EU:n ennallistamisasetus: Asiantuntijat vaativat kansallista päätäntävaltaa

11.5.2023 / Artikkeli
Sekametsä. Kuva: Shutterstock
Suomalainen sekametsä on erilaista kuin Välimeren alueella sijaitseva sekametsä – ja niin on myös sen hoitaminen. Kuva: Shutterstock

Suomalaiset EU:n metsäpolitiikan asiantuntijat muistuttavat, ettei 27 jäsenmaan yhteinen metsäpolitiikka toimi kaikissa maissa.

Suomen euroedustaja Elsi Katainen (kesk.) kuvaa EU:n ennallistamisasetusta koskevia neuvotteluja hankaliksi.

”Parlamentin esittelijä, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja César Luena (S&D) haluaisi kirittää ennallistamistavoitteita ja osa taas haluaisi niitä madaltaa. Neuvottelut ovat polarisoituneet”, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tilaisuudessa puhunut Katainen sanoi.

Jakautunutta ilmapiiriä kuvaa se, että EU-parlamentin keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä haluaa kaataa koko ennallistamisasetuksen. Asetukseen kriittisesti suhtautuva Katainen ei hylkäämistä kannata. Luontokatoon liittyvät ongelmat olisivat hänen mukaansa joka tapauksessa taas edessä seuraavalla, kahden vuoden päästä alkavalla parlamenttikaudella.

Komission lakiehdotuksen mukaan eri luontotyyppien heikentyneessä tilassa olevasta pinta-alasta tulisi ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU-parlamentin odotetaan äänestävän ehdotuksesta heinäkuussa, jonka jälkeen se menee jäsenmaiden hallituksia edustavan neuvoston käsittelyyn.

Suomelle EU:n metsäpolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat erityisen tärkeitä, koska Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät yli 75 prosenttia maapinta-alasta.

Ei määritelmää turvemaiden vettämiselle

EU-parlamentissa neuvotteluja hankaloittaa tieteellisen pohjatiedon puute. Elsi Katainen nostaa esimerkiksi turvemaiden vettämisen, jolle ei ole eurooppalaista määritelmää.

”Turvemetsiä haluttaisiin vettää, mutta on olemassa erilaisia turvemaita, esimerkiksi aapaa, lettoa ja soita. Mikä on vettämisen määritelmä? Mistä me siinä kohtaa päätämme? Jos metsät vetetään, syntyykö metaanipäästöjä? On hirvittävän vaikeaa neuvotella asioista, joilla ei ole tieteellistä pohjaa. Sen vuoksi päädytään ideologiseen väittelyyn. Määritelmiin tarvitaan selkeyttä”, Katainen sanoi.

Yleisesti ottaen turvemetsien vettämisellä tarkoitetaan turvepohjaisen metsän vedenpinnan nostoa esimerkiksi ojia tukkimalla. Toimenpiteen avulla pyritään vähentämään turpeen hajoamisesta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

”Paikataan luontodirektiivien puutteita”

Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki muistutti metsien olevan Suomen tärkein luonnonvara. Niillä on merkittävä vaikutus Suomen kansantalouteen, ja EU:n ennallistamisasetus voi toteutuessaan vaikuttaa metsäteollisuuden puunhankintaan.

Ennallistamiasetuksesta keskustelivat Elsi Katainen (vas., Renew, kesk.) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ohjelmajohtaja, erikoistutkija Meri Kallasvuo, Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöjohtaja Miira Riipinen ja Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki.
Ennallistamisasetuksesta keskustelivat Elsi Katainen (vas., Renew, kesk.) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ohjelmajohtaja, erikoistutkija Meri Kallasvuo, Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöjohtaja Miira Riipinen ja Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki. Lisäksi paneeliin osallistui etäyhteyksin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok, EPP). Kuva: Tero Karjalainen / Suomen Metsäyhdistys

Tavaraviennistä 17,5 prosenttia on metsäteollisuuden tuotteita ja alan tuottama verokertymä on 2,7 miljardia euroa.

Rantamäen mukaan EU:n ennallistamisasetus paikkaa luontodirektiivien puutteita. Hän arvosteli komissiota kuitenkin liiasta yksityiskohtaisuudesta. Hänen mukaansa esimerkiksi asetuksen liitteessä kirjoitetaan jatkuvan kasvatuksen suosimisesta ja hakkuiden rajoittamisesta.

”EU:n tasolta ei voida määritellä keinoja ennallistamiseen. Esimerkiksi jatkuva kasvatus on hyvin erilaista boreaalisella alueella kuin Välimerellä”, Rantamäki totesi.

EU:n tasolta ei voida määritellä keinoja ennallistamiseen. Esimerkiksi jatkuva kasvatus on hyvin erilaista boreaalisella alueella kuin Välimerellä.

Tutkimuksista tiedetään, että EU:n alueella yleinen jatkuva kasvatus soveltuu Suomessa parhaiten reheville turvemaille, mutta joihinkin kohteisiin ei ollenkaan. Esimerkiksi hoidettua, tasaikäistä metsää on vaikea muuttaa jatkuvan kasvatuksen kohteeksi.

Tavoitteet rajoittavat metsätaloutta

Rantamäen mukaan myös ennallistamisasetuksen ekosysteemikohtaiset tavoitteet ohjaavat ja rajoittavat metsätaloutta yli kansallisen päätösvallan.

”Asetuksessa määritellään metsä- ja maatalousekosysteemeille indikaattoreita, jotka pitää raportoida komissiolle. Kuten esimerkiksi kuolleen puun määrä, maaperän hiilivarasto, lintulajien kirjo ja metsien eri-ikäisrakenne. Osassa näistä on tapahtunut Suomessa myönteistä kehitystä, mutta nämä vaateet ohjaavat metsätaloutta”, Rantamäki sanoi.”, Rantamäki sanoi.

Rantamäen viesti on, että EU:n tasolta ei pidä määritellä keinoja toteuttaa ennallistamisasetus.

Keski- ja Etelä-Euroopassa ei ymmärretä ollenkaan esimerkiksi kulotuksia, joissa palo- ja paahdelajeille pyritään tuottamaan sopivia elinympäristöjä.

”Keski- ja Etelä-Euroopassa ei ymmärretä ollenkaan esimerkiksi kulotuksia, joissa palo- ja paahdelajeille pyritään tuottamaan sopivia elinympäristöjä. Kulotus ei ole ollut mainittuna asetuksen liitteen esimerkeissä ennallistamiskeinona, mikä kiteyttää sen, että paikallista ja maakohtaista asiantuntemusta tarvitaan paljon enemmän”, Rantamäki sanoi.

”Tiukalle ympäristösääntelylle alkaa olla paikkansa”

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ohjelmajohtaja, erikoistutkija Meri Kallasvuo sanoi paneelissa hänkin, ettei 27 jäsenvaltion yhteismitallinen metsäpolitiikka ole tarkoituksenmukaista.

”Kansallista sääntelyvaraa tarvitaan. Olosuhteet ovat täällä Suomessa hyvin erilaiset kuin Välimeren rannalla”, Kallasvuo sanoi.

Kansallista sääntelyvaraa tarvitaan. Olosuhteet ovat täällä Suomessa hyvin erilaiset kuin Välimeren rannalla.

Kallasvuon mukaan on tärkeää tehostaa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, mutta samalla täytyy turvata metsien ekosysteemipalvelut.

Hän peräsi uusia keinoja ja pelisääntöjä luontokadon torjumiseksi. Kallasvuon mukaan edes ”tukku strategioita” ei ole onnistunut pysäyttämään luontokatoa Suomessa.

”Vapaaehtoisuuteen pohjautuva monimuotoinen metsäpolitiikka ei ole toiminut. Tiukalle ympäristösääntelylle alkaa olla paikkansa. Se pakottaa meidät ajattelemaan uudella tavalla”, Kallasvuo sanoi.

Tero Karjalainen

Kirjoita kommentti