömiltä esim.lahopuun määrän osalta. Tarvittaisiin voimakkaampia toimia joillekin aloille, esim.lahopuuta yli 20cm runkoja vähintään 20 m3/ha vähintään 20 ha yhtenäisellä alalla… Toinen juttu mitä mietin on se, että mitenkähän hyvin toimenpiteet saadaan vietyä käytännön metsänhoitoon? Omat kokemukset tässä viime vuosikymmeniltä on, että vaikka metsänomistaja on toivonut jätettävän enemmän lehtipuuta, niin eipä ole taimikon harvennuksen jälkeen koivuja ‘hoidetulla’ alalla paljon näkynyt. Eli lähtötilanne monimuotoisuuden huomioinnissa on niin heikko, että pienet kurssimuutokset ei auta. Pientä valonpilkahdusta viime aikoina on tuonut useat julkiset metsänomistajat, esim.seurakunnat tai kunnat/kaupungit, jotka ovat päättäneet korostaa monimuotoisuuden lisäämistä omistamiensa metsien hoidossa. Tietysti tämä vähentää hakkuumääriä, mutta jos haluamme että toimilla on oikeasti jotain vaikutusta yhteen aikamme suurimmista haasteista eli luontokatoon, kulutusta (puunkin) on vain vähennettävä. Emme voi jatkaa tähänastisella tuholinjalla. Vai kumpi on tärkeämpää pidemmällä aikajänteellä: Talous ja ympäristötuho vai planeetan säilyminen elinkelpoisena?

Kirjoita kommentti