Julkinen hirsirakentaminen kannustaa myös yksityisiä

Bio- ja kiertotalous

Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Anna Kauppi
Pudasjärven hirsikoulussa on 10 000 neliömetriä ja yhteensä neljä kaksi- ja yksikerroksista rakennusta, jotka on yhdistetty toisiinsa sisäkäytävin. Kuva: Anna Kauppi

Suuret julkiset hirsihankkeet lisäävät omakotitalorakentajien kiinnostusta massiivipuuhun. Tiettävästi maailman suurin hirsikoulu valmistuu Pudasjärvelle toukokuussa.

Iijoen rannalla, aivan Oulusta Kuusamoon johtavan valtatien varressa sijaitsevalla rakennustyömaalla tehdään viimeisiä sisätöitä. 10 000 neliön hirsinen koulukeskus valmistuu aikataulussaan toukokuussa.

”Meillä on käynyt lähes 1300 vierailijaa ympäri maailman eikä kukaan ole ainakaan vielä kuullut tätä suuremmasta hirsirakennuksesta”, kertoo taloa esittelevä hankintainsinööri Hanna Keskiaho Lemminkäinen Talo Oy:stä.

Vierailijoita on ollut Koreasta, Japanista ja Australiasta mutta myös monista Suomen kunnista. Hirrestä toivotaan ratkaisua oppilaitosten ja muiden julkisten rakennusten yleisiin kosteusongelmiin.

Homeongelmien vuoksi myös Pudasjärvi päätti sijoittaa 23 miljoonaa euroa uuteen koulurakennukseen. 8500 asukkaan kaupungilla oli hyviä kokemuksia jo edellisistä hirsihankkeista: asuinkorttelista ja päiväkodista.

Hirsirakennuksessa huoneilman kosteus pysyy toivottuna, koska massiivipuu luovuttaa ja sitoo kosteutta. Samasta syystä puuhun ei synny homettakaan.

Maailman hirsipääkaupunki

Hirsihankkeiden lisäksi Pudasjärvellä sijaitsee maailman suurin hirsirakennusten valmistaja. Kontiotuote Oy valmistaa vuodessa yli 1500 hirsirakennusta ja vie niitä 20 maahan.

Kontiotuotteen toimitusjohtaja Jalo Poijula. Kuva: Anna Kauppi
Toimitusjohtaja Jalo Poijula, Kontiotuote Oy. Kuva: Anna Kauppi

Yhtiö on myös toimittanut ja pystyttänyt hirsiseinät kotikuntansa hankkeisiin. Koulukeskukseen lamellihirttä tarvittiin 28 kilometriä. Kontiotuotteelle se tarkoitti 160 rekallista tukkeja ja tehtaan kahden viikon tuotantokapasiteettia.

Kontiotuotteen toimitusjohtajan Jalo Poijulan mukaan maailman suurimman hirsikoulun herättämä kiinnostus näkyy myös tarjouspyynnöissä. Parhaillaan Kontiotuotteessa lasketaan tarjousta puolelle kymmenelle julkiselle rakennushankkeelle.

Julkinen hirsirakentaminen lisää Poijulan mukaan kiinnostusta myös hirsisiin omakotitaloihin. Vaikka rakennusala on ollut lamassa, hirsitalopakettien tilaukset ovat lisääntyneet.

”Hirsitalo oli pitkään köyhän miehen rakennus, jonka nurkissa veti ja narisi”, Poijula toteaa. ”Nyt hirsinen koulukeskus ja muut julkiset rakennukset lisäävät luottamusta hirsirakentamiseen. Uusi sukupolvi haluaa rakentaa hirrestä hyvän huoneilman vuoksi.”

Ympäristöystävällistä rakentamista

Pudasjärven hirsikoulussa aloittaa ensi syksynä lukuvuotensa 800 ala- ja yläkoulun sekä lukion oppilasta.

Puupintaa on kaikkialla myös koulun sisällä. Ulkoseinien 275 millimetrin paksuisia lamellihirsiä ei tarvitse lisäeristää, ja myös useimmat väliseinät ovat hirttä.

Monen kävijän tekee mieli silitellä pintoja, jotka tuntuvat ja näyttävät suojakäsittelystä huolimatta puhtaalta puulta.

Hyvän sisäilman lisäksi hirsi voi tarjota rauhallisen oppimisympäristön. Keskiaho johdattaa vieraansa mielellään sen luokkahuoneen ikkunan luo, jonka takana tukkirekat jyräävät Kuusamosta Ouluun.

Hankintainsinööri Hanna Keskiaho, Lemminkäinen Talo Oy. Kuva: Anna Kauppi
Lemminkäinen Talo Oy:n hankintainsinööri Hanna Keskiaho. Kuva: Anna Kauppi

”Kuulitko jotain”, Keskiaho kysyy tyytyväisenä hiirenhiljaisessa huoneessa.

Poijula kertoo itävaltalaistutkimuksesta, jossa tarkkailtiin oppilaita massiivipuu- ja betoniluokissa. Puukoulun oppilaiden sydämen syke oli rauhallisempi.

Hirsitalon rakennuttajan mieltä voi rauhoittaa myös materiaalin ekologisuus. Poijula kertoo mielellään hirsitalon olevan kaksinkertainen ympäristöteko.

Ensinnäkin hirsi on ainut rakennusmateriaali, joka on energiapositiivinen, koska hirsituotannon sivutuotteista saadaan polttamalla energiaa enemmän kuin itse hirsitalon valmistusprosessi kuluttaa. Toiseksi puu varastoi hiiltä.

”Keskikokoisessa hirsitalossa on noin 30 tonnia puuta. Se sitoo hiilidioksidia saman verran kuin syntyy 400 000 kilometrin ajosta henkilöautolla”, Poijula vertaa.

Mukautuva elinkaarimalli

Lemminkäinen rakentaa hirsikoulukampuksen elinkaarimallilla. Se tarkoittaa, että rakennuttaja vastaa valmiin rakennuksen huollosta ja ylläpidosta. Koulun osalta sopimus on tehty 25 vuodeksi.

”Elinkaarimallista voidaan sopia, kun hyväksytään, ettei voida tietää mitä seuraavien vuosien aikana tapahtuu esimerkiksi oppilasmäärissä”, Keskiaho sanoo.

Koulukeskuksesta onkin rakennettu muunneltava. Isoja tapahtumia varten luokkahuoneet pystytään yhdistämään aulaan. Jos asukkaat ja oppilaat vähenisivät Pudasjärveltä, hirsikampuksen neljän rakennuksen käyttötarkoitusta voidaan vaihtaa ja luokkatiloja muuttaa esimerkiksi yksiöiksi vanhuksille.

Hirsisisiä palveluasuntoja syntyy Pudasjärvelle jo lähiaikoina. Lemminkäisen ja Kontiotuotteen uusi yhteishanke toteutetaan sekin elinkaarimallilla.

Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Anna Kauppi
Pudasjärven hirsikoulu sisäpihalta päin. Kuva: Anna Kauppi
Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Anna Kauppi
Nurkissa on käytetty lohenpyrstösalvosta. Kuva: Anna Kauppi
Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Anna Kauppi
Luokkahuoneet voidaan avata valoisaan ja korkeaan aulaan. Kuva: Anna Kauppi
Pudasjärven hirsinen päiväkoti. Kuva: Anna Kauppi
Pudasjärven hirsinen päiväkoti valmistui vuonna 2012. Kuva: Anna Kauppi
Pudasjärven hirsikortteli. Kuva: Anna Kauppi
Hirsinen asuinkortteli oli Pudasjärven ensimmäinen iso hirsihanke. Kuva: Anna Kauppi

Pudasjärven kaupunki

Hirsikoulu kartalla

Kontiotuote Oy

Lemminkäinen Talo Oy


 

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

Kirjoita kommentti