Huoltovarmuusmetsät puhuttavat – Metsäkeskus ja Metsähallitus raottavat kulissien takaisia keskusteluja
Huoltovarmuuskeskus esitti Metsäpäivillä tuoreen ajatuksen huoltovarmuusmetsistä Suomessa.
Huoltovarmuusmetsissä on todennäköisimmin kyse metsäenergian saatavuuden turvaamisesta kriisissä, arvioivat Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula ja Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini.
Aihe nousi keskusteluun, kun Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Janne Känkänen otti huoltovarmuusmetsät esille Suomen Metsäyhdistyksen järjestämillä Metsäpäivillä viime viikolla.
”Keskeinen kysymys siinä (huoltovarmuusmetsissä) on tietenkin viive, ennen kuin puu olisi energialaitoksella poltettavissa”, Känkänen sanoi.
Avaus huoltovarmuusmetsistä on metsäalalla tuore. Känkänen ei yksilöinyt tarkemmin, millaisia, kenen omistamia tai missä päin Suomea sijaitsevia metsiä hän on ajatellut huoltovarmuusmetsiksi.
Puuenergian saatavuus nousi Suomessa huolenaiheeksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta, jolloin sen tuonti Venäjältä Suomeen seisahtui. Suomessa viime vuonna käytetyistä puupolttoaineista venäläistä alkuperää oli 13 prosenttia.
”Valtion mailla ei kirkkoja rakenneta”
Huoltovarmuusmetsistä puhuttaessa moni pää saattoi kääntyä valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen suuntaan. Jussi Kumpula kääntää päänsä edelleen yksityisin metsänomistajiin, joita on Suomessa yli 600 000.
”Ratkaisevassa asemassa ovat ne yksityismetsänomistajat, joiden metsät ovat lähellä asutuskeskuksia, missä energiantuotantoa tapahtuu”, Kumpula sanoo.
Metsähallitus ei ole neuvotellut huoltovarmuusmetsistä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa, mutta Kumpula sanoo käyneensä lyhyen keskustelun Janne Känkäsen kanssa Metsäpäivien avajaisissa.
”Känkäsen kanssa vaihdoimme muutaman sanan tilaisuuden jälkeen. Sanoin, että jos on tarvetta, asiantuntemuksemme on Huoltovarmuuskeskuksen käytössä. Sanoin myös, että tiedämme, minne päin hakkuita on menossa, mutta valtion maiden avulla ei kirkkoja rakenneta”, Kumpula kertoo.
Kumpula sanoi kertoneensa Känkäselle, että Suomessa korjattavan ainespuun määrästä Metsähallituksen osuus on noin kahdeksan prosenttia ja vielä pienempi on sen osuus energiapuusta. Valtion metsät ovat karuja ja mäntyvaltaisia, ja ne sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa asutus on harvaa.
”Metsätähdettä ei kovin paljon yli sata kilometriä kannata kuljettaa. Jos energiapuuta otetaan nykyisillä hintasuhteilla kannattamattomilta kohteilta, niin jonkun täytyy maksaa siitä,”, Kumpula sanoo nyt Forest.fi:lle.
Myös luonnonhoito vähentää metsäenergian saatavuutta Suomessa.
”Meillä Metsähallituksessa energiapuun määrä puolittui muutama vuosi sitten, kun päätimme jättää lahopuut ja kuolleet puut metsään rikastuttamaan luonnon monimuotoisuutta. Ne otettiin aiemmin energiapuuksi”, Kumpula selvittää.
Ratkaisevassa asemassa ovat ne yksityismetsänomistajat, joiden metsät ovat lähellä asutuskeskuksia, missä energiantuotantoa tapahtuu.
Metsähallituksen metsissä jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuus uudistusluontoisista hakkuista on 25 prosenttia. Sekin vähentää metsähakkeen määrää, koska kohteilta ei korjata hakkuutähteitä energiaksi.
Kumpulan mukaan ”energiametsistä” puhuminen voi ylipäätään johtaa sivuraiteelle.
”Meillä ei ole metsää, josta tulisi pelkästään energiapuuta. Sieltä saadaan tukkia, kuitua, hakkuutähteitä tai riukupuuta, joka ei muuten kelpaa sellutehtaalle tai sahoille. Kumpula sanoo.
Metsäkeskus: Olemme olleet puheissa
Metsäkeskus on lain mukaan pyynnöstä velvollinen antamaan virka-apua poikkeusoloissa. Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini sanoo, että Metsäkeskus on ollut puheissa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa, mutta ei ole varsinaisesti neuvotellut huoltovarmuusmetsistä.
Einin mukaan HVK ja Metsäkeskus käyvät läpi nykyiset metsiin liittyvät järjestelyt ja lainsäädännön.
”Jos todetaan, että meillä on jokin aukko, niin voisimme alkaa tarkentaa, mitä huoltovarmuusmetsillä tarkoitetaan”, Eini sanoo.
Einin mukaan metsävaratietoja voidaan käyttää ja käytetäänkin jo etsittäessä sopivia kohteita energiapuun korjuuseen. Metsävaratietoja voidaan myös hyödyntää muun muassa metsäpalojen torjunnassa.
Jussi Kumpula ottaa esille velvoitevarastoinnin, jollainen koskee esimerkiksi öljyä ja muita tuontienergian lähteitä. Tällöin puuterminaalit olisivat energiahuollossa avainasemassa, koska puu lahoaa ulkona. Samaa mieltä on myös Ari Eini.
”Jos on todella sellainen kriisi, jossa huoltovarmuusasioista puhutaan, niin energiapuuterminaalit ovat nousseet esille. Niistä ollaan kiinnostuneita maakunnissa”, Eini toteaa.
