Puusta enemmän arvoa – EU-päättäjät hakivat vauhtia biotalouteen
Kolmekymmentä eurooppalaista päätöksentekijää tutustui EU-päättäjien Metsäakatemiassa suomalaiseen metsätalouteen ja -teollisuuteen. Ohjelmassa nousi vahvasti esiin biotalous.
”Yksi EU:n biotalousstrategian keskeisistä painopisteistä on luoda edelläkävijämarkkinoita biopohjaisille materiaaleille ja teknologioille”, sanoi Euroopan komission biotalouskoordinaattori Michael Losch EU-päättäjien Metsäakatemiassa.
Losch on ollut henkilökohtaisesti laatimassa Euroopan komission vuosi sitten julkaisemaa uutta biotalousstrategiaa. Tavoite suurten markkinoiden luomisesta biopohjaisille materiaaleille liittyy vahvasti fossiiliriippuvuuden vähentämiseen.
Fossiilisia raaka-aineita käytetään energiantuotannon lisäksi muun muassa muoveissa, rakentamisessa, tekstiileissä ja kemikaaleissa, Losch muistutti.
”Ajatuksena on siis korvata fossiilisia raaka-aineita, tehostaa kiertotaloutta ja vahvistaa samalla resilienssiämme geopoliittisessa tilanteessa. Tämä on todellinen win-win-win-tilanne.”
Biotalous vahvistaa kilpailukykyä ja huoltovarmuutta
EU-päättäjien Metsäakatemia järjestettiin syyskuussa Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen alueella. Kolmipäiväiseen Metsäakatemiaan osallistui Euroopan komission ja Euroopan parlamentin edustajia sekä jäsenmaiden ja metsäalan sidosryhmien edustajia.
Biotalouteen paneuduttiin heti kurssin avajaisissa 21.9. Hirvihaaran kartanossa Mäntsälässä, jossa kurssilaiset tutustuivat myös innovatiivisia puupohjaisia tuotteita ja ratkaisuja esittelevään Uusi puu -näyttelyyn.
”Ilman terveitä metsiä ei ole kestävää biotaloutta, eikä ilman elinvoimaista biotaloutta ole pitkäjänteistä metsätaloutta”, totesi Jan Ceyssens, komissaari Jessica Roswallin kabinetin varapäällikkö avajaisten keynote-puheenvuorossaan.
Euroopan komission edustajan mukaan biotaloudella on yhä suurempi merkitys EU:n kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle: biotalous työllistää jo nyt enemmän ihmisiä kuin autoteollisuus, myös Saksassa, kuten Ceyssens huomautti.
Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti avajaisissa biotalouden merkitystä huoltovarmuudelle ja strategiselle autonomialle. Ministeri painotti puheessaan, että sääntelyesteitä tulee purkaa, jotta biopohjaisten tuotteiden tuotanto ja kaupallistaminen voivat skaalautua.
Essayahin mukaan kestävän, eurooppalaisen biomassan saatavuus on turvattava löytämällä tasapaino ympäristötavoitteiden ja taloudellisen kannattavuuden välillä.
Mikä jarruttaa biotalouden kasvua?
EU:n biotalousstrategian neljä päätavoitetta ovat innovaatioiden ja investointien skaalaaminen, uusien markkinoiden luominen biopohjaisille materiaaleille ja teknologioille, kestävän biomassan saatavuuden varmistaminen sekä globaalin yhteistyön hyödyntäminen.
“Yritimme tehdä uudenlaisen strategian, joka mahdollistaa ja tukee biotaloutta sen sijaan, että se toisi vain uusia pakollisia tavoitteita ja sääntelyä”, Michael Losch sanoi.
Kurssin toisena päivänä Asikkalan Lehmonkärjessä pidetyssä paneelissa Metsäakatemian osallistujat pääsivät jakamaan ajatuksiaan biotalousstrategiasta. Paneelissa puhuttiin esimerkiksi siitä, mikä estää metsäpohjaisten innovaatioiden skaalautumisen ja miten biotaloutta voisi vauhdittaa.
Metsä Groupin uuden liiketoiminnan kehitysjohtaja Minna Mentzer sanoi, että uusien biopohjaisten tuotteiden ja niiden arvoketjujen rakentaminen edellyttää ennakoitavaa sääntelyä. Arvoketjun on voitava luottaa sääntelyn pysyvyyteen, sillä uusien tuotteiden kehittäminen edellyttää suuria investointeja.
Mentzerin mukaan teknologia itsessään ei ole pullonkaula, joka jarruttaisi biopohjaisten ratkaisujen kasvua.
”Olemme pilotoineet hiilidioksidin talteenottoa, joten teknologia on jo olemassa, ja se voidaan ottaa käyttöön suuremmassa mittakaavassa. Sen sijaan se, mikä puuttuu, on markkinakysyntä.”
Jotta metsäpohjaista biotaloutta voidaan kehittää, europarlamentaarikko Beatrice Timgrenin (ECR) mielestä metsien käyttöön vaikuttavassa sääntelyssä pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon maiden erilaiset riskitasot.
”Byrokratiaa pitäisi kohdentaa enemmän sinne, missä riskit ovat suuret, ja vähemmän sinne, missä riski on pieni, kuten Ruotsiin ja Suomeen.”
Lisäarvoa nykyisestä puusta
Paneelissa pohdittiin myös biomassan saatavuutta ja sitä, miten sen arvoa voitaisiin kasvattaa kestävästi. Eurooppalaisen ympäristöjärjestö Fernin kampanjakoordinaattori Kelsey Perlman muistutti luonnon asettamista ekologisista rajoista.
”Meidän pitäisi miettiä tapoja, joilla ala voisi asettaa tavoitteeksi puukuutiometrin arvon kasvattamisen, eikä arvon kasvattamisen hakkuita lisäämällä”, Perlman sanoi.
”Keskustelua pitäisi myös laajentaa siihen, millaisia metsäsektorin markkinoiden osa-alueita haluamme kasvattaa.”
Myös Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen nosti esiin tarpeen kasvattaa biomassan arvonlisää. Asikainen viittasi Metsäbiotalouden tiedepaneelin linjaukseen, jonka mukaan Suomessa nykyisin korjattavasta biomassasta on pystyttävä luomaan enemmän arvoa ilman hakkuumäärien lisäämistä.
Asikainen toi esille erityisesti mekaanisen puunjalostuksen ja puurakentamisen mahdollisuudet.
”CLT:n ja LVL:n kaltaiset innovaatiot ovat mahdollistaneet jopa puusta rakennettujen pilvenpiirtäjien rakentamisen. Olen varsin vakuuttunut siitä, että puurakentamista pitäisi edelleen edistää Euroopassa.”
Hiilestä uusi tulonlähde?
Vähähiiliseen puurakentamiseen Metsäakatemian osallistujat pääsivät tutustumaan käytännössäkin, kun kurssin aikana vierailtiin niin Versowoodin kuin Stora Ensonkin uusissa puurakenteisissa pääkonttoreissa.
Versowoodilla Vierumäellä kurssilaiset kuulivat myös EU:n valmistelemasta metsänhoidon sertifioinnista, joka voisi avata uuden mallin hiilituloihin metsänomistajille ja jolla rakennuksiin varastoituvan hiilen määrää voitaisiin mitata ja sertifioida.
Euroopan komission ilmastotoimien pääosaston yksikönpäällikkö Christian Holzleitner kertoi Metsäakatemian puheenvuorossaan ja Forest.fi-verkkolehden haastattelussa visiostaan, jossa hiilirahoitus ei olisi erillinen markkina metsäteollisuuden rinnalla, vaan osa koko metsäalan arvoketjua.
Lisäksi EU-päättäjät tutustuivat kurssin aikana metsäkohteilla muun muassa metsän uudistamiseen ja ennallistamisasetuksen mahdollisiin vaikutuksiin harjumetsissä.
Syyskuussa järjestetty EU-päättäjien Metsäakatemia oli jo viides Suomen ja Ruotsin yhteistyössä järjestämä kurssi. Järjestelyistä vastasi Suomen Metsäyhdistys.