Juha S. Niemelä: Valtionmetsiin kohdistuu suojelupainetta koko Euroopassa
Euroopan valtionmetsäyhdistyksen 49 miljoonaa hehtaaria metsää antaa painoarvoa Eustaforin uudelle puheenjohtajalle Juha S. Niemelälle.
”Hallituksen puheenjohtajana minulla on taustalla kaikki Euroopan valtionmetsät. Hehtaareita on aika paljon antamassa painoarvoa”, sanoo maaliskuussa Eustaforin puheenjohtajaksi valittu Metsähallituksen pääjohtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juha S. Niemelä.
Euroopan valtionmetsien yhdistykseen Eustaforiin kuuluu 37 jäsentä 26 Euroopan maasta. Yhdistyksen jäsenet hallinnoivat yhteensä 49 miljoonaa metsähehtaaria, joka kattaa noin 30 prosenttia Euroopan metsistä.
”EU:ssa tapahtuu metsien osalta paljon. Puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuden päästä lähelle ydintä, jossa voi vaikuttaa asioihin niin paljon kuin tällainen järjestö pystyy EU:n päätöksentekoon vaikuttamaan”, Niemelä sanoo.
Pidän äärimmäisen tärkeänä, että meillä on yhteys Brysseliin vallan ytimeen. On tärkeää saada signaaleja aikaisessa vaiheessa.
Eustaforia edustaa Brysselissä kolmen hengen toimisto.
”Pidän äärimmäisen tärkeänä, että meillä on yhteys Brysseliin vallan ytimeen. On tärkeää saada signaaleja aikaisessa vaiheessa”, Niemelä sanoo.
Niemelä sanoo, että Eustaforin tehtävänä on seurata ja vaikuttaa metsällisiin asioihin ja aloitteisiin.
”Omaa näkökulmaa voi päästä kertomaan olemalla esillä tietyissä tilanteissa ja tilaisuuksissa”, Niemelä muotoilee.
Paineita suojella valtion metsiä
Luontokato ja ilmaston lämpeneminen ovat aiheuttaneet Euroopan unionin suunnasta enenevää painetta säädellä metsäpolitiikkaa.
”EU:n biodiversiteettistrategia kohdistaa painetta valtion metsien suojeluun läpi Euroopan. Monissa, hyvinkin yllättävissä EU:n aloitteissa ilmenee esimerkiksi, että avohakkuut pitäisi kieltää kokonaan. Toivoisin, että päätöksiä tehtäisiin oikean tiedon valossa ja ymmärrettäisiin päätöksenteon taloudelliset vaikutukset”, Niemelä sanoo.
Eustaforin arvoihin kuuluu metsien monikäyttö, jossa otetaan huomioon talous, luonto ja virkistysarvot. Niemelän mukaan Eustafor tekee lausuntojen antajana yhteistyötä esimerkiksi eurooppalaisten metsänomistajien, metsäteollisuusjärjestöjen, osuustoimintajärjestöjen ja sahateollisuuden kanssa.
EU:n biodiversiteettistrategia kohdistaa painetta valtion metsien suojeluun läpi Euroopan. Monissa, hyvinkin yllättävissä EU:n aloitteissa ilmenee esimerkiksi, että avohakkuut pitäisi kieltää kokonaan. Toivoisin, että päätöksiä tehtäisiin oikean tiedon valossa ja ymmärrettäisiin päätöksenteon taloudelliset vaikutukset.
Niemelän mielestä Brysselissä tunnetaan huonosti kestävän metsänhoidon perusteita.
”Metsistä ja metsätaloudesta on väärää informaatiota liikkeellä. Pitäisi ymmärtää, mikä on metsistä lähtevän teollisuuden ja elinkeinojen mittakaava”, Niemelä sanoo.
Hänen mukaansa EU:ssa päätöksentekijöille tulee koko ajan erilaisia viestejä.
”Brysselissä pelataan mielikuvilla hyvin vahvasti. Monilla päätöksentekijöillä on ihan väärä mielikuva suomalaisesta metsänhoidosta, vaikka uskallan väittää, että olemme yksi parhaita Euroopassa siinä, miten metsiä hoidetaan. Ei pelkästään valtion metsissä vaan myös yksityismetsissä”, Niemelä toteaa.
Millaisia vääriä mielikuvia Brysselissä liikkuu?
”Minulle henkilökohtaisesti ei ole tullut vastaan vääriä mielikuvia. Viime aikoina on tullut liikuttua aika vähän Brysselissä koronan takia, mutta Eustaforin kokouksissa kuulee tarinoita, että joissain muissa kokouksissa Suomea ja Ruotsia pidetään huonoina esimerkkeinä metsänhoidosta. Käsitys metsänhoitomme kestävyydestä tuntuu perustuvan virheellisiin mielikuviin. Tämä on osoitus siitä, että avointa vuorovaikutusta tarvitaan, Niemelä sanoo.
Suomessa Metsähallitus käy säännöllisesti keskusteluja esimerkiksi ympäristöjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Keskusteluja käydään osana alueellista luonnonvarasuunnittelua.
”Euroopan tasolla tällaiselle vuoropuhelulle on vähemmän luontevia tilaisuuksia, mikä voi osaltaan vaikuttaa väärien mielikuvien syntymiseen”, Niemelä sanoo.
Valtionmetsien hiilinielu kasvussa
Suomessa yksityismetsänomistajat omistavat 60 prosenttia metsämaasta. EU:n ympäristötavoitteista puhuttaessa katse kääntyy ”kaikkien suomalaisten omistamiin” valtionmetsiin, joita on Suomessa kolmannes. Niemelän mukaan valtion metsillä on merkittävä rooli sekä puun tuottamisessa että monimuotoisuudesta huolehtimisessa.
”Metsähallituksen osalta tilanne on se, että valtionmetsien hiilinielu on kasvusuunnassa. Meillä on selkeä tavoite kasvattaa sitä kymmenen prosenttia vuoteen 2035 mennessä”, Niemelä sanoo.
Euroopan tasolla tilanne hiilinielujen osalta vaihtelee maittain.
”Esimerkiksi kaarnakuoriaistuhot ovat pakottaneet käyttämään hiilinieluja suunniteltua enemmän. On ollut pakko reagoida metsätuhoihin, Niemelä sanoo.
Niemelä ennustaa, että metsätuhot todennäköisesti tulevat myös Suomeen ilmaston lämpenemisen seurauksena, eivätkä pelkästään valtion metsiin.
”Metsätuhot eivät omistajaa katso. Ne ovat Euroopassa nyt jo iso asia”, Niemelä sanoo.
Suomen metsäkeskustelu jakautunutta
Suomessa metsien käyttöön kohdistuu isoja odotuksia, paineita ja ristiriitoja erityisesti nyt vaalikeväänä.
”Kollegoiden puheiden perusteella sanoisin, että keskustelu ei ole muualla yhtä jakautunutta kuin Suomessa. Esimerkiksi Baijerin-kollega kertoi saaneensa omalta ministeriltään hyvin vahvan puolustuspuheen metsien käytön puolesta”, Niemelä sanoo.
Niemelän mukaan keskustelu hiilinielujen koosta on hänen eurooppalaisille kollegoilleen vierasta.
”Keskustelun intensiteetti on Suomessa hirveän kova. Toki metsä ja metsästä tulevat vientitulot ovat meille hirveän tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Meillä keskustelu muuttuu ehkä sen vuoksi niin tunnepitoiseksi”, Niemelä sanoo.
Niemelä toivoo rakentavampaa tapaa keskustella metsistä.
”En tiedä, mikä olisi suomalaisessa keskustelussa ratkaisuna, ettemme puhuisi ohi ja vääristelisi asioita. Luulen, että kaikki keskustelijat ymmärtävät, että metsän merkitys suomalaisen yhteiskunnan tukijalkana on aivan keskeinen, voisi sanoa jopa kriittinen. Uskon, että kaikki tämän ymmärtävät, mutta silti keskustelu on hyvin jakautunutta, Niemelä pohtii.
