Nyt kannattaa kerätä juhannuksen villit yrtit – 4H-järjestö kannustaa nuorta kaupalliseksi kerääjäksi
Suomen metsät ovat täynnä ruokaa, eikä se kaikki suinkaan liiku siivin tai jaloilla. Monia villiyrttejä voi kerätä pitkin kesää. Katso jutun lopusta myös reseptejä.
Kuusenkerkkä, siankärsämö, vuohenputki, vadelmanlehti. Nokkonen, maitohorsma, koivunlehti, poimulehti, ketunleipä ja voikukka – moni kerää näitä kotitarpeikseen. Mutta ne ovat myös ruokaa, josta ravintolat ovat valmiita maksamaan.
Villiyrtit ovat trendiruokaa. Miten olisi vaikkapa vuohenputkipesto? ”Meidän kokemuksemme on, että yrtit ovat nimenomaan kaupunkiruokaa”, sanoo Siiri Mäkelä, Suomen 4H-liiton Ruokaa luonnosta -hankkeen projektipäällikkö.
Mäkelän mukaan intoa villiyrttien keräämiseen löytyy, vaikkakaan siitä, kuinka moni niitä oikeasti kerää, ei ole tutkittua tietoa. Kaupallisesta keräämisestä tiedetään enemmän.
”Luonnontuotealan liikevaihto on ollut viime vuosina 300 miljoonan euron luokkaa ja se on kasvussa. Siitä neljännes kertyy keruusta”, Mäkelä sanoo.
”Voisiko kotitarvekeräystä arvioida sen perusteella, mitä tiedämme marjasadosta. Sehän kerätään kotitarvekäyttöön 70-prosenttisesti”, miettii Mäkelä. Yrityksiä alalla on 750, mutta villikasviyrittäjiä on vähemmän, noin 50.
Ostajat ja kerääjät yhteen
Ruokaa luonnosta -hanke kouluttaa kerääjiä ja yrittää saattaa heidät yhteen yrttejä tarvitsevien ravintoloiden ja jalostajien kanssa. Kyseessä on nuorisotyö ja kerääjät ovat nuoria.
Kiinnostusta on ollut: tänä vuonna on koulutettu jo noin 150 nuorta. Ostajien ja kerääjien yhteen saattamiseksi on myös perustettu Forest foody -verkkopalvelu.
Yrttejä saa Suomessa kerätä jokamiehenoikeudella myös myyntiin. Mutta koska sallitun kaupallisen toiminnan raja jokamiehenoikeuksien puitteissa on häilyvä, 4H suosittelee luvan kysymistä maanomistajalta heti, jos kerää yrttejä myyntiin.
Ja puiden osia, kuten kuusenkerkkiä tai koivunlehtiä ei saa kerätä jokamiehenoikeuden perusteella ollenkaan.
Osaamista löytyy edelleen
Mäkelän mukaan Suomessa löytyy villiyrttiosaamista. ”Villiyrttikursseja järjestetään kaikkialla maassa ja vanhempi polvi tuntee asiat. Me yritämme siirtää tätä tietoa nuoremmille”, Mäkelä sanoo.
Ruokaa luonnosta -hanketta rahoittaa Uudenmaan Ely-keskus, joten se koskee vain Uuttamaata. Eikö voisi kuvitella, että tällaista edistettäisiin enemmänkin metsämaakunnissa?
Mäkelän mukaan yrtit ovat kaupunkilaji. ”Tuossa puistossa niitä kasvaa, ihan lähellä. Ja Uudellamaalla on paljon kysyntää.”, hän sanoo Helsingin Karjalankadun toimistossa.
”Ja on näitä hankkeita muuallakin, esimerkiksi Kaakkois-Suomessa”, sanoo Mäkelä. Sitä paitsi, kyllähän myös Uudellamaalla on metsää ihan siinä missä muuallakin Suomessa.
Mäkelän mukaan villiyrttejä kysytään enemmän kuin pystytään tarjoamaan. Niinpä niistä myös maksetaan vähintään kohtuullinen korvaus.
”Kerääjä myy yrtit kilo- tai litrahinnalla. Tavoitteena meillä on, että tässä pääsisi ainakin kymmenen euron tuntiansioon, mutta jotkut ovat tienanneet paremminkin”, Mäkelä sanoo.
Useimpia villiyrttejä voi laittaa sellaisenaan esimerkiksi salaattiin. Niistä voi tehdä juomia ja niillä voi maustaa mitä vain ruokaa.
Mäkelän oma suosikki on nokkosesta tai vuohenputkesta tehty pesto. ”Vuohenputkesta tulee vähän sellerin makua. Ja sitä voi kerätä koko kesän. Kun vain niittää taimet aina keruun jälkeen, uusia lehtiä on jo viikon päästä”, Mäkelä sanoo.
Lisää aiheesta:
4H-liiton Ruokaa luonnosta -hanke
