Marko Mäki-Hakolan blogi: Luontoarvomarkkinat – riski vai mahdollisuus Suomen ja EU:n metsäalalle?

Luontohyvitykset ja luontoarvomarkkinat ovat tällä hetkellä yksi nopeimmin kiihtyvistä keskustelunaiheista Brysselissä. MTK osallistuu aktiivisesti aihetta koskeviin keskusteluihin ja tapaamisiin, sillä katsomme asian tarjoavan suuria mahdollisuuksia metsänomistajille ja luonnolle.

Sekä Suomessa että EU:ssa tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Luontoarvomarkkinat ja luontohyvitykset ovat tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeinen tekijä. Maanomistajilla on monenlaisia tavoitteita, ja markkinamekanismin avulla luontoarvojen tuottamisesta voisi tulla taloudellisesti kannattava vaihtoehto muiden tulonlähteiden rinnalla.

Viesti poliittisille päättäjille – älkää romuttako mahdollisuuksia

Luontoarvomarkkinoita tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti niin, että ymmärretään myös metsissä päivittäin tehtävää työtä. Metsänomistajat on otettava mukaan  kehitystyön eri vaiheisiin.

Julkiset tahot voivat luoda markkinoiden toiminnan mahdollistavat puitteet, mutta niiden ei itse tule toimia markkinoilla. Liiallinen sääntely voi vaikeuttaa markkinoiden toimintaa ja tuhota niiden tarjoamat mahdollisuudet.

Luontoarvomarkkinat ovat täydentävä työkalu – jos valtio tai muu julkinen taho asettaa rajoituksia metsien käytölle, tulee siitä maksaa korvaus julkisista varoista.

Brysselissä vaikuttaa olevan kiire, mutta esimerkiksi hiilimarkkinoiden ja luontoarvomarkkinoiden yhdistämistä koskeviin kaavailuihin on suhtauduttava maltilla. Jotta markkinakehitystä ei vaikeutettaisi monimutkaisuudella, MTK suosittaa, että luontoarvomarkkinat ja luontohyvityskriteerit valmistellaan erillään hiilimarkkinoista. Hiilen kertyminen on globaalia, kun taas luontohyvitykset ovat pääosin paikallisia. Siksi myös näiden kahden markkinasektorin tavoitteiden tulee olla erillisiä.

EU:n päätöksenteossa on huomioitava kunkin maan erityispiirteet sekä kaikki metsien moninaiset käyttötavat. Luontoarvomarkkinoiden kansallista kehittämistä on kunnioitettava. Mahdollisten markkinamallien on oltava sovellettavissa koko Euroopassa, niissä on otettava huomioon  kansalliset erot ja metsänomistajia on kannustettava laajasti mukaan.

Brysselin huhujen mukaan vain jotkin toimet, kuten suojelu, ennallistaminen ja metsänhoidon kehittäminen, voisivat oikeuttaa biodiversiteettihyvityksiin. Jos markkinoihin ei sisällytetä laajasti erilaisia käytäntöjä ja toimia, suuri joukko metsänomistajia voi jäädä markkinoiden ulkopuolelle. Tämä olisi ristiriidassa sen kanssa, että kestävä metsätalous käsittää laajan kirjon toimia, jotka parantavat merkittävästi monimuotoisuutta – ja näin jäisi huomiotta metsänomistajien arkinen toiminta.

MTK edelläkävijänä luontoarvomarkkinoiden kehittämisessä

Luontohyvitysten ja luontoarvomarkkinoiden on oltava yksinkertaisia ja puhtaasti markkinapohjaisia, sillä liian rajoittava sääntely voi vaarantaa koko markkinoiden kehittymisen. MTK vaatii, että metsänomistajat otetaan mukaan luontoarvomarkkinoiden pilotointiin ja testaukseen, ennen kuin markkinapaikkoja tai menetelmiä lanseerataan laajemmin. Olisi suotavaa, että markkinapaikat tulisivat laajempaan käyttöön.

MTK on edelläkävijä luontohyvitysten ja luontoarvomarkkinoiden kehittämisessä ja on valmis jakamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Vuoden 2025 aikana MTK:n luontoarvojen markkinapaikasta kehitetään seuraava versio, ja MTK on valmis tarjoamaan tätä markkinapaikkaa käyttöön myös muissa maissa.

Luontoarvomarkkinoille on luotava tilaa erilaisille tuotteille. Hyvä esimerkki on Suomen ekologisen kompensaation malli: se koskee hyvityksiä, joilla on viranomaisten sertifikaatti. Kasvavaa kysyntää on kuitenkin myös pienemmille, epävirallisille malleille – näitä on kehitettävä samanaikaisesti.

Nähdäkseni ensi vuosi näyttää, onko EU:n komissiolla viisautta luottaa markkinoihin ja antaa luontohyvitysmarkkinoiden kehittyä. Jos komissio katsoo, että markkinat voi luoda sääntelyllä, se on pahasti hakoteillä.