Pitkälle jalostettujen uusien puutuotteiden tuotannon kaivattu lisäys vähentäisi merkittävästi metsäenergian määrää vuoteen 2040 mennessä. Vaje vastaa kolmesta viiteen Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa, arvioidaan Euroopan metsäinstituutin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen FutureForest2040-hankkeessa.
Korkeasti jalostettujen puupohjaisten tuotteiden tuotannon lisäys romahduttaisi puupohjaisen energiantuotannon Suomessa, ilmenee Euroopan metsäinstituutin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laskemasta kolmesta skenaariosta vuodelle 2040.
Skenaarioiden mukaan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon ja tehdasenergian osuuden oletettiin jäävän vuonna 2040 vain 5–13 prosenttiin.
Tällä hetkellä Suomen puuvirroista energiaksi päätyy noin puolet, kun teollisuuden sivuvirtojen ja jätepuun käyttö lasketaan mukaan.
Vuonna 2021 kaikesta energiankulutuksesta puupolttoaineiden osuus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 29,7 prosenttia.
Vaje vastaa kolmesta viiteen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan (1600 MW) tehoa.
”Noin radikaalissa muutoksessa uusi tuotanto on suoraan energiasta pois”, tutkija Janni Kunttu Euroopan metsäinstituutista sanoo.
Joukko eri ikäisiä asiantuntijoita, tutkijoita, päättäjiä, toimijoita ja opiskelijoita laativat vuonna 2019 järjestetyssä työpajassa kolme tulevaisuuden skenaariota Suomen metsäteollisuudelle. He työskentelivät metsäalalla mutta myös esimerkiksi muovi- ja energiateollisuudessa.
Puun jalostusarvo nousee
Sidosryhmien työpajassa luomille kolmelle metsäalan skenaariolle annettiin nimet Biodiversiteetti ja suunnitelmatalous, Kiertotalous yltäkylläisyyden säilyttäjänä ja Yhteenkuuluvuuden aikakausi. Skenaarioita yhdisti maailmanlaajuinen pula resursseista ja pyrkimys luopua fossiilisista polttoaineista.
Suomessa metsäteollisuuden ennustetaan kukoistavan myös vuonna 2040. Tuotevalikoima arvioitiin entistä monipuolisemmaksi, mikä syrjäyttäisi puun energiakäytön. Työpajan osallistujat kokivat puun liian arvokkaaksi raaka-aineeksi, jotta sitä kannattaisi hyödyntää energianlähteenä.
Tilalle nousisivat uudet, korkean arvonlisän tuotteet, erityisesti sellupohjaiset tekstiilit, biokemikaalit, sekoitekomposiitit ja rakentamisen nykyaikaiset ratkaisut.
Kehitys johtaisi puuenergian määrän romahtamiseen Janni Kuntun mukaan kahta kautta. Korkean jalostusasteen tuotteiden tekeminen vaatii myös energiaa, ja käytettävät raaka-aineet ovat pois itse energiantuotannosta.
Millä energia korvattaisiin? Kukaan ei osaa sanoa tällä hetkellä. Noin laajalle skaalalle ei ole vaihtoehtoa.
Uudet ratkaisut perustuvat metsäteollisuuden sivuvirtoihin, joiden avulla metsäteollisuus nykyisin pitkälti tuottaa energiaa yli oman tarpeensa. Vuoden 2040 skenaarioissa metsäteollisuus muuttuisi riippuvaiseksi ulkoisesta energiasta.
”Millä energia korvattaisiin? Kukaan ei osaa sanoa tällä hetkellä. Noin laajalle skaalalle ei ole vaihtoehtoa”, Kunttu sanoo.
Metsäteollisuuden kustannusten kasvu on miljardiluokkaa, mikä osaksi voidaan paikata arvokkaampien tuotteiden katteilla. Kilpailukyky maailmanmarkkinoilla voisi kuitenkin samalla heiketä, mikä vähentäisi tuotannon ja työpaikkojen määrää Suomessa.
Yksi skenaario toteutumassa
Janni Kuntun mukaan kolme vuotta sitten laadituista skenaarioista on alkanut eniten toteutua Biodiversiteetti ja suunnitelmatalous. Siinä ennakoitiin sodan uhkaa ja puutuotteiden tiukentuvaa sääntelyä EU:ssa. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta ja Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti toukokuussa, että metsäenergiaa ei lasketa mukaan kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön.
”Emme todellakaan odottaneet, että skenaarion piirteitä alkaisi tulla jo parin vuoden päästä esille”, Kunttu sanoo.
Emme todellakaan odottaneet, että skenaarion piirteitä alkaisi tulla jo parin vuoden päästä esille
Sodan uhkaa katsottiin nostavan lisääntyvä kulutus sekä uusiutuva tuotanto, jonka seurauksena fossiilisia raaka-aineita tuottavat valtiot menettävät asemiaan.
”Sen katsottiin alkavan kiristää välejä maailmalla. Resursseista taistelu ja jaottelu rikkaisiin ja köyhiin vaikuttaa epäsuorasti myös metsäteollisuuteen”, Kunttu sanoo
Skenaariossa ennakoidaan poliittista keskustelua puutuotteista.
”Alkaa olla viitteitä, että osaa puupohjaisista tuotteista ei automaattisesti pidettäisikään hiilineutraaleina. Näen sen mahdollisena tällä kehityksellä”, Kunttu toteaa.
Jalostusasteen nousu hyvä asia
Puun jalostusasteen nostamista Janni Kunttu pitää myönteisenä asiana. Se voi heijastua tulevaisuudessa myös kantohintoihin.
”Sen avulla voitaisiin rahoittaa biodiversiteetin tukemista ja energian hankintaa”, Kunttu sanoo.
Tarvitsemme sellaisia teknologisia ratkaisuja, ettei meidän tarvitsisi miettiä energiakysymystä, joka nousi kaikissa skenaarioissa esille.
Kunttu ei ole vailla toivoa. Kahdessakymmenessä vuodessa voidaan keksiä uusia, energiaa säästäviä ratkaisuja ja ottaa niitä käyttöön uusissa tuotantolaitoksissa. Asiat edistyvät, mutta kiire pysyy.
”Uusia energiaratkaisuja pitäisi alkaa kehittää hyvää vauhtia yhdessä muiden alojen kanssa. Tarvitsemme sellaisia teknologisia ratkaisuja, ettei meidän tarvitsisi miettiä energiakysymystä, joka nousi kaikissa skenaarioissa esille”, Kunttu toteaa.
FutureForest2040 – Suomen metsäalan rakenteelliset muutokset, sekä markkina- ja työllisyysnäkymät vuoteen 2040 -hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.
- Euroopan metsäinstituutin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen yhteinen FutureForest2040-hanke mallintaa metsäalan tulevaisuusnäkymiä vuoteen 2025 ja 2040.
- Hankkeessa pyritään tunnistamaan potentiaaliset, uudet metsäpohjaiset palvelut ja tuotteet sekä arvioidaan skenaarioiden vaikutuksia työllisyyteen ja Suomen kansantalouteen.
- Yksi päähavainnoista energian lisäksi on, että työvoiman tarve kasvaa metsäalalla. Uudenlainen tuotanto vaatii laitosinvestointeja logistiikkaa, tietotekniikkaa ja BtoB-ratkaisuja, joihin ei ole valmista koulutuspohjaa. Koulutusvastuu jäisi suurelta osin yrityksille.
2 kommenttia “EU ja sota Ukrainassa vauhdittavat hätkähdyttävää skenaariota metsäenergian tulevaisuudesta – tutkija: ”Emme todellakaan odottaneet””
/ Eero Hiltunen
Mielenkiintoinen mutta aika radikaali visio.
Mielestäni nämä seikat voivat hyvinkin loiventaa energiamuutosta:
* sellupohjaiset tekstiilit eivät käytä ligniiniä – energiantuotanto ei laske
* nestemäiset polttoaineet ovat pääosin vielä kaukana kaupallisista sovellutuksista
* onko havupuu jatkossa sittenkään niin niukka resurssi – jos/kun Venäjä joskus palaa maailmankauppaan niin puuta on yllin kyllin tarjolla…
/ Lauri Oinonen
Nyt on aika toimia lujasti Suomen metsien talouskäytön puolesta, koska kasvavat talousmetsämme ovat Pohjolan parasta hiilidioksidin sidontaa ja ennen kaikkea uusiutuvaan luonnonvaraan perustuvan kansantaloutemme paras mahdollistaja.
Mitä venäläiseen puuhun aikanaan tulee, kannattaa kysyä sen sertifiointien kestävyyttä, jos sertifiointeja edes lainkaan onkaan.