Asiantuntijan mukaan Suomen metsissä riittää raaka-ainetta energiantuotannon ja teollisuuden tarpeisiin, mutta ongelmaksi muodostuu energiapuun korjuu taloudellisesti kannattavalla tavalla.
”Huoltovarmuus on liipaisimella, ellei puuta saada liikkeelle”, varoittaa metsänhoitaja Kyösti Turkia, bioenergian ja biotalouden asiantuntija Suomen Metsäkeskuksesta.
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan heijastuu rajusti Suomen metsäsektoriin. Pyöreän havupuun tuonti Venäjältä Suomeen katkesi vientitulleihin jo ennen hyökkäystä. Energiantuotannossa kaukolämpölaitosten käyttämän venäläisen energiahakkeen tuonti tyssäsi kuin seinään.
Nyt hoidon tarpeessa olevat nuoret metsät nousevat avainasemaan energiapuun hankinnassa Suomessa. Yli puolet metsäenergiasta tulee nuoren metsän harvennuksilta korjattavasta pienpuusta.
”Hoitohakkuun tarpeessa olevissa nuorissa metsissä on iso energiareservi”, Turkia sanoo.
”Kysymys on siitä, kuinka korjuuta ja hankintaa saadaan liikkeelle kotimaan metsistä. Ja miten hakkuita saadaan suunnattua kiireellisiin harvennuspuukohteisiin, missä meillä on hakkuupotentiaalia tällä hetkellä paljon.”
Hoitorästejä runsaasti
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin mukaan Suomessa on viivästyneitä taimikonhoidon kohteita 800 000 hehtaarilla.
”Tästä 460 000 hehtaaria on sellaisissa metsissä, joissa hakkuu voi olla järkevää toteuttaa nimenomaan energiapuuharvennuksena. Hehtaareissa sitä on paljon, ja harvennusmetsissä riittää puuta”, Turkia toteaa.
Lisäksi Suomessa on 900 000 hehtaaria kiireellisiä ensiharvennuskohteita. Niistäkin on osa sellaisia metsiä, jossa energiapuuharvennus on järkevä vaihtoehto, vaikka ensiharvennuksesta saadaan myös kuitupuuta ja jopa pikkutukkia.
”Metsiä tulisi hoitaa tehokkaasti silloinkin, kun hoito on taimikkovaiheessa viivästynyt. Nuorten metsien hoitomenetelmien monipuolistamista ja korjuun kehittämistä tarvitaan. Jos haasteet ratkaistaan, meillä on raaka-ainetta.”
Metsäkeskuksen mukaan varhaishoito tulee tehdä enintään kolmen metrin pituisissa taimikoissa.
Varhaishoitoa tehtiin vuonna 2020 yksityisille metsänomistajille myönnetyllä Kemera-tuella lähes 42 000 hehtaaria, kun tavoite olisi lähes 70 000 hehtaaria vuodessa.
Energiapuukohteiden sijainti tiedetään
Viivästynyt taimikonhoito johtaa puuston riukuuntumiseen, eikä metsä kasva järeäksi tukkipuuksi. Metsäkeskuksen tuottamaan Metsävaratietoon on paikannettu kartalle kohteet, josta energiapuuta on saatavilla. Palvelu on kaikkien käytettävissä.
”Meillä on tiedossa metsänhoidon rästikohteiden ja mahdollisten energiapuukohteiden sijainti.”
Nyt on oikea aika hoitaa harvennusrästit kuntoon ja tehdä puukauppaa. Puukauppojen avulla saadaan pidettyä suomalaiset tehtaat käynnissä turvaamalla niiden puuhuoltoa.
Puun ostajat ja hankkijat voivat yhteystietojen luovutuspyynnöllä saada halutessaan tiedon, kuka ne omistaa. Tietojen luovutus perustuu metsätietolakiin.
Metsäomistajia harvennushakkuisiin on rohkaissut esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enso viime viikolla. Yhtiö korosti tiedotteessaan, että harvennuksilta kertyy erityisesti kuitupuuta.
”Nyt on oikea aika hoitaa harvennusrästit kuntoon ja tehdä puukauppaa. Puukauppojen avulla saadaan pidettyä suomalaiset tehtaat käynnissä turvaamalla niiden puuhuoltoa”, metsäjohtaja Janne Partanen Stora Ensosta sanoi tiedotteessa.
Kun metsä-, puutuote- ja sahateollisuus käyttävät paljon puuta, niin samalla syntyy puuenergiaan soveltuvia sivutuotteita, kuten mustalipeää.
”Teollisuuden sivutuotteina syntyy 60 prosenttia energiaksi käytettävistä kiinteistä puupolttoaineista. Suoraan metsästä on hankittava 40 prosenttia energiapuusta, joka on sitä kalleinta metsäenergiaa”, Turkia sanoo.
EU:n sääntely ohjaa kaskadiperiaatteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että puu käytetään ensin arvokkaampiin jalostustarkoituksiin ja vasta toissijaisesti energiaksi.
”Sääntely ohjaa siihen suuntaan, että metsänhoidon sivutuotteita käytetään energiaksi”, Turkia sanoo.
Logistiikkaketju kuntoon, paremmat tuet tarpeen
Turkian mukaan nuoren metsän hoito ja pienpuun korjuu on ollut markkinaehtoisesti haasteellista. Kustannukset ohjaavat sitä, mistä energiapuuta kannattaa korjata. Kannattavinta on korjata kuitupuuta, ja energiapuun hinta nousee yhtä aikaa kysynnän kanssa.
Turkian mielestä tilanteen parantamiseksi Kemera-tuen mahdollisen jatkon arviointi olisi tarpeen. Kemera-tuki ei kuitenkaan yksin riitä edistämään energiapuun hankintaa.
Turkian mukaan oleellista olisi laittaa kuntoon myös energiapuun logistiikkaketju. Lämpölaitosten yhteyteen tarvitaan bioterminaaleja raaka-aineen varastointia varten. Tarvetta on myös metsäkoneenkuljettajille, jotka taitavat nuorten metsien käsittelyn.
”Korjuutyön laatua pitää pystyä parantamaan, että metsänomistajat ovat tyytyväisiä. On helppo luetella haasteita, jotka liittyvät energiapuunhankinnan lisäämiseen, Turkia sanoo.
Turkia muistuttaa, että energiapuun arvoketjun täytyy olla kaikille toimijoille kannattavaa, myös korjuuyrittäjille. Korjuuyrittäjät kärsivät kalliista korjuukustannuksista ja heikosta kannattavuudesta samalla kun suoraan metsästä haettu energiapuu on lajissaan kalleinta.
Polttoaineiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa. Kevyen polttoöljyn hinta on parissa vuodessa kaksinkertaistunut ja diesel on kallistunut 70 prosenttia.
”Viime kädessä kaukolämpöenergian ostaja voi joutua maksamaan vähän enemmän huoltovarmuuden takaamisesta.”
Euroopan unionin vaateet nostavat puuenergian merkitystä
Miten EU:n mahdolliset uudet ympäristötavoitteet vaikuttavat tilanteeseen?
”Vallitsevassa kriisitilanteessa Suomen huoltovarmuus on noussut ilmastotavoitteiden rinnalle. Turpeen alasajo loivenee, jos ja kun aiotaan pitää asunnot lämpimänä. Tilanne on tullut äkkiä ja aiheuttaa epävarmuutta”, Turkia sanoo.
Turkia ennustaa, että metsälähtöisen puuenergian merkitys kasvaa EU:n energiatavoitteissa ja uusiutuvan energian osuus kasvaa Suomessa. Yli 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energia tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla.
Luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon ihan niin kuin muissakin metsänhakkuissa.
”Samaan aikaan EU:n taholta kohdistuu tiukentuvaa ohjausta ja sääntelyä metsien käyttöön. EU:n valmistelussa olevien kestävyysdirektiivien taustalla on huoli luontokadosta ja monimuotoisuuden heikkenemisestä.”
EU:n tulevien lainsäädäntöjen ja kestävyyskriteerien vaikutukset metsäenergian käyttömahdollisuuksiin tulevaisuudessa on Turkian mukaan tarpeen arvioida.
”Meillä (Suomella) ei ole vielä tarkkaa tietoa mitä kaikkea liittyy taksonomiaan, biodiversiteettistrategiaan ja kestävyyskriteereihin. Ne ovat kaikki muotoiluvaiheessa.”
Turkia muistuttaa, että ekologinen kestävyys pystytään turvaamaan myös energiapuunkorjuussa, kun toimitaan metsänhoitosuositusten ja metsäsertifiointijärjestelmien kriteerien mukaan.
”Luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon ihan niin kuin muissakin metsänhakkuissa.”
