Monimuotoinen luonto omassa kodissa on mahtava asia, sanoo Carita Lindstedt-Kareksela Helsingin yliopistosta.
Monessa kodissa kyläilee jouluna pukki ja sukulaisia, mutta eniten vieraita saapuu sisälle kannetun joulukuusen mukana. Helsingin yliopiston metsäentomologian apulaisprofessori, akatemiatutkija Carita Lindstedt-Karekselan mukaan joulukuusessa voi elää jopa tuhansia eliöitä.
Metsäentomologia on tieteenala, joka tutkii metsässä eläviä hyönteisiä.
Joulukuusen mukana sisään tulevista eliölajeista puhuttaessa ensimmäisenä Lindstedt-Kareksela mainitsee nuoressa kuusessa talvehtivat pienet hämähäkit. Ne voivat aktivoitua huoneenlämmössä ”hyvinkin nopeasti”.
Kuusesta voi löytyä neulasissa, rungossa tai kävyissä talvehtivia hyönteisiä, kuten kuusineulasmittari (Thera variata). Se on melko yleinen laji, joka talvehtii toukkana neulasten välissä.
Oksistossa voi talvehtia myös kuusineulasmittaria harvinaisempi kuusikarvajalka (Calliteara abietis) yöperhonen. Sitä esiintyy lähinnä Suomen eteläosissa.
Kuusen silmujen tyveltä voi löytyä isohavukirvojen (Sacchiphantes abietis) nymfejä eli poikasmuotoja. Jos joulukuusi on jo sen ikäinen, että siinä on käpyjä, kävyistä voi pöllähtää esimerkiksi käpykääriäinen (Dioryctria abietella).
”Kuusen pinnalla elää lisäksi monenlaisia mikrobeja, kuten sieniä ja bakteereja, joista osasta on voinut olla kuuselle jopa hyötyä esimerkiksi sen puolustautuessa taudinaiheuttajia tai kuusta syöviä hyönteisiä vastaan”, Lindstedt-Kareksela sanoo.
Joidenkin eliöiden olemassaolo näkyy ulospäin kuusesta.
”Kuusella kasvavista sienistä voi ihmissilmällä havaita esimerkiksi ruostesieniä, jotka värjäävät neulaset oranssiksi. Vanhemmissa kuusissa voi kasvaa erilaisia jäkäläkasvustoja, joissa viihtyvät erilaiset punkit, hämähäkit, hyppyhäntäiset, ripsiäiset ja jäytiäiset.”
Hyönteiset voivat kuoriutua sisällä
Herääkö joulukuusi eloon kesken pyhien? Lindstedt-Karekselan mukaan lepovaiheen eli diapaussin loppuminen on hyönteisillä usein monimutkainen prosessi. Hyönteisten munat eivät välttämättä kuoriudu huoneenlämmössä, jos laji herää vasta päivän pidetessä.
Välillä kuitenkin kuusessa munana tai toukkana talvehtivat hyönteiset voivat kuoriutua sisällä, mikäli alkutalvesta on ollut riittävän kylmää.
Kuusen mukana pirttiin saattaa tulla myös kalmistoa.
Kuusen neulasten välistä voi löytyä suurennuslasilla tarkasteltuna kuolleita hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita tiaiset kuten hömötiainen ovat varastoineet sinne talven varalle.
”Kuusen neulasten välistä voi löytyä suurennuslasilla tarkasteltuna kuolleita hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita tiaiset kuten hömötiainen ovat varastoineet sinne talven varalle”, Lindstedt-Kareksela sanoo.
”Myös esimerkiksi oraville kuuset ovat tärkeitä ravintopuita, mutta oravia harvemmin kulkeutuu kuusen mukana sisälle asti”, Lindstedt-Kareksela kertoo.
Eliöille sisätiloihin joutuminen ei ole hyvä asia. Kesken talvehtimisen sisällä heränneelle hyönteiselle tai hämähäkille ei olohuoneessa tai muissa sisätiloissa ole riittävästi ravintoa eikä sopivaa elinympäristöä jatkaa sukua.
Luonnon monimuotoisuus heijastuu eliömäärään
Lindstedt-Karekselan mukaan joulukuusessa elävien eliöiden yhteismäärä voi hyönteisten ja hämähäkkieläinten osalta vaihdella kymmenien tai tuhansien välillä riippuen siitä, missä kuusi on kasvanut ja minkä ikäinen ja kokoinen se on.
”Jos mukaan haluaa laskea myös mikrobit, kasvaa määrä tietenkin merkittävästi. Jokainen voi tietysti inventoida oman joulukuusensa neulanen neulaselta suurennuslasin kanssa. Se voisi olla oikein rentouttava koko perheen lomaprojekti”, Lindstedt-Kareksela ehdottaa.
Viljelty kuusi metsäkuusta köyhempi
Lindstedt-Karekselan mukaan metsästä kaadetussa kuusessa on enemmän eliöitä kuin viljellyssä kuusessa. Eliömäärä juontuu luonnon monimuotoisuudesta. Siihen vaikuttavat metsän talouskäytön määrä, ikärakenne, lahopuun määrä ja -jatkumo, metsäalueen koko ja yhteys toisiin metsiin. Myös käpyjen määrällä on merkitystä.
Monimuotoinen luonto ja sen tarkastelu omassa kodissa tai kodin ulkopuolella on mahtava asia, eikä mistään suomalaisen metsäkuusen mukana tulleesta eliöstä ole ihmiselle haittaa.
Monimuotoisemmassa metsässä on myös enemmän ravintoa ja elinympäristöjä hyönteisten saalistajille ja loisille, joita molempia löytyy useampaa eri lajia. Monipuolisuus estää myös metsätuhoja.
”Metsäpuiden tuholaiset hyödyntävät usein tiettyjä puulajeja, tietyn ikäisenä. Yhtä, tietynikäistä puulajia edustavat viljelmät voivat olla helpompi kohde sen kohderyhmän tuholaiselle verrattuna monipuolisempaan metsään”, Lindstedt-Kareksela sanoo.
Mistään joulukuusen mukana kulkevasta eliöstä ei tarvitse olla huolissaan.
”Monimuotoinen luonto ja sen tarkastelu omassa kodissa tai kodin ulkopuolella on mahtava asia, eikä mistään suomalaisen metsäkuusen mukana tulleesta eliöstä ole ihmiselle haittaa”, Lindstedt-Kareksela sanoo.
Yksi kommentti “Joulukuusen mukana kotiisi voi saapua tuhansia eliöitä – jotkut niistä lähtevät mönkimään huoneenlämmössä”
/ Jouko Lahti
Voi miten hyvä ja ajankohtainen kirjoitus taas.
Hyvää joulua!