Valtaosa Euroopan unionin valmisteilla olevan luonnon ennallistamisasetuksen kustannuksista lankeaa jäsenmaiden maksettaviksi, arvioivat suomalaiset europarlamentaarikot.
Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen penää Euroopan unionilta Suomelle rahallista tukea komission luonnon ennallistamista koskevan lakiehdotuksen aiheuttamiin kustannuksiin.
Uudistuva Eurooppa -ryhmää edustava, keskustalainen Pekkarinen vertaa tilannetta Euroopan unionin joulukuussa sovittuun uuteen päästökauppajärjestelmään, johon sisällytettiin lämmitys ja liikenne.
”Kun EU:n päätöksen arvioitiin kohtelevan tiettyjä maita muita kovemmin, lähinnä itäisen Keski-Euroopan maita, niin EU pani pystyyn 87,5 miljardin euron sosiaalirahaston”, Pekkarinen sanoo.
Komission lakiehdotuksen mukaan eri luontotyyppien heikentyneessä tilassa olevasta pinta-alasta tulisi ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vaade kasvaa vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttiin ja 90 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan lakiehdotuksesta koituu Suomelle 13–19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä (noin 500 miljoonaa euroa vuodessa), ja ennallistettava pinta-ala on 2–6 miljoonaa hehtaaria.
EU panee ennallistamisen voimaan, ja kun sen kustannukset ovat jossain maassa huikeasti suuremmat kuin toisessa niin se, että EU ei toisi siihen omaa rahaa ollenkaan, on höperö ajatus.
Esimerkiksi väkiluvultaan yli 15 kertaa suuremman Saksan ennakoidut kustannukset ovat vain 190 miljoonaa euroa ja Belgian ja Itävallan noin 65 miljoonaa euroa.
”EU panee ennallistamisen voimaan, ja kun sen kustannukset ovat jossain maassa huikeasti suuremmat kuin toisessa niin se, että EU ei toisi siihen omaa rahaa ollenkaan, on höperö ajatus. Hiiteen koko EU, jos tällaista ajatusta yritetään viedä läpi”, Pekkarinen sanoo.
Niinistö: Ennallistamistoimista taloudellista hyötyä
Pekkarisesta eriävää kantaa edustaa vihreiden Ville Niinistö. Hän rinnastaa EU:n ennallistamisasetuksen loppuvuodesta pidetyn YK:n luontokokouksen tavoitteisiin. Montrealissa sovittiin, että luontokato pyritään pysäyttämään vuoteen 2030 mennessä.
Niinistön mukaan iso osa komission vaatimista ennallistamistoimista tuottaa taloudellista hyötyä muualla. Esimerkkinä hän mainitsee hiilinieluasetuksen, joka edellyttää Suomen kasvattamaan hiilinieluja.
”Jos turvemetsissä ohjataan jatkuvaan kasvatukseen, se sitoo hiiltä paremmin. Hiilitase paranee ja luontoarvot paranevat. Toimi, joka hyödyttää ennallistamisessa, tukee hiilinieluja, jolloin toisaalla hakkuiden määrää voidaan pitää korkeammalla”, Niinistö sanoo.
Toimi, joka hyödyttää ennallistamisessa, tukee hiilinieluja, jolloin toisaalla hakkuiden määrää voidaan pitää korkeammalla.
Niinistön mukaan ennallistamistoimien vaatimasta 500 miljoonasta eurosta noin puolet löytyy jo nyt valtion budjetista. Olemassa olevia metsään liittyviä tukia, kuten Kemera-tukea, kannattaa siirtää ennallistamistyötä hyödyttäviksi.
Niinistön mukaan myös EU:lla on varoja, joita jäsenmaat voivat hakea ennallistamistyöhön.
Luvut heittelevät liikaa
Sosiaalidemokraattien euroedustaja, S&D-ryhmän Miapetra Kumpula-Natri pitää ikävänä, että ennallistamisen taloudellisten vaikutusten luvut heittelevät. Luken aiemman arvion mukaan kustannukset olisivat 930 miljoonaa euroa, mutta tämän jälkeen arvio lähes puolittui noin 500 miljoonaan euroon.
Kokonaisarvioissa on niin paljon liikkuvia lukuja, ettei tämä ole hyvä esityksentekotapa.
”Ja sitten on arvioita, että jokainen investoitu euro tuo kahdeksan tai 38 euroa takaisin. Kevyet heitot eivät sovi suomalaiseen vakavaan poliittiseen keskusteluun. Kai Saksankin kannattaisi laittaa pari miljardia euroa lisää, kun jokainen tulee vähintään kahdeksana eurona takaisin”, Kumpula-Natri sanoo.
”Kokonaisarvioissa on niin paljon liikkuvia lukuja, ettei tämä ole hyvä esityksentekotapa”, hän jatkaa.
Suomessa on yli 600 000 yksityismetsänomistajaa, jotka omistavat 70 prosenttia puuston kasvusta ja hiilinieluista. Ennallistamisen kustannuksista vastaa Kumpula-Natrin mielestä valtio.
”Silloin, kun tullaan omaisuudensuojan korvauksiin, en tiedä, miten niitä on arvioitu. Valtioille tärkeän metsäteollisuuden tappioita ei ole laskettu — jos meillä loppuu elinkeinon tuottamismahdollisuudet”, Kumpula-Natri sanoo.
EPP:n suomalaisedustajien kannat hajoavat
Ennallistamisasetus hajottaa EPP:ssä toimivien suomalaisten kokoomusedustajien rivejä. Henna Virkkunen toistaa EPP:n kannan, jonka mukaan ennallistamisasetus tulisi hylätä.
”Asetus on koettu Suomen näkökulmasta aika epäoikeudenmukaiseksi”, Virkkunen sanoo.
EPP:n ja kokoomuksen Sirpa Pietikäinen sen sijaan kannattaa asetusta.
”Kyllä, siitä tulee lisäkustannuksia”, Pietikäinen sanoo.
Hänen mukaansa luontokatoa on merkittävästi halvempaa torjua nyt kuin kymmenen vuoden päästä. ”Kohtuullisen sietämisvelvoitteen mukainen” ennallistamisen lisäkustannus on Pietikäisen mielestä noin viidennes. Pietikäinen ei täsmennä, ketä tai mitä tahoa lisäkustannus voisi koskea.
On hankala muuttaa asioita, jos mikään ei saa koskaan muuttua.
”Sitten kun kustannus on merkittävä – joudutaan lopettamaan tila, suojelemaan koko alue – siitä maksetaan luonnonsuojelulain mukainen korvaus. Ennenkin on tehty näin. On hankala muuttaa asioita, jos mikään ei saa koskaan muuttua”, Pietikäinen sanoo.
3 kommenttia “Kuka maksaa ennallistamisasetuksen kustannukset, valtio vai EU? Suomen euroedustajat erimielisiä”
/ Seppo Kallio
On hämmentävää, että suuren metsämaan Suomen EU-edustajien kannat ovat näin hajallaan. Kun EU:ssa on valtava määrä väkeä, joilla ei ole metsästä mitään käsitystä, niin ei ihme, että komission esityksiä on vaikea korjata tasapainoisiksi ekologian, sosiaalisuuden ja talouden välillä.
/ Lauri Oinonen
Suomen tulee ottaa selkeän kielteinen kanta metsien ja turvepeltojen ennallistamiseen aivan kuten, Mauri Pekkarinen esittää ja samalla linjalla enemmistö mepeistämme näyttää olevankin.
Ensinnäkään me emme tarvitse mitään ennallistamista lainkaan!
Me hoidamme esimerkillisesti metsiä ja peltoja voidaan kohta tarvita ruuan tuotantoon. Pellot suomailla on raivattu käsityövälinen ja hevosta käyttäen, ne ovat peltoina osa maaseudun kulttuurimaisemaa!
Koko ennallistamisvouhotus joutaa hylätä. Tämä tulee muistaa, koska Euroopassa on sota ja kohta voi tulla kaikkialla puutetta kaikesta ja ruuan puute on pahinta.
/ Jori Porspakka
Erinomaista pakoilua metsänomistajien taholta, kun muistaa että he (metsän omistajat) saivat veronmaksajilta rahat kasvattaa metsien tulosta, niin politikkojen avulla TAAS käydään veronmaksajien kukkarolla. Hävetkää jo, eikö mikään riitä?