Ilmastoguru Petteri Taalas: Globaalin metsäpolitiikan suurin haaste on pysäyttää sademetsien tuhoaminen

22.8.2019 / Artikkeli
Trooppisilla alueilla metsää ei uudisteta. Kuvassa Borneon sademetsää on raivattu palmuöljyplantaasin tieltä. Kuva: Shutterstock
Trooppisilla alueilla metsää ei tavallisesti uudisteta. Kuvassa Borneon sademetsää on raivattu palmuöljyplantaasin tieltä. Kuva: Shutterstock

YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas toivoo faktoja ja realismia ilmastokeskusteluun – ylilyönnit satavat populistien laariin.

Pääsihteeri Petteri Taalas pitää Suomessa käytävää ilmastokeskustelua uniikkina koko maailmassa.

”Meillä puhutaan etupäässä metsistä ja niiden nielujen kasvattamisesta, kun ilmastonmuutoksen ongelman ydin on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Ongelma ratkeaa vain fossiilisista luopumalla, eikä hiilinielujen tehostamisella”, sanoo Taalas.

Taalaksen mukaan nyt luodaan kuvaa, että metsien hakkuiden vähentämisellä saadaan ilmastonmuutos kuriin, vaikka sillä lakaistaan pääongelma eli fossiilisten käyttö maton alle.

”Metsiin näyttää Suomessa liittyvän niin paljon intohimoja, että ilmastokysymys on saanut esiin erityisesti metsien monimuotoisuutta korostavat tahot.”

"Ilmastonmuutosta voidaan torjua myös metsityksellä, mutta sillä ei kyetä kompensoimaan fossiilipäästöjä", Petteri Taalas toteaa. Kuva: Markku Laukkanen
”Ilmastonmuutosta voidaan torjua myös metsityksellä, mutta sillä ei kyetä kompensoimaan fossiilipäästöjä”, Petteri Taalas toteaa. Kuva: Markku Laukkanen

Taalas muistuttaa, että jos Suomessa vähennetään hakkuita ja metsäteollisuuden tuotantoa, puun hankinta ja käyttö voivat siirtyä sellaisiin maihin, joissa metsätalous ei todennäköisesti ole ympäristön kannalta yhtä kestävää kuin Suomessa. Taalaksen mukaan metsätalous onkin parempi pitää Suomessa kuin antaa valua sen maihin, joissa metsien kestävyydestä ja ympäristötekijöistä ei välitetä vastaavassa määrin.

”Kansainvälisesti vertailtuna Suomen metsätalous on useilla kriteereillä mitattuna kestävää. Tämä on seurausta siitä, että metsillä on suuri talousarvo Suomelle ja niitä on hoidettu kestävästi.”

Nielujen kasvattamisen suurin hyöty saadaan vähämetsäisissä maissa

”Globaalin metsäpolitiikan suurin haaste on pysäyttää sademetsien tuhoaminen”, Taalas toteaa. ”Sademetsäalueilla ei uudisteta metsää, vaan maapohja tulee muuhun käyttöön.”

Metsien nielujen kasvattamisella saadaan Taalaksen mukaan aikaan eniten niillä alueilla, missä on lähtökohtaisesti vähän metsää sekä lopettamalla trooppisten metsien hävittäminen.

Hyvillä metsänhoidon käytännöillä voidaan tehostaa hiilensidontaa ja esimerkiksi torjua metsäpaloja. Taalas viittaa Kanadan viime vuoden vanhojen metsien metsäpaloihin, jotka tuottivat yhtä paljon hiilidioksidia kuin maan kaikki muut päästöt yhteensä.

Taalas arvioi, että ilmastomuutoksen pysäyttämiseen tarvittavat toimet tarvitsevat kansalaisten hyväksynnän. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Ranskan keltaliiviliike nousi siksi, että polttoaineiden hintoja oltiin nostamassa ilmastoperustein. Muun muassa Kiinalle, Saksalle ja Puolalle esimerkiksi kivihiilestä luopuminen ei ole mahdollista hetkessä, sillä sen käytöllä on suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys.

”Nämä realiteetit on hyvä muistaa, kun ilmastomuutoksen vastaisia päätöksiä vaaditaan heti. Jos kansalaisia koskevissa asioissa edetään hyvin nopeasti, päättäjien on varauduttava vastareaktioihin”, Taalas sanoo.

”Keskeistä on etsiä yleisesti hyväksyttäviä ja taloudellisesti houkuttelevia keinoja, kuten autovero tai maalämpö ja aurinkoenergia. Ei-hyväksyttävät keinot voivat johtaa vaikkapa populististen liikkeiden suosion kasvuun.”

Metsityksellä ei kyetä kompensoimaan fossiilipäästöjä

Suomessa isoja ilmastokysymyksiä ovat Taalaksen mukaan kivihiilen käytöstä luopuminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen. Helsingin kivihiilen käytöstä puhutaan kuitenkin vähemmän kuin metsien nieluvaikutuksesta.

Hän mainitsee myös ihmisten syyllistämisen lentämisestä, vaikka laivaliikenne tuottaa kolme kertaa enemmän päästöjä. Isossa kuvassa tulisikin hänen mukaansa erottaa vaikutuksiltaan isot ja pienet asiat toisistaan.

Globaaliin ongelmaan tulee Taalaksen mukaan hakea globaaleja ratkaisuja. Suomen tulee ilmastopolitiikassa Taalaksen mukaan vaikuttaa ulkopolitiikan keinoin suuriin maihin ja kansainvälisissä organisaatioissa.

”Suomella on parhaillaan vaikuttajan rooli EU:n puheenjohtajamaana. Lisäksi voimme vaikuttaa kehityspolitiikan keinoin ja YK:n kautta. Esimerkiksi vähäpäästöisessä teknologiassa ja metsityshankkeissa meillä on merkittävää osaamista.”

Suomen omat toimet ilmastonmuutoksen torjunnassa on hyvä suhteuttaa koko maailman viitekehykseen: emme ratkaise ongelmaa pelkästään omin toimin. Taalaksen johtamalla Maailman ilmatieteen järjestöllä on vajaat 400 hiilenmittausasemaa eri puolilla maailmaa. Niissä seurataan hiilen kiertoa ja sen pitoisuutta ilmakehässä sekä sen sitoutumista biosfääriin ja meriin.

”Fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen on se ydinasia, mihin päättäjien pitää keskittyä globaalisti. Ilmastonmuutosta voidaan torjua myös metsityksellä, mutta sillä ei kyetä kompensoimaan fossiilipäästöjä, jos energian käytössä ei siirrytä päästöttömiin ratkaisuihin.”

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta.

Markku Laukkanen

Kirjoita kommentti