6 tekoa – näin hiilijalanjälkeä pienennetään metsäalalla

12.1.2023 / Artikkeli
Metsäteollisuuden hiilijalanjälki pienenee yritysvetoisesti. Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Listasimme kuusi tekoa, jotka pienentävät metsäteollisuuden hiilijalanjälkeä.

Hiilipäästöt laskevat 300 000 tonnia

UPM:n uusi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos Dörpenissä Saksassa vähentää vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä 300 000 tonnilla. Laitos vihittiin käyttöön loppusyksystä, ja se tuottaa energiaa tehtaalle ja syöttää ylijäämän sähköverkkoon. Voimala vakauttaa myös Saksan energiajärjestelmää omalta osaltaan.

Uusi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos Dörpenissä Saksassa vakauttaa osaltaan maan energiantuotantoa. Kuva: UPM

UPM:n tavoite on vähentää hiilidioksidipäästöjä 65 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Tehtaiden hiilijalanjälki pienenee

Stora Enso kertoi hiilijalanjäljen pienenemisestä eri tehtaillaan viime vuonna. Yhtiö tiedotti huhtikuussa, että se korvaa fossiilisen raskaan polttoöljyn mäntyöljystä jalostetulla pikiöljyllä Enocellin sellutehtaalla Joensuun Uimaharjussa. Tehdas alkaa tuottaa myös valkaisematonta sellua, jonka hiilijalanjälki on viidenneksen pienempi kuin valkaistun sellun.

Toukokuussa yhtiö tiedotti kemikaalien talteenottolinjan uusimisesta Imatran Kaukopään sellutehtaalla. Uusittu linja parantaa energiatehokkuutta ja lisää biopolttoaineen osuutta suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin.

Kesäkuussa Stora Enso kertoi uusivansa Inkeroisten kartonkikoneen kuivaimia. Energialähde vaihtui maakaasusta sähköön, mikä vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä noin viidenneksen.

Varkaudessa uusitaan ruskeamassan pesuri. Säästö vastaa noin kahdentuhannen sähkölämmitteisen, keskikokoisen omakotitalon vuotuista lämmönkulutusta.

Tehdasinvestointien arvo on yli 60 miljoonaa euroa.

Kemikaalien talteenottolinjan uusiminen Imatran Kaukopään sellutehtaalla on edistysaskel ympäristön kannalta. Kuva: Stora Enso

Pehmopaperikone vie vähemmän energiaa

Metsä Tissuen Mäntän tehtaan pehmopaperikone uusittiin, jolloin energiankulutus laski noin 15 prosenttia tuotettua paperitonnia kohden, emoyhtiö Metsä Group tiedotti syyskuun lopulla.

Koneen tuotantokapasiteetti kasvoi 15 prosenttia. Koneella valmistetaan erityisesti Suomen markkinoille suunnattuja, ensikuitupohjaisia pehmopaperituotteita.

Uusittu Metsä Tissuen Mäntän tehtaan pehmopaperikone laski energiankulutusta noin 15 prosenttia tuotettua paperitonnia kohden. Kuva: Metsä Group

Mäntässä valmistetaan wc- ja talouspaperia, käsipyyhkeitä, nenäliinoja, teollisuuspyyhkeitä sekä ruoanlaittopapereita kuten leivinpaperia.

Tehtaalla on kolme pehmopaperikonetta, yksi tiivispaperikone ja 11 pehmopaperin jalostuslinjaa.

Puuta uitetaan jälleen

Stora Enso tiedotti marraskuun lopussa aloittavansa puun uiton Imatran tehtaille ensimmäistä kertaa 14 vuoteen.

Yhtiön mukaan uittaminen vähentää kuljetuksen hiilidioksidipäästöjä jopa 75 prosenttia verrattuna rautatie- ja aluskuljetuksiin.

Uitto on perinteinen tapa kuljettaa puuta Itä-Suomen järviä pitkin. Kuva: Stora Enso

Uitto on perinteinen tapa kuljettaa puuta Itä-Suomen järviä pitkin. Uiton etuihin kuuluu myös se, ettei metsätuhoja aiheuttava kaarnakuoriainen pääse leviämään, kun puutavara varastoidaan vedessä.

Puu parantaa myös vettä suodattavien pieneliöiden elinmahdollisuuksia samalla tavalla kuin tehtaiden biologisissa vedenpuhdistamoissa.

Uusiutuvaa polyuretaania jalkineisiin ja tekstiileihin

Eteläkorealainen Dongsung Chemical ja Saksasta käsin toimiva UPM Biochemicals kehittävät uusiutuvaa polyuretaania jalkineiden materiaaleiksi Aasian markkinoille.

Biopohjainen monoetyleeniglykoli (MEG) laskee yhtiön mukaan hiilipäästöjä vähintään 70 prosenttia verrattuna fossiiliseen MEG:in. Kuva: UPM

Kehitystyötä hyödynnetään myöhemmin myös ajoneuvojen sisämateriaaleissa sekä liimoissa. Tuote pohjautuu biopohjaiseen monoetyleeniglykoliin (MEG), joka laskee yhtiön mukaan hiilipäästöjä vähintään 70 prosenttia verrattuna fossiiliseen MEG:in.

Biopohjaista monoetyleeniglykolia aletaan tuottaa vuoden lopulla Saksan Leunassa. Investoinnin arvo on 750 miljoonaa euroa.

Puu korvasi betonia sahalla

Betonin ja LVL-viilupuuelementin yhdistävät uudet hybridielementit veivät rakentamista aiempaa ilmastoystävällisemmäksi Metsä Fibren Rauman syksyllä avatulla sahalla.

Rakenteeltaan kerrosvoileipää muistuttavia hybridielementtejä käytettiin rakennustöissä ensimmäistä kertaa. Elementti asennetaan samoin kuin betoniseinäelementti.

Puu-betonielementti vie rakentamista ympäristöystävällisempään suuntaan. Kuva syksyllä avatulta Rauman Sahan työmaalta. Kuva: Metsä Group

Puu toimii hiilivarastona, ja kustannussäästöjä syntyy asennuksessa ja kuljetuksessa keveyden ansiosta.

Elementit on valmistettu Lipa-Betonin tehtaalla Etelä-Savossa. Metsä Fibren Rauman mäntysaha on Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi, arvoltaan noin 260 miljoonaa euroa.

Tero Karjalainen

2 kommenttia “6 tekoa – näin hiilijalanjälkeä pienennetään metsäalalla”

Hyvä, mutta liian pitkä. Pitäisi aina näissä olla lyhyt tiivistelmä.

Vastaa

Mieletön suojelun ja ennallistamisen vaatimus vie pohjaa sekä metsien hiilensidonnalta että metsäteollisuuden päästöjen onnistuneilta päästövähennyksiltä.
Tämä tulee Suomen selvästi viestiä Brysseliin. Suomen on oltava yksimielinen metsiemme ja metsäklusterimme puolesta

Vastaa

Kirjoita kommentti