Suomessa metsiä ei kaadeta sitä varten, että kaadettava puu poltettaisiin energiaksi. Poikkeuksen tästä tekee vain kotitarvepuu.
Suomessa kyllä käytetään puuta energiantuotannossa, mutta silloin on kyse metsäsektorin sivutuotteista, joille ei ole löytynyt parempaa tai arvokkaampaa käyttöä. Tämä johtuu siitäkin, että energiantuotannon kannattavuus on paljon heikompi kuin tavaran- tai materiaalituotannon. Näin energiantuotantoyritykset eivät kykene maksamaan puusta niin paljon kuin tavaran- tai materiaalituotannon yritykset.
Metsistä tulee raakapuuta energiakäyttöön taimikonhoidosta, harvennushakkuilta ja päätehakkuilta. Taimikonhoidosta ja harvennushakkuilta tulee pieniläpimittaista puuta, joka on liian pientä edes sellun tuotantoon. Energiapuun tuotanto ei kuitenkaan ole sen kummemmin taimikonhoidon kuin harvennushakkuunkaan syy, vaan syy on sekä metsänhoidossa että kuitupuun tuottamisessa selluteollisuuden tarpeisiin.
Taimikonhoito ja harvennushakkuut tehtäisiin joka tapauksessa, osti energiapuuta sitten joku tai ei, mutta kun puut kaadetaan, ne on tietenkin järkevämpää polttaa kuin jättää metsään lahoamaan. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat molemmissa vaihtoehdoissa samat, mutta energiakäytössä puusta saadaan suurempi hyöty.
Päätehakkuulta energiantuotantoon kertyy oksia, latvuksia ja joskus kantoja.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös selluntekoon kelpaavaa puuta tai jopa tukkipuuta ajautuisi joskus myös polttoon. Suomessa tehdään vuodessa noin 150 000 puukauppaa ja lisäksi puutavaraerien jälkimarkkinat ovat laajat. Kukaan ei voi taata, että aivan jokainen puutavaraerä päätyy suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Merkittävä osa metsäsektorin energiantuotantoa ovat selluteollisuuden jäteliemet, sahojen sahausjäte ja puiden kuoret, jotka kaikki voidaan polttaa kokonaan. Jäteliemien käyttö energiantuotannossa on kuitenkin vähentynyt ja vähentyy edelleen, kun sellutehtaiden energiantarve vähenee tuotannon tehostumisen kautta.
Näin jäteliemen sisältämille ainesosille on alettu kehittää muuta käyttöä. Yksi on uusiutuva diesel, jota jokainen suomalainen dieseliä tankkaava on ostanut.
Jäteliemille kehitetään myös materiaalikäyttöä. Yksi sen lupaavimmista ainesosista on ligniini, jota erotetaan jäteliemestä useilla tehtailla ja jolle kehitetään uusia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi Stora Enso rakentaa Sunilan-tehtaalleen koelaitosta, jolla tähdätään ligniinin käyttöön akkujen valmistuksessa.
