Metsänhoitotieteen professori: Huoltovarmuuden turvaaminen ohittaa ilmastotavoitteet – tuontipuu ei saa olla viherpesua
Ensi talvena on turvattava kotimaisen ruoan ja energian riittävyys, jolloin kotien lämmitys menee lyhyen aikavälin ilmastotavoitteiden ohitse, toteaa metsänhoitotieteen professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Heli Peltola.
Kun muu Eurooppa miettii kuumeisesti ratkaisua ehtyneeseen kaasun tuontiin Venäjältä, metsäisessä pohjolassa energiakeskustelu keskittyy puuhun.
Metsänhoitotieteen professori ja Ilmastopaneelin jäsen Heli Peltola muistuttaa, että Venäjältä on tuotu Suomeen miljoonia kuutiometrejä raakapuuta, joka on tuonnin tyrehdyttyä korvattava kotimaasta tai muualta Euroopasta saatavalla puulla.
Suomen energiatuotannosta kolmannes perustuu puuhun. Siitä valtaosa on metsäteollisuuden sivutuotteita kuten mustalipeää tai sahanpurua.
Suoraan metsistä puuta tulee energiakäyttöön taimikonhoidosta, harvennushakkuilta ja päätehakkuilta. Energiapuu on pieniläpimittaista puuta ja oksia, jotka ovat liian pientä edes sellun tuotantoon. Tämän metsähakkeen osuus puuenergiasta on alle viidennes, ja venäläisen hakkeen osuus siitä on ollut noin viidenneksen.
Suomalaisia metsänomistajia on jo pitkään kannustettu rahoitustuella hoitamaan nuorten metsien hoitorästejä. Samalla voidaan myöntää tukea harvennetun pienpuun keräämiseen energiakäyttöön.
”Tässä tilanteessa on kyettävä vastaamaan puuraaka-aineen lisääntyvään kysyntään energiatuotannossa. Energiapuun tuki on nyt perusteltua sekä Suomen huoltovarmuuden että metsien tulevan kasvun ja kasvukunnon turvaamiseksi”, Peltola toteaa Audiomedian haastattelussa.
Peltolan keskeisiä tutkimuskohteita ovat metsien hoidon vaikutukset metsien hiilensidontaan, kasvuun ja puuntuotantoon sekä metsätuhoriskien hallintaan. Hän tutkii myös, miten metsien hoitoa tulisi sopeuttaa muuttuvassa ilmastossa ja mikä on metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Tuontipuun pitää olla yhtä kestävästi tuotettua
Puuenergian käyttö kytkeytyy vahvasti ilmastokeskusteluun, joka myös on Suomessa metsävoittoista. Kun maa-alasta 75 prosenttia on metsää, se luonnollisesti on maan tärkein hiilinielu.
Suomessa on tuudittauduttu Peltolan mukaan siihen ajatukseen, että maankäyttösektoriin kuuluvien metsien hiilinielut kompensoivat pitkälti päästökaupan ulkopuolisten alojen päästöt. Tämä lisää paineita metsien hakkuiden vähentämiseen.
Peltola muistuttaa Audiomedian haastattelussa, että jos päästökaupan ulkopuolinen taakanjakosektori ei kykene nopeasti vähentämään päästöjään, odotukset kohdistuvat maankäyttösektoriin ja nielujen merkittävään kasvattamiseen metsissä.
Ilmasto- ja monimuotoisuussyistä hakkuumäärien kestäviin rajoihin kohdistuu paineita sekä kotimaasta että Euroopan uniosta. Myös keskustelu metsien käytöstä on yhä polarisoituneempaa.
”Ilmastonmuutos on globaali haaste. Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa ilmastosyistä, ja tätä vähennystä kompensoitaisiin puun tuonnilla ulkomailta, se on viherpesua”, muistuttaa Peltola.
”Tuontipuun käytön lisääminen vähentää päästöoikeuksien ostotarvetta Suomessa, koska kotimaan metsien nielut olisivat suuremmat alhaisemmilla hakkuutasoilla. Toisaalta metsien lisähakkuiden aiheuttamat päästöt lisääntyvät vastaavasti muualla. Tuontipuun pitäisi olla myös yhtä kestävästi tuotettua muualla.”
Fossiilisia raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla
Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä noin 104 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Pitkällä aikavälillä Suomen metsävarojen ja hiilinielujen kasvattaminen nykyisestä edellyttäisi Peltolan mukaan sitä, että vuotuinen runkopuun hakkuumäärä olisi noin 70 miljoonan kuutiometrin paikkeilla.
”Lyhyellä aikavälillä pitäisi pystyä yhtä aikaa sekä turvaamaan metsäteollisuuden puuhuolto että lisäämään metsävaroja ja sen kautta myös metsien hiilinieluja”, Peltola toteaa.
Metsien hiilinieluja voidaan Peltolan mukaan lisätä tehostamalla metsien hiilensidontaa ja kasvua metsien hyvällä hoidolla ja lannoituksella, joka on hänen mukaansa nopein ja kustannustehokkain tapa lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa.
”Pääpainon ilmastonmuutoksen torjunnassa tulisi olla fossiilisten resurssien käytön nopeassa vähentämisessä”, Peltola kuitenkin muistuttaa.
”Samaan aikaan kun siirrymme pois fossiilisten resurssien käytöstä, on niitä korvattava uusiutuvilla. Pitkällä aikavälillä esimerkiksi puurakentamisella ja puupohjaisilla uusilla tekstiilituotteilla voi olla suuri merkitys fossiilisten resurssien korvaajana. Meidän pitää mahdollisimman paljon pyrkiä korvaamaan puun käytöllä fossiilisia resursseja, koska puu on uusiutuva luonnonvara”, Peltola sanoo.
