Uusi lainsäädäntöehdotus metsien monitoroinnista on tulossa jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin pohdittavaksi heinäkuussa. Aloitteen on tehnyt Euroopan komissio, ja sen tarkoitus on auttaa esimerkiksi eri maiden metsätietojen vertailemisessa
Euroopan unionin kunnianhimoisiksi kuvatut ympäristö- ja ilmastotavoitteet näkyvät komission uudessa asetuksessa metsien monitoroinnista. Ehdotus sitä koskevasta lainsäädännöstä on tulossa ulos heinäkuussa.
”Komissio haluaa seurata, miten metsien tila kehittyy. Se haluaa myös lisätä vertailtavuutta jäsenmaiden välillä”, neuvotteleva virkamies Juha Roppola maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Roppola korostaa EU:n metsistä kerättävän tiedon oikeellisuutta, etteivät tiedot johda harhaan.
”Virheelliset tulkinnat voisivat ohjata tulevia politiikkatoimia väärään suuntaan”, hän toteaa.
Suomelle metsiin liittyvät EU-asiat ovat erityisen tärkeitä, koska Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät yli 75 prosenttia maapinta-alasta.
Ennallistamisasetusta varten tarvitaan tietoa
Monitorointia koskevan aloitteen tarkoitus on tuottaa metsätietoa, jota käytetään esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksen tietopohjana tai muuhun metsiin liittyvään päätöksentekoon.
Tietoa tarvitaan, sillä ennallistamisen kustannusvaikutuksien arviointi on heittelehtinyt ainakin Suomessa.
Komission ensiarvion mukaan EU:n ennallistamislaista koituu Suomelle 930 miljoonan euron vuosikustannukset mutta myös kymmenen miljardin euron hyödyt.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) myöhemmän arvion mukaan EU:n ennallistamislaista koituukin Suomelle 13–19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Suomessa komission laskelmaa taloudellisesta hyödystä on pidetty ”kevyenä heittelynä”, joka ei sovi vakavaan poliittiseen keskusteluun. Tätä mieltä oli esimerkiksi sosiaalidemokraattien europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri Forest.fi:n haastattelussa helmikuussa.
”Kai Saksankin kannattaisi laittaa pari miljardia euroa lisää (ennallistamiseen), kun jokainen tulee vähintään kahdeksana eurona takaisin”, Kumpula-Natri sanoi.
Komission lakiehdotuksen mukaan eri luontotyyppien heikentyneessä tilassa olevasta pinta-alasta tulisi ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Suomen metsiä inventoitu yli vuosisata
Suomessa metsävaroja on inventoitu vuodesta 1921. Kertynyttä osaamista on pyritty tarjoamaan EU:n valmistelijoiden käyttöön. Suomessa monitoroinnin toteuttaa Luke, jonka vastuulla on valtakunnan metsien inventointi (VMI).
”Kaikki metsätieto ei ole yhteismitallista, mutta tärkeää on silti rakentaa EU:n tuleva ehdotus olemassa olevalle pohjalle”, Roppola sanoo ja muistuttaa, että osaamista löytyy myös muilta mailta kuin Suomelta.
Roppolan mukaan vielä ei tiedetä, millaisia indikaattoreita metsien monitoroinnissa käytetään.
”Komission tulevasta aloitteesta on suhteellisen vähän tietoa. Olisi tärkeää välttää päällekkäisyyttä ja rakentaa lainsäädäntöehdotusta myös kustannustehokkuus mielessä”, hän sanoo.
Roppola suosittelee komissiota hyödyntämään metsien inventointiin keskittynyttä ENFIN-verkostoa valmistelussa.
”Luke tuottaa vuosittain tietoa Suomen metsävaroista, metsien terveydentilasta ja monimuotoisuudesta sekä hiilivaroista ja niiden muutoksista. Tietoa käytetään metsien käytön kestävyyden, hiilinielujen ja monimuotoisuuden seurantaan”, Roppola sanoo.
Lausunnoissa nousi huoli luotettavuudesta
Sanna Marinin (sd.) hallituksen antamassa konsultaatiovastauksessa Suomi kannattaa aloitetta. Samoin tekevät konsultaatiovastausten perusteella monet muut jäsenmaat ja sidosryhmät.
Suomen vastauksessa muistutetaan, että kestävän metsänhoidon ratkaisut tehdään paikallisesti: metsänhoitomenetelmiä ei ole tarpeen määritellä EU-lainsäädännössä.
Komissio toivoo metsien monitoroinnista myös keinoa torjua laittomia hakkuita. Konstina on metsien kaukokartoitus yhdistettynä maanpäällisiin havaintoihin.
Asiakirjan mukaan ”EU:ssa edelleen tehtävää laitonta puunkorjuuta on vaikea torjua ilman ajantasaisia metsien hakkuita koskevia tietoja”.
Moni lausunnonantaja korostaa kerättävän tiedon luotettavuutta, vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä. Metsäteollisuus ry huomauttaa, että on tärkeää, ettei seurattavaa metsää päästä peukaloimaan.
”Koealojen koordinaatit on pidettävä salassa metsänomistajilta, metsänhoitajilta ja yleisöltä, jotta seuranta pysyisi luotettavana”, etujärjestön lausunnossa todetaan.
Metsäteollisuuden huomiossa ei ole uutta. Suomessa metsävaratietoja voidaan kerätä kertomatta metsänomistajille, jotta alueita hoidettaisiin samalla tavalla kuin muutakin metsää. Etujärjestö MTK puolestaan korostaa vastauksessaan, ettei monitorointi saa heikentää metsänomistajien yksityisyydensuojaa.
Juttua korjattu 28.4.2023 kello 15.44: Toisin kuin jutussa ensin kerrottiin, kyseessä ei ole asetus, vaan lainsäädäntöehdotus.
3 kommenttia “EU harmonisoi metsätiedon – tämä tulevasta asetuksesta tiedetään”
/ Aapo Palonen
On todella vaativa tehtävä kerätä luotettava tieto millään kaukokartoitusmenetelmällä. Uskoisin, että Keski- ja Etelä-Euroopan puustot on vielä suomalaisiakin metsiä hankalampi inventoida. Meilläkin seka- ja eri-ikäismetsissä tulokset heittävät paljon. Yhden puulajin havumetsissä tarkkuus varmasti riittää
/ Lauri Oinonen
Tällainen EU:n tietojen keruu suomalaisten yksityishenkilöiden metsistä tulee ehdottomasti estää.
Kyse on tietosuojasta ja sama asia kuin EU alkaisi kerätä tietoja suomalaisten pankkitalletuksista.
Kaikki tarvittava tieteellinen tieto on jo olemassa ja monista luotettavista lähteissä saatavissa
/ Pentti A K Häkkinen
Sinänsä mielenkiintoista tuo monitorointi. Tuntuu kuitenkin siltä, että lobbarit ovat olleet asialla.
Metsien käytön kannalta olisi tiedettävä, mikä on metsien keskimääräinen puuntuotantokyky, esim maksimaalinen kasvu/ ha. Sitä ei voi millään monitoroinnilla määrittää. Laskennallisesti voi arvioida ja kiertoaikaa pitemmästä hakkuudatasta voi toteutuneen arvon laskea.
Minusta metsäntutkimuksen pitäisi keskittyä laskemaan metsien potentiaalista kasvua ja vertaamaan sitä olemassaolevaan. Maksimaalinen metsän kasvupotentiaali voi olla paljon pienempi kuin mitä monitoroinnilla saadaan selville. Asiahan riippuu täysin metsien ikärakenteesta.