Hakkuut ovat lisääntyneet vain vähän – metsäntutkijat tyrmäävät Euroopan komission kesäisen hakkuututkimuksen

21.5.2021 / Artikkeli
Kuva: Krista Kimmo

Viime kesänä Euroopan komission Joint Research Centre kertoi hakkuiden lisääntyneen 69 prosenttia. Uutinen levisi nopeasti ja vaikutti suoraan unionissa käytävään poliittiseen keskusteluun, sanovat kahden kansainvälisen tutkijaryhmän tutkijat, joiden mukaan Euroopan hakkuut ovat lisääntyneet viime vuosina vain vähän.

Euroopan komission Joint Research Centren (JRC) tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä heinäkuussa 2020. Siinä metsien hakkuita arvioitiin satelliittitietojen perusteella. 

JRC tulkitsi, että vuosittain hakattu keskimääräinen metsäpinta-ala Euroopassa olisi kasvanut 49 prosenttia vuosien 20162018 aikana verrattuna vuosiin 20112015. Samaan aikaan metsistä hakatun puun määrä olisi kasvanut vieläkin enemmän, 69 prosenttia. 

”Määrällisesti suurimmat muutokset olisivat tapahtuneet Ruotsissa ja Suomessa, joissa vuotuinen hakkuupinta-ala olisi kasvanut 36 ja 56 prosenttia”, siteerasivat Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n professori Peter Högberg ja vanhempi ympäristöasiantuntija Jonas Fridman Dagens Nyheter -lehdessä huhtikuussa JRC:n tutkimusta. 

Högberg ja Fridman ovat mukana yhdysvaltalaisen Rockefeller University -yliopiston professorin Iddo K. Wernickin vetämässä tutkijaryhmässä, jonka vastine JRC:n tutkimukseen julkaistiin Nature-lehdessä samalla viikolla Dagens Nyheterin artikkelin kanssa. 

Metsätuhot on osattava tunnistaa satelliittikuvista 

Samassa Nature-lehden numerossa JRC:lle vastasi myös EFIn pääjohtajan Marc Palahin vetämä tutkijaryhmä. Sen mukaan JRC:n väittämät ovat seurausta menetelmävirheistä. 

JRC ei ole Palahin ryhmän mukaan osannut tulkita satelliittitietoa oikein. Samaa mieltä on Wernickin ryhmä. 

Bangorin yliopiston tohtori Ruben Valbuena Palahin vetämästä ryhmästä sanoo, että JRC aliarvioi satelliittikuvien ja niiden analysointimenetelmien kehittymisen tutkimusjakson aikana. Valbuenan mukaan kehitys on ollut merkittävää, eikä satelliittitietoa pitäisi käyttää kuin tiukan arviointiprotokollan mukaan. 

Satelliittikuvissa näkyvien muutosten taustalla olevat syyt on Valbuenan mukaan osattava erotella paremmin. JRC ei kuitenkaan ole osannut tulkita satelliittikuvista löytyviä kuivuuden ja myrskyjen aiheuttamia metsätuhoja oikein, vaan on luokitellut ne metsänhakkuiden aiheuttamiksi. 

Metsätuhojen ennennäkemätön laajuus useissa Euroopan maissa on ollut ”todella hälyttävää”, sanoo Palahin ryhmään kuuluva Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n johtava kirjoittaja, professori Gert-Jan Nabuurs Wageningenin yliopistosta. 

 Seurantajaksojen valinta johtaa harhaan 

Palahin mukaan metsätietoja tulisi arvioida huolellisemmin, ennen kuin tehdään kiireellisiä johtopäätöksiä.

Tämä edellyttää tiiviimpää yhteistyötä Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä sekä tieteellisesti vankkoja ja yhteisiä lähestymistapoja”, sanoo Palahi. 

Palahin vetämä ryhmä arvioi itsekin hakkuiden määrän lisääntymistä kansallisten ja kansainvälisten tilastojen perusteella. Ne perustuvat esimerkiksi metsien inventointeihin. 

Nabuursin mukaan inventointien perusteella lasketut hakkuut ovat kasvaneet Euroopassa kyseessä olevina vuosina vain kuusi prosenttia. 

Kun JRC väitti Ruotsin hakkuualan kasvaneen 36 prosenttia, osoittaa metsien inventointi päinvastoin kahdeksan prosentin laskua. Metsänomistajien päätehakkuuilmoitukset Ruotsin metsähallinnolle vähenivät seitsemän prosenttia. 

Suomessa hakkuuala kasvoi enemmän kuin Ruotsissa, inventointitietojen mukaan 20 prosenttia, kun taas JRC:n mukaan kasvu oli 56 prosenttia. Vuonna 2018 hakkuut olivat kuitenkin puutuotteiden korkean globaalin kysynnän takia poikkeuksellisen suuret. 

JRC:n tutkimukseen valitut seurantajaksot onkin Wernickin ryhmän mukaan valittu harhaanjohtavalla tavalla. Jos mukaan otetaan vuosi 2019, Suomen hakkualojen keskimääräinen kasvu putoaa 13 prosenttiin. 

Johtopäätös EU-politiikan vaikutuksesta on perusteeton” 

JRC:n mukaan myös hakkuiden kuutiomäärä olisi Ruotsissa kasvanut 36 prosenttia.

Kuitenkaan SLU:n ja metsähallinnon mittaukset eivät näyttäneet kasvua, tai jos näyttivät, vain vähäistä, noin kolmen prosentin kasvua”, kirjoittavat Högberg ja Fridman. 

Suomen hakkuiden Wernickin ryhmä arvioi kuutiomäärissä kasvaneen noin kymmenen prosenttia. 

JRC päätteli, että löydetty lisäys hakkuumäärissä johtui puumarkkinoiden kasvusta, johon Euroopan unionin biotalous- ja bioenergiapolitiikka olisi kannustanut. Palahin ryhmään kuuluva Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Lauri Hetemäki toteaa, että päätelmä on perusteeton. 

”Tällaista syy-seurausyhteyttä ei voida JRC:n tutkimuksen perusteella tehdä ja on todennäköisempää, että hieman lisääntyneet hakkuut ovat johtuneet taloudellisista suhdannevaihteluista”, Hetemäki sanoo. 

Höfberg ja Fridman huomauttavat myös, että JRC:n väittämä kasvu on koko lailla mahdoton. ”Se olisi vaatinut niin nopeaa metsänhakkuun, puunkuljetuksen ja metsäteollisuuden kapasiteetin lisäystä, ettei sitä voi pitää uskottavana. Uusia tuotantolaitoksia olisi pitänyt rakentaa niin paljon, että poliitikot ja tiedotusvälineet olisivat sen varmasti huomanneet”, kirjoittavat Högberg ja Fridman. 

”Uutinen vaikutti suoraan unionin päätöksentekoon” 

Palahi ryhmineen korostaa, että JRC:n virheiden vaikutuksilla on maailmanlaajuista merkitystä. Samaa sanovat Högberg ja Fridman. 

Julkaisu kiihdytti keskustelua unionin parlamentissa ja jäsenmaiden ministereistä koostuvassa neuvostossa. Ne valmistelivat samaan aikaan unionin metsästrategiaa. 

”Sensaatiomaiset uutiset voimakkaasti kasvaneista hakkuista levisivät nopeasti päättäjien ja median välityksellä. Kun metsätalous oli unionin asialistalla muutenkin, uutinen vaikutti suoraan unionissa käytävään poliittiseen keskusteluun – olihan tuloksen takana kuitenkin unionin oma tutkimuslaitos”, kirjoittavat Högberg ja Fridman. 

Palahin vetämä ryhmä huomauttaa, että maailman metsien tilasta tuotettava tutkimustieto perustuu nykyään merkittävässä määrin satelliittitietoon. Satelliittikuviin perustuvan tiedon analysointi on avainasemassa esimerkiksi maailmanlaajuisen metsäkadon arvioimisessa. 

Siksi satelliittitiedon tulkintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. 


JRC:n artikkeli Abrupt increase in harvested forest area over Europe after 2015

Palahin tutkijaryhmän artikkeli Concerns about reported harvests in European forests

Wernickin tutkijaryhmän artikkeli Quantifying forest change in the European Union 

Högbergin ja Fridmanin artikkeli EU-forskares uppgifter om skogsbruk var gravt felaktiga 


Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti